Helpotusta vaihdevuosiin

Terveys

Helpotusta vaihdevuosiin

Kenelle sopii vaihdevuosien hormonikorvaushoito, miten se toteutetaan ja onko vaihtoehtoja? Gynekologi Jatta Rautkorpi vastaa kymmeneen kysymykseen.

JULKAISTU 4.11.2020 | TEKSTI Arja Maunuksela

Vaihdevuodet tulevat, kun munasarjojen estrogeenituotanto hiipuu. Sen huomaa yleensä kuukautisten muuttumisesta epäsäännöllisiksi. Joku tajuaa vaihdevuosien alkaneen, kun ensimmäinen kuuma aalto lehahtaa läpi, nostaa hien pintaan ja punan kasvoille. Toinen miettii, miksi heräilee öisin. Oireiden kirjo on suuri.
”Jos vaihdevuosioireet haittaavat elämänlaatua, suosittelen kokeilemaan hormonikorvaushoitoa, ellei sille ei ole terveydellisiä esteitä”, sanoo gynekologi Jatta Rautkorpi.

Hän hoitaa Turun Mehiläinen Neossa kaikenikäisiä potilaita, mutta vaihdevuodet ovat yksi hänen erityisistä kiinnostuksen kohteistaan.

Kuten jo hormonikorvaushoidon nimi kertoo, siinä annetaan estrogeeniä oman, vähenevän hormonin tilalle. Lisäksi annetaan keltarauhashormonia, jottei kohdun limakalvo kasva estrogeenin vaikutuksesta liikaa.

Kun hoito tuli saataville Amerikassa 1940–50-luvulla, sitä markkinoitiin naisellisuuden ihmepillerinä ja annokset olivat vahvoja. Suomessa käyttö alkoi yleistyä 1960-luvulla ja lisääntyi vuosisadan loppua kohti, kunnes väheni selvästi 2000-luvun alussa tutkimusten kerrottua riskeistä.

Sen jälkeen hormonikorvaushoito on kehittynyt entistä täsmällisemmäksi ja yleistynyt jälleen. Nyt sitä käyttää Suomessa noin neljäsosa vaihdevuosi-ikäisistä naisista.

”Nykyään käytetään mahdollisimman pientä oireet poistavaa annosta mahdollisimman vähän aikaa”, Rautkorpi kertoo.

1 Milloin hormonikorvaushoito aloitetaan

Silloin kun tulee häiritseviä oireita. Se tapahtuu yleensä kuukautisten harventuessa ja viimeistään niiden jäädessä pois. Harvoin oireet alkavat enää paljon myöhemmin. Kuukautiset loppuvat tavallisesti noin 45–56 vuotiaana, mutta vaihtelu voi olla jopa 40-vuotiaasta 60-vuotiaaksi.

Nelikymppisen oireet, jotka ajoittuvat säännöllisen kierron lopulle, voivat olla premenopausaalista eli esivaihdevuosioireilua. Kun omat hormonit ovat vielä vahvat, hoito on vaikeampaa. Silloin suositellaan ensin terveitä elämäntapoja, mutta joskus räätälöity hormonikorvaushoito auttaa.

2 Mistä tunnistaa vaihdevuosioireet?

Yleisimpien oireiden eli unihäiriöiden ja hikoilun lisäksi on moninaisia oireita, joita ei aina tule mieleen yhdistää vaihdevuosiin. Jotkut tuntevat sydämen rytmihäiriöitä, nivelkipuja tai lihassärkyjä. Rinnat aristavat tai kipuilevat. Silmät ja suu kuivuvat, korvat soivat. Estrogeeniin liittyy myös tiheävirtsaisuus, eli vessaan tulee usein kiire.

Leukaan ja ylähuulen päälle kasvaa karkeita karvoja. Mieliala voi muuttua, olo on masentunut, alakuloinen tai saamaton.

Monet oireet ovat samanlaisia kuin joissakin muissakin sairauksissa, esimerkiksi uniapneassa. Gynekologin täytyy kysyä potilaan sairauksista, lääkityksistä ja elämäntavoista. Tarvittaessa tutkitaan esimerkiksi verikokein, löytyykö muita sairauksia.

Hormonikorvaushoitoa kokeilemalla selviää, johtuvatko oireet vaihdevuosista. Jos johtuvat, niiden pitäisi selkeästi helpottaa parissa viikossa. Hoidon aloitukseen liittyviä tyypillisiä sivuvaikutuksia puolestaan ovat turvotus, rintojen aristus ja päänsärky. Jos ne eivät ole viikossa menneet ohi, annos on liian iso.

3 Kenelle hormonikorvaushoito ei sovi?

Jos on sairastanut tai parhaillaan sairastaa rintasyöpää. Terveellä riski lisääntyy hyvin vähän: esimerkiksi merkittävä ylipaino lisää rintasyövän riskiä enemmän kuin 10 vuoden hormonikorvaushoito. Hoito ei aiheuta syöpää eli ei ole karsinogeeninen, mutta saattaa lisätä olemassaolevan, uinuvan kasvaimen kasvua.

Vaikeat sydän- ja verisuonitaudit ovat toinen este. Toisaalta estrogeeni voi suojata näiltä sairauksilta, ja siksi hoidon aloitusaika on olennainen. Ennen sydän- ja verisuonisairauksien puhkeamista aloitettu hormonikorvaushoito suojaa. Sen sijaan jos näitä sairauksia jo on, verisuonitukosten riski lisääntyy, sillä estrogeeni voi aiheuttaa olemassaolevien plakkien lähdön liikkeelle.

4 Tabletti vai geeli?

Iholle annosteltava hormonilääkitys on yleistynyt. Sen muotoja ovat geeli, laastari ja uusimpana suihke. Iholta hormoni vaikuttaa vähemmän veren hyytymistekijöihin ja on siksi turvallisempi verisuonitukosten kannalta. Geelin määrää voi joustavasti säädellä tarpeen mukaan. Tablettien etu taas on, että niissä on hyvä valikoima erilaisia, ja joidenkin mielestä tabletti on helppo.

5 Kuuluuko hoidon aikana tulla vuotoja?

Jos hoito aloitetaan kuukautisten vielä jatkuessa, käytetään yleensä jaksottain annettavaa keltarauhashormonia, jonka kanssa vuodot tulevat kuukausittain. Sen sijaan jos kuukautiset ovat olleet vähintään puoli vuotta poissa, voidaan aloittaa vuodoton hoito, jossa keltarauhashormonia annetaan jatkuvasti.

Pieni ylimääräinen vuoto 1–2 kuukauden aikana hoidon alussa on normaalia. Jos vuoto jatkuu pitempään, on runsasta tai alkaa uudelleen, tarvitaan tutkimuksia. Vuodon syynä saattavat olla polyypit, jotka ovat kohdun limakalvon hyvälaatuisia kasvaimia, tai myooma, kohdun hyvälaatuinen lihaskasvain. Ikävin vaihtoehto on kohdun runko-osan syöpä. Joskus verta tulee huonokuntoisesta emättimen limakalvosta.

Jos muita syitä ei löydy, voidaan kokeilla, auttaako annoksen lisäys tai valmisteen vaihto pitämään kohdun limakalvon ohuena. Aiemmin vuotohäiriöitä hoidettiin tavallisesti poistamalla kohtu, mutta keltarauhashormonia sisältävän hormonikierukan yleistyttyä 1990-luvulta lähtien kohdunpoistoa on harvemmin tarvittu.

6 Sujuuko seksi?

Emättimen limakalvot kuivuvat vaihdevuosien aikaan. Jos hormonikorvaushoitoa ei muuten tarvitse tai sitä ei voi käyttää, limakalvoja voi hoitaa paikallisesti. Estrogeeniä sisältävien emätinpuikkojen ja -voiteiden hormoniannos on hyvin pieni, eikä se imeydy verenkiertoon.

Seksuaalinen haluttomuus on yleinen vaihdevuosien oire. Hormonikorvaushoito ei ole halupilleri, mutta hoito mahdollistaa haluamisen ja seksin, kun voi muuten hyvin. Suosittelen, että yrittää innostaa itsensä seksiin. Moni sanoo, että siihen on vaikea ryhtyä, mutta kun ryhtyy, se onkin sitten mukavaa. Hyvä seksielämä auttaa myös pitämään limakalvot kunnossa, sillä verenkierron lisääntyminen lantion alueella auttaa tuottamaan kosteutta.

7 Tarvitaanko hormoneja vahvistamaan luita?

Aiemmin hormonikorvaushoitoa käytettiin huolettomasti ja jopa rutiinimaisesti silloinkin, kun häiritseviä vaihdevuosioireita ei ollut. Nykyään sitä suositellaan vain elämänlaatua haittaaviin oireisiin. Hoito todella auttaa pitämään luuston vahvempana, mutta luiden vahvistamiseen on muitakin keinoja: kalsium, D-vitamiini, luissa tärähdyksinä tuntuva liikunta sekä tupakoimattomuus.

8 Milloin hormonikorvaushoito lopetetaan?

Jos oireet ovat alkaneet vasta kuukautisten loputtua, ne menevät tavallisesti ohi 3–5 vuodessa. Niillä, joilla oireet ovat alkaneet kuukautisten vielä jatkuessa, ne kestävät keskimäärin seitsemän vuotta. Usein hormonikorvaushoitoa käytetään pitempään. Noin 10 vuoden kohdalla mietetään, onko se enää tarpeen. Hyvä aika lopettamiseen on elämänvaihe, jossa on aikaa kokeilla, kuten eläkkeelle jääminen. Tiettyä ikärajaa ei ole, jopa yli 70-vuotiaaksi voi jatkaa, jos terveydentila on muuten hyvä.

Lopettamista harkitessa voi kokeilla pitää tauon. Silloin oireet saattavat palata, ja jos ne eivät parissa viikossa jää pois, hoidon voi aloittaa uudelleen. Kuukautta pitempää taukoa ei kannata pitää, sillä silloin kasvaa uuden aloituksen tuoma laskimotukoksen riski.

9 Onko vaihdevuosioireisiin hormonittomia lääkkeitä?

Pienenä annoksena käytetyt SSRI- ja SNRI-mielialalääkkeet ovat estrogeenin jälkeen paras apu helpottamaan hikoilua ja unihäiriöitä. Samalla ne vaikuttavat mielialaan.

Epilepsialääke gabapentiini on joillakin auttanut hikoiluun, mutta se on vahva lääke, jota harvemmin käytetään pelkästään vaihdevuosioireisiin. Myös verisuonistoon vaikuttava, apteekissa valmistettava ergotamiinin johdannainen saattaa auttaa jonkin verran hikoiluun ja nukkumiseen, mutta se voi huonontaa joidenkin rintasyöpälääkkeiden vaikutusta.

Emättimen limakalvojen paikallishoidossa hyaluronihappoa tai tyrniöljyä sisältävillä voiteilla on todettu kosteuttavaa vaikutusta.

10 Miten oireita voi lievittää lääkkeettömästi?

Kasviestrogeeneistä voi olla pientä apua, eikä niiden kokeilusta ole haittaa. Jotkut kokevat saavansa apua eri luontaistuotteista. Niistä kaikki eivät kuitenkaan ole turvallisia, vaan voivat esimerkiksi rasittaa maksaa.
Kylmä–kuuma-suihkut tai avantouinti ovat tuoneet joillekin apua hikoiluun. Akupunktiostakin on saatu lievitystä oireisiin.

Yleisesti terveelliset elämäntavat ovat hyväksi vaihdevuosien hoidossa. Ylipaino vaikeuttaa oireita. Rasvakudos tuottaa estrogeeniä, mutta siitä ei kuitenkaan ole korvaushoidoksi, sillä estrogeenin muodot ovat erilaisia ja ylipainon haitat ovat hyötyjä suuremmat.

Stressiä kannattaa välttää, sillä se vaikuttaa hormoneja säätelevään aivolisäkkeeseen ja pahentaa oireita. Suosittelen myös etsimään itselle sopivan liikuntaharrastuksen. Kunnon parantamisen ohella se tuottaa mielihyvää ja fyysinen rasitus auttaa nukkumaan.

Lue myös: Terveet hiukset kaiken ikää