Vyötärölihavuus on riski

HyvinvointiTerveys

Vyötärölihavuus on riski

Vaikka et olisi ylipainoinen, saatat olla vyötärölihava. Sen kertoo mittanauha. Keskivartaloon kertynyt rasva on vaarallisempaa kuin muualla kehossa. Se kuitenkin lähtee pois hyvin elintapoja parantamalla.

JULKAISTU 12.5.2020 | TEKSTI AR­JA MAU­NUK­SE­LA | KUVAT ADO­BE

Vyötärölihavuus? Taas­ko yk­si syyl­lis­tä­mis­jut­tu? Ei. Pai­non­hal­lin­ta­lää­kä­ri André Hei­kius ha­lu­aa ai­van en­sim­mäi­sek­si ku­mo­ta yh­den har­ha­kä­si­tyk­sen:

– Yli­pai­nos­sa ei ole ky­sy­mys it­se­ku­ris­ta, ja syyl­lis­tä­mi­nen vain pa­hen­taa ti­lan­net­ta. Suo­ma­lais­ten pai­no on nous­sut 50 vuo­des­sa, mut­ta ei ih­mis­ten it­se­ku­ri ole muut­tu­nut sinä ai­ka­na. Sen si­jaan ym­pä­ris­tö on muut­tu­nut.

Liik­ku­mi­nen ar­kie­lä­mäs­sä ja työs­sä on vä­hen­ty­nyt, au­toi­lu on li­sään­ty­nyt, nuk­ku­mi­nen on vä­hen­ty­nyt ja stres­si li­sään­ty­nyt. Val­ta­va va­li­koi­ma pal­jon ener­gi­aa si­säl­tä­vää ruo­kaa on hel­pos­ti saa­ta­vil­la. Ta­val­li­nen elä­mä on muut­tu­nut pai­noa ker­ryt­tä­väk­si.

Hei­kiuk­sen mu­kaan ai­kui­sis­ta suo­ma­lai­sis­ta on ny­kyi­sin yli­pai­noi­sia jo rei­lus­ti yli puo­let, yli 2,5 mil­joo­naa. Li­ha­via on yli 0,5 mil­joo­naa. Yli­pai­noi­sek­si las­ke­taan, kun pai­noin­dek­si on yli 25, ja li­ha­val­la se on yli 30.

Lai­ha­kin voi­mol­la pii­lo­li­ha­va

Yli­pai­non mit­ta­ri­na käy­te­tään ta­val­li­ses­ti pai­noin­dek­siä, mut­ta Hei­kius nos­taa jopa tär­ke­äm­mäk­si mit­ta­rik­si vyö­tä­rö­nym­pä­ryk­sen. Näin sik­si, et­tä hai­tal­li­sin­ta yli­pai­noa on si­sä­e­lin­ten vä­liin vyö­tä­röl­le ker­ty­nyt ras­va eli vis­ke­raa­li­ras­va. Eli vyötärölihavuus.

– Jos on mer­kit­tä­väs­ti li­ha­va, vyö­tä­rön mit­tauk­sen mer­ki­tys on pie­nem­pi, sil­lä ti­lan­ne on sel­keä muu­ten­kin. Sen si­jaan lie­vem­mäs­sä yli­pai­nos­sa mit­ta­nau­ha ker­too enem­män kuin vaa­ka, hän sa­noo. Vyötärölihavuus on haitallista, vaikkei olisi merkittävästi ylipainoinen.

Pi­tuu­den ja pai­non suh­teen ker­to­va pai­noin­dek­si voi ol­la li­hak­sik­kaal­la kor­kea, vaik­ka yli­mää­räis­tä ras­vaa ei oli­si.

– Toi­saal­ta on ”lai­ha li­ha­va” -il­miö, eli pai­noin­dek­si voi ol­la hyvä, mut­ta vyö­tä­rö­nym­pä­rys sil­ti lii­an iso.

Gee­neil­lä on mer­kit­tä­vä vai­ku­tus sii­hen, mi­hin koh­taan yli­mää­räi­set ka­lo­rit aset­tu­vat: ome­na­var­ta­lok­si vyö­tä­röl­le vai esi­mer­kik­si lan­ti­ol­le, jol­loin mal­li on pää­ry­nä.

Kal­ja­ma­ha-ni­mi­tyk­ses­sä­kin on pe­rää, sil­lä al­ko­ho­li ker­ryt­tä­vää ras­vaa eri­tyi­ses­ti vyö­tä­röl­le. Sa­moin te­kee tu­pak­ka.

Ras­va­ku­dos te­kee ti­hu­töi­tä

Mik­si ras­va on vaa­ral­lis­ta eri­tyi­ses­ti kes­ki­var­ta­los­sa?

– Ai­em­min aja­tel­tiin et­tä ras­va on mel­ko pas­sii­vi­nen ener­gi­a­va­ras­to. Nyt tie­de­tään, et­tä eri­tyi­ses­ti vyö­tä­rö­ras­va­ku­dos on hai­tal­li­sel­la ta­val­la ak­tii­vis­ta, Hei­kius vas­taa.

Ras­van ker­ty­es­sä ras­va­so­lut kas­va­vat. Sil­loin ras­va­ku­dos ei voi hy­vin, vaan se tu­leh­tuu ja kut­suu eli­mis­tön puo­lus­tus­re­ak­ti­oi­ta sää­te­le­viä vä­lit­tä­jä­so­lu­ja sy­to­kii­ne­ja. Tätä sa­no­taan hil­jai­sek­si tu­leh­duk­sek­si.

– Ras­vaa on myös li­has­ten ym­pä­ril­lä ja si­säl­lä, mut­ta ras­va­va­ras­tot ovat eri­lai­sia eri pai­kois­sa. Vat­san ras­va­va­ras­tot ovat otol­li­sia sil­le, et­tä tu­leh­dusp­ro­ses­si läh­tee liik­keel­le.

Vyö­tä­rö­ras­vas­ta te­kee hai­tal­li­sen myös sen si­jain­ti.

– Vyö­tä­rön suu­ren­tu­neis­ta, tu­leh­tu­neis­ta ras­va­so­luis­ta veri vir­taa suo­raan mak­saan niin lä­hel­tä, et­tä ak­tii­vi­set sy­to­kii­nit ei­vät eh­di ta­soit­tua, Hei­kius se­lit­tää.

Näin vyötärö­li­ha­vuus li­sää mak­san ras­voit­tu­mi­sen ris­kiä, ja mak­sa­kir­roo­si voi syn­tyä il­man al­ko­ho­li­a­kin.

Vyötäröli­ha­vuus liit­tyy myös me­ta­bo­li­seen oi­reyh­ty­mään, joka al­tis­taa esi­mer­kik­si sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­tau­deil­le.

– Me­ta­bo­li­nen oi­reyh­ty­mä on ko­ko­nai­suus ai­neen­vaih­dun­nan häi­ri­öi­tä, jot­ka yh­des­sä ai­heut­ta­vat ter­veys­ris­ke­jä. Sii­hen liit­ty­vät yli­pai­no, vyö­tä­rö­nym­pä­rys, ve­ren­pai­ne, so­ke­ri­ta­sa­pai­no, ko­les­te­ro­li ja mak­sa-ar­vot. Pai­non pu­do­tus pa­ran­taa kaik­kia osa­te­ki­jöi­tä.

Li­sää li­ha­vuu­den hoi­toa

André Hei­kius ei suo­sit­te­le no­pei­ta die­et­ti­mäi­siä pai­non­pu­do­tuk­sia, vaan laih­du­tuk­sen tu­lee ol­la
ter­vey­del­li­ses­ti jär­ke­vää.

Pe­rin­tei­nen lau­tas­mal­li tai Vä­li­me­ren tai Itä­me­ren ruo­ka­va­lio on hä­nen mu­kaan­sa hyvä läh­tö­koh­ta ter­veel­li­sel­le syö­mi­sel­le. Tär­ke­ää on, et­tä ruo­ka­va­lio on niin help­po ja mie­lui­nen, et­tä sitä jak­saa nou­dat­taa pit­kään.

Hei­kius työs­ken­te­lee pe­rus­ta­mal­laan Me­hi­läi­nen Neo Pai­non­hal­lin­tak­li­ni­kal­la Tu­rus­sa. Hä­nen kir­jan­sa Pai­no­toh­to­ri – Pu­do­ta pai­noa py­sy­väs­ti (Tam­mi) il­mes­tyi elo­kuus­sa.

– Ly­hy­es­ti sa­not­tu­na ni­mi­tän it­se­ä­ni pai­non­hal­lin­ta­lää­kä­rik­si, mut­ta se ei ole lää­ke­tie­tees­sä eri­kois­tu­mi­sa­la. Olen pai­non­hal­lin­taan pe­reh­ty­nyt yleis­lää­kä­ri, Hei­kius täs­men­tää.

Hä­nen mu­kaan­sa li­ha­vuu­den hoi­dol­le oli­si Suo­mes­sa pal­jon enem­män tar­vet­ta kuin sitä nyt on saa­ta­vil­la.

– Pal­jon re­surs­se­ja käy­te­tään esi­mer­kik­si kak­kos­tyy­pin di­a­be­tek­sen hoi­toon, mut­ta li­ha­vuu­den hoi­to on ali­re­sur­soi­tu, vaik­ka se ai­heut­taa suu­rim­man osan kak­kos­tyy­pin di­a­be­tek­ses­ta.

Saa­ko ruo­kaa jät­tää?

Tie­toa ter­veis­tä elä­män­ta­vois­ta ja laih­du­tuk­ses­ta on kyl­lä saa­ta­vil­la, mut­ta se ei rii­tä. Usein Hei­kiuk­sen po­ti­laat ker­to­vat ”laih­du­tel­leen­sa” 20–30 vuot­ta. He tie­tä­vät, et­tä pi­täi­si laih­tua, ja ovat eh­kä ko­keil­leet mo­nia eri­lai­sia ruo­ka­va­li­oi­ta ja laih­du­tus­kuu­re­ja ai­ko­jen ku­lu­es­sa.

– Mo­net po­ti­laa­ni ovat me­nes­ty­neet jol­la­kin alal­la ja ih­met­te­le­vät, mik­si tämä ei toi­mi, Hei­kius sa­noo.

Tu­lok­sia ei syn­ny­kään niin kuin yleen­sä, kun ot­taa jon­kin ta­voit­teen.

– Kun pe­rus­tin kli­ni­kan yh­des­sä psy­ko­lo­gi Tai­ja Wi­le­niuk­sen kans­sa, läh­dim­me sii­tä, et­tä elin­ta­po­jen pa­ran­ta­mi­ses­sa ei ole kyse tie­dos­ta vaan käyt­täy­ty­mi­sen muu­tok­ses­ta, ja sii­nä psy­ko­lo­gi­nen ajat­te­lu on mer­kit­tä­vää.

Hai­tal­li­nen syö­mis­käyt­täy­ty­mi­nen saat­taa ol­la jo lap­suu­des­ta pe­räi­sin, jos sil­loin on pi­tä­nyt syö­dä lau­ta­nen tyh­jäk­si.

– On tär­ke­ää opet­taa lap­si kun­ni­oit­ta­maan ruo­kaa, mut­ta jos on syö­tä­vä kaik­ki, se hil­jen­tää sig­naa­le­ja sii­tä, mil­loin on kyl­läi­nen, Hei­kius sa­noo.

Ai­kui­nen saat­taa vai­men­taa oman eli­mis­tön­sä sig­naa­le­ja esi­mer­kik­si työ­kii­rei­den vuok­si. Päi­väl­lä näl­kä unoh­tuu ja syö­mi­nen jää vä­liin. Il­lal­la on sit­ten ka­ma­la näl­kä ja tu­lee syö­tyä lii­kaa ener­gi­aa si­säl­tä­vää ruo­kaa.

Ka­pe­ne­va vyö­tä­rö

Sään­nöl­li­nen ate­ri­a­ryt­mi aut­taa syö­mään ter­veel­li­sem­min. Li­säk­si on otet­ta­va huo­mi­oon, et­tä vaik­ka syö­mi­nen on rat­kai­se­va asia pai­non­pu­do­tuk­ses­sa, se ei ole ir­ral­laan muus­ta elä­mäs­tä. Esi­mer­kik­si stres­si ja unen­puu­te vai­keut­ta­vat laih­tu­mis­ta.

– Vas­taa­no­tol­la voi­daan tar­vit­ta­es­sa so­pia, et­tä unoh­de­taan vaa­ka ja kes­ki­ty­tään en­sin ar­jen muu­tok­seen ja ah­dis­tuk­sen vä­hen­tä­mi­seen, Hei­kius ker­too.

Jos­kus käy­tän­nön kii­rei­tä on vä­hen­net­tä­vä, jot­ta riit­tä­vä pa­lau­tu­mi­nen oli­si mah­dol­lis­ta. Toi­si­naan taas elä­mään tar­vi­taan jo­ta­kin uut­ta. Po­si­tii­vi­nen kier­re saat­taa läh­teä liik­keel­le vaik­ka­pa uu­des­ta har­ras­tuk­ses­ta.

Pa­rin vii­me vuo­den ai­ka­na Suo­mes­sa on tul­lut käyt­töön myös uu­sia laih­du­tus­lääk­kei­tä, jot­ka Hei­kiuk­sen mu­kaan so­pi­vat jois­sa­kin ta­pauk­sis­sa laih­tu­mi­sen tu­ek­si. Lääk­keet muun mu­as­sa vä­hen­tä­vät nä­län tun­net­ta ja sitä, kuin­ka pal­kit­se­val­ta syö­mi­nen tun­tuu.

Kun laih­tu­mi­nen pää­see al­kuun, Hei­kius suo­sit­te­lee taas mit­ta­nau­haa.

– Jos ai­em­min liik­ku­ma­ton al­kaa liik­kua ja saa li­has­mas­saa, joka on ras­vaa pai­na­vam­paa, pai­no ei las­ke­kaan vaik­ka ras­va vä­he­ni­si. Sil­loin vyö­tä­rö­nym­pä­rys ker­too loh­dul­li­sen vies­tin.

Ja li­sää hy­viä uu­ti­sia: pai­no hä­vi­ää useim­mi­ten alus­ta al­ka­en juu­ri vyö­tä­röl­tä, eli pie­ni­kin pai­non pu­do­tus on jo ter­vey­del­le hyö­dyl­li­nen. Vyötärölihavuus on siis hoidettavissa, hyvillä elintavoilla.  

Lue myös: ”Treenaa sydän nuoremmaksi”