Vapaaehtoistyö löytyy jokaiselle

Yleinen

Vapaaehtoistyö löytyy jokaiselle

Vapaaehtoistyö ei ole pelkkää mokkapalojen leipomista, vaan vapaaehtoiset pitävät pystyssä monia tärkeitä yhteiskunnan alueita. Kampaaja Kaija Helle tekee vapaaehtoistyötä luonnonsuojelussa.

JULKAISTU 31.5.2020 | TEKSTI Riitta Lehtimäki | KUVAT Rami Marjamäki

Vapaaehtoistyö on valtava ilmiö niin Suomessa kuin globaalisti. Tämän on havainnut vapaaehtoistyötä jo gradustaan asti tutkinut Helsingin yliopiston kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund.

– Suomessa jopa puolet väestöstä tekee vuosittain jotakin vapaaehtoistoiminnaksi luokiteltavaa. Tämä on kansantaloudellisestikin merkittävä määrä tekemistä ja toimintaa, joka muuten tuskin toteutuisi, Grönlund sanoo.
Vapaaehtoistyötä ei silti kannata miettiä euroissa, koska vapaaehtoisen työn syvin merkitys syntyy nimenomaan siitä, että kyse ei ole palkkatyön vaihtoehdosta tai vaihtosuhteesta. Vapaaehtoistoiminta vaikuttaa sekä tekijän että saavan osapuolen hyvinvointiin merkittävästi.

­– Hyvinvointi kasvaa nimenomaan toiminnan lahjaluonteen vuoksi, siitä, että työ on vapaaehtoista – pakotonta ja palkatonta. Yhteiskunnallisesti suurin hyöty on sosiaalinen pääoma: ihmiset verkottuvat toistensa kanssa, saavat kokea välittämistä ja jakamista, yhdessä tekemistä ja merkityksellisyyttä.

Vapaaehtoistyössä moni toteuttaa omia, syvimpiä arvojaan, jos vaikkapa työ ei anna siihen mahdollisuutta.
– Kutsun vapaaehtoistyötä arvokeitaaksi, jossa voi tankata pehmeämpiä arvoja ja inhimillisyyttä, jos oma työelämä korostaa taloudellisia, suorittamiseen ja kilpailuun liittyviä arvoja.

Vapaaehtoistyö on muuttunut

Parinkymmenen vuoden aikana vapaaehtoistoiminta on muuttunut entistä organisoidummaksi. Nykyään on lukuisa joukko ihmisiä, joiden työnimike on vapaaehtoistoiminnan koordinaattori tai vastaava. Aiemmin vapaaehtoistyö organisoitiin yhdistysten tai seurakuntien omassa piirissä.

– Myös sitoutuminen on muuttunut, kun ihmisten elämä on entistä kiireisempää ja projektiluonteisempaa. Enää ei tehdä joka tiistai jotakin, vaan ilmoittaudutaan projekteihin, Grönlund sanoo.

Myös sosiaalinen media on muuttanut vapaaehtoistyötä. Yhdistystä tai muuta organisaatiota ei välttämättä tarvita. Asiasta kiinnostuneet samanmieliset voivat laittaa somessa nopeasti pystyyn nykyajan talkoot jonkin asian hyväksi.
Silti suurimpia vapaaehtoistyön organisoijia ovat edelleen kirkko ja Suomen Punainen Risti.
Eri tutkimusten mukaan naiset ja miehet tekevät vapaaehtoistyötä jotakuinkin yhtä paljon. Sukupuolijakauma liittyy enemmän siihen, mitä tehdään.

– Jako vastaa työelämän sukupuolijakoa. Naiset tekevät enemmän hoivaa ja ihmissuhdevapaaehtoistyötä, miehet ovat enemmän mukana esimerkiksi liikunnan tehtävissä.

 

Kampaajasta tuli luonnonsuojelija

Siurossa Nokialla asuva Kaija Helle, 73, työskenteli 44-vuotiaaksi asti kampaajayrittäjänä. Sitten sydän ei enää kestänyt työtä, jossa kädet ovat koko ajan koholla. 60-luvun hippiaate ja siihen liittyvä oikeudenmukaisuuden vaatimus veivät Kaijan luonnon pariin. Hän kouluttautui Ivalossa eräoppaaksi ja muutamaa vuotta myöhemmin vielä luontokartoittajaksi.

24.2.2020 Nokia. Kaija Helle.

Alkoi uusi elämänvaihe, jossa työtä ja vapaaehtoistyötä on ollut mahdoton erottaa toisistaan. Kaija alkoi vetää vaelluksia Ylä-Lapissa. Onneksi lapset olivat jo aikuistumassa.

– Vuodesta 1985 olen toiminut eri luonto- ja ympäristöjärjestöissä. 1990-luvulla aloin sitten tehdä työtä luonnossa oppaana ja kartoittajana. 2000-luvun työskentelin Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin aluesihteerinä, mistä jäin eläkkeelle, Kaija kertoo.

Nyt Kaija kirjoittaa vapaaehtoistyönä erilaisia lausuntoja ja vetää retkiä, mutta tekee koko ajan myös palkallista työtä vetämällä kursseja ja esimerkiksi työpaikkojen tyky-päiviä luonnossa.

– Luonto ja luonnonsuojelu ovat minulle elämäntapa. Vapaaehtoistyö on ihan yhtä tärkeää kuin työ!
Parhaillaan Kaija työstää lausuntoa kaivoshankkeesta. Hanke vaarantaisi Pinsiön Matalus-joen jääkaudelta peräisin olevan jokihelmisimpukkakannan, jos joen valuma-alueelle haettu kaivos saa luvan. Hän kirjoittaa luonnonsuojelusta lehtiin ja vetää retkiä. Viimeksi hän vei päiväkodin viisivuotiaat aistiretkelle metsään haistamaan, kuulemaan ja näkemään.

– Luontoa pitää suojella ja siitä pitäisi pitää parempaa huolta. Luonto lopulta antaa meille koko elämän!

 

Lue myös ”Kotipalvelut parantavat elämää ja helpottavat arkea”