Vahvista vastustus­kykyä

Terveys

Vahvista vastustus­kykyä

Hyvä vastustuskyky auttaa selviämään flunssakaudesta terveenä. Kokosimme vinkit, joiden avulla voit pienentää sairastumisriskiä.

JULKAISTU 13.12.2020 | TEKSTI Sami Takala

Kurkkua särkee, nenä vuotaa ja yskittää. Tuttua monelle näin syksyllä, jolloin flunssat ja influenssat kiertävät laajoina epidemioina ympäri maapalloa. Suomessa hengitystieinfektioita esiintyy arviolta 10–20 miljoonaa joka vuosi.

Mutta on myös ihmisiä, joihin nämä taudit eivät tartu. Yksi syy taustalla on vastustuskyky eli immuniteetti, joka suojelee meitä monin tavoin erilaisilta taudinaiheuttajilta. Osalla ihmisistä vastustuskyky on luonnostaan parempi kuin toisilla.

Puolustusmekanismimme on monimutkainen järjestelmä, joka alkaa kehittyä jo ennen syntymää. Se koostuu muun muassa ihosta, limakalvoista, mikrobeista ja luonnollisista tappajasoluista eli NK-soluista, jotka jahtaavat ja tuhoavat elimistöön päässeitä pöpöjä.

Aikuisena emme voi vastustuskykyä itse enää kovin paljon parantaa. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että sitä pystyy ylläpitämään ja se onnistuu vielä ikääntyessäkin.

Pysy terveenäVastustuskykyyn jättävät jälkensä monet sairaudet ja taudit sekä niiden hoidoissa käytettävät lääkkeet. Immuniteettia heikentävät esimerkiksi syövät ja keuhkoahtaumatauti. Diabeteskin saattaa lisätä infektioita.

”Jos on sairastanut vaikka tuhkarokon, keuhkokuumeen tai perusflunssan, myös niiden jälkeen immuniteetti heikkenee, koska limakalvot ovat rikki. Silloin on altis saamaan taudin uudelleen”, kertoo Terveystalon yleislääkäri Toni Vänni.

Sairastelu voi siis johtaa ikävään noidankehään, kun vastustuskyky ei toimi täydellä teholla.

Bakteerien ja virusten aiheuttamia tauteja saavat muita herkemmin lapset ja iäkkäät. Siinä missä lapsilla vastustuskyky vasta kehittyy, ikääntyessä se heikkenee samalla, kun limakalvojen teho laskee.

Toisinaan heikko vastustuskyky johtuu perinnöllisestä vasta-ainepuutoksesta. Se estää elimistöä taistelemasta tiettyjä tauteja vastaan. Hoitoa vaativat immuunipuutokset ovat kuitenkin hyvin harvinaisia.

Pese käsiä usein

Paras tapa ehkäistä sairastumista on pitää huolta hyvästä käsi- ja yskimis­hygieniasta sekä välttää ruuhkaisia paikkoja, joissa on paljon yskiviä ihmisiä.

Kun ihmiset yskivät, ilmassa lentelee miljoonia viruspartikkeleita, jotka kulkeutuvat silmiin, suuhun tai nenään myös käsien kautta. Vännin mukaan tärkeintä on, että pesee kätensä riittävän usein saippualla ja lämpimällä vedellä ja käyttää tarvittaessa käsidesiä.

Tähän olemme oppineet taistelussa koronavirusta vastaan. Ahkeran käsienpesun, käsidesin käytön ja turvavälien pitämisen vaikutuksista saatiin tuloksia keväällä, kun ihmiset alkoivat torjua koronaa. Mutta koronan sijasta lähes olemattomiin katosikin influenssa.

Asiantuntijoiden mukaan tehokkaan hygienian ei pitäisi heikentää vastustuskykyä edes pitkällä aikavälillä, vaikka käsiä pestään ja hierotaan käsidesillä jatkuvasti.

Syö sopivasti

Vastustuskyky muovautuu elintapojen mukana, ja sitä tukee terveellinen ruokavalio. Liian vähän tai yksipuolisesti syövillä iäkkäillä ihmisillä on muita suurempi riski sairastua erilaisiin infektioihin.

Vastustuskykyä tukevaa syötävää ovat esimerkiksi hedelmät, marjat, vihannekset, juurekset, kalat, pähkinät ja siemenet. Mitään yksittäistä ruoka-ainetta syömällä ei pysty kuitenkaan ehkäisemään pöpöjä.

Tärkeintä on syödä monipuolisesti ja säännöllisesti. Siten varmistaa, että ruoasta saa välttämättömät vitamiinit, aminohapot sekä hiven- ja kivennäisaineet.

”Jos niitä ei saa riittävästi, immuniteetti heikkenee eikä kroppa toimi niin hyvin kuin pitäisi”, Vänni sanoo.

Monipuolinen ruokavalio pitää myös elimistön bakteeritasapainon kunnossa, jolloin elimistö pystyy torjumaan paremmin tauteja levittäviä pahoja bakteereja ja viruksia.

Välitä vitamiineista

Vännin mukaan lisävitamiineista ja -hivenaineista ei ole tutkimuksissa todettu olevan suurta hyötyä, jos on muuten terve. Vitamiinien puutostilat ovat Suomessa harvinaisia. Yliannostus voi olla vaarallinen.

”Toisaalta ei lisävitamiineista haittaakaan ole, jos niitä syö ohjeen mukaan. D-vitamiinia jopa suositellaan. Jos on yhtään suppeampi ruokavalio, multivitamiinilisä ei tee pahaa”, Vänni sanoo.

D-vitamiinilisä saattaa olla tarpeen etenkin talvella, sillä sitä muodostuu iholla auringonvalon vaikutuksesta maaliskuusta lokakuulle. Lisäksi sitä saa rasvaisista kaloista, maitovalmisteista ja kasvimaitotuotteista.

Vegaaniruokavaliota täytyy puolestaan täydentää B12-vitamiinilla, jota on luonnostaan vain eläinkunnan tuotteissa.

Maitohappobakteereja sisältävien probioottien hyödyt aikuisille ovat epäselviä. Vännin mukaan aiheesta tehtyjen tutkimusten tulokset ovat vaihdelleet ja niiden laatu on ollut kyseenalainen.

”Viime aikoina on korostettu probioottien mahdollisia haittoja. Niistä voi tulla esimerkiksi vatsavaivoja.”

Sinkki imeskelytablettina nautittuna saattaa lyhentää flunssaa muttei tiettävästi ehkäise sitä. Jos sairastuu, tutkimuksen mukaan hunaja auttaa oireisiin paremmin kuin lääkkeet.

Luontaislääkkeisiin Vänni kehottaa suhtautumaan kriittisesti.

”Terveystuotteena markkinoitu hopeavesi on haitallista. Sitä ei pidä käyttää.”

Liiku ja lepää

Kun syö kunnolla, pitää muistaa myös liikkua – ja levätä. Fyysinen kunto ja rentoutuminen ovat monipuolisen ruokavalion ohella terveyden tärkeimpiä tukipilareita. Osittain niiden varaan rakentuu myös vastustuskyky.

Helppo tapa lisätä liikuntaa on esimerkiksi kävellä tai pyöräillä työmatkat tai ainakin osa reitistä. Silloin ei myöskään tarvitse pelätä joukkoliikennevälineissä leviäviä viruksia.

Mutta liika on liikaa liikunnassakin. Erittäin paljon liikkuvilla on kohonnut tulehdussairauksien riski samaan tapaan kuin hyvin vähän liikkuvilla. Vähän liikkuvilla vastustuskykyä heikentävät ylipaino ja muut sairaudet, aktiiviliikkujilla puolestaan liian rankka harjoittelu.

Huippu-urheilijat saattavat saada infektioita peruskuntoista helpommin, koska ylivirittynyt elimistö ja ylirasitustila heikentävät vastustuskykyä.

Erityisen tärkeää on, että malttaa potea sairaana. Silloin liikunta voi olla jopa hengenvaarallista ja hidastaa toipumista. Sairaana urheilemisesta saattaa seurata sydänlihastulehdus.

Myrkkyä vastustuskyvylle on myös jatkuva stressi. Henkistä hyvinvointia ei pidä vähätellä, vaan liikaa kuormitusta tulee välttää. On opeteltava ottamaan rennosti. Stressaaminen altistaa sairastelulle.

Rokote suojaa

Vastustuskyvyn kohentamiseen ei ole lääkkeitä, mutta rokotteilla voi suojautua taudinaiheuttajilta, kuten influenssaviruksilta. Vaikka kaikkien rokotteiden teho ei ole täydellinen, rokotteet ovat silti tehokkain tapa ehkäistä tauteja, joihin rokote on olemassa.

Jotkin rokotteista antavat elinikäisen suojan, osa pitää uusia. Esimerkiksi influenssarokote suojaa vain noin vuoden, minkä jälkeen se pitää uusia. Flunssaan rokotetta ei ole lainkaan, ja koronavirukseen sitä vielä kehitellään.

Antibiooteista ei ole apua mihinkään näistä, sillä ne tepsivät vain bakteerien aiheuttamiin tauteihin. Pahimmillaan turhat antibioottikuurit järkyttävät elimistöä suojaavia bakteereja ja altistavat infektioille.

Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet ovat maksuttomia, mutta jokaisen täytyy huolehtia niistä itse.

Aikuisten tulisi ottaa tehoste kurkku­mätä- ja jäykkäkouristus­rokotteelle (dT) 45 vuoden iässä ja tämän jälkeen kymmenen vuoden välein. ­65 vuotta täyttäneille ja heidän lähi­piirilleen suositellaan influenssa­rokotusta.

Influenssa on koronaviruksen tapaan vakava virusinfektio, joka voi aiheuttaa keuhkoputkentulehduksen ja keuhkokuumeen, pahentaa perus­sairauksia ja jopa tappaa. Riskiryhmään kuuluvat muun muassa yli 64-vuotiaat ja perussairaat.

Flunssalla tarkoitetaan lieväoireisia viruksen aiheuttamia ylähengitystieoireita, kuten nuhakuumetta, yskää, kurkkukipua ja vuotavaa nenää. Se aiheuttaa harvoin vakavia komplikaatioita.

Jätä tautikutsut väliin

Sairastetut taudit antavat oman vasteensa: kun on kerran parantunut vaikkapa virustaudista, sitä ei yleensä saa yhtä herkästi tai enää lainkaan uudelleen.

Tästä huolimatta asiantuntijat eivät suosittele altistamaan itseään tietoisesti taudeille. Pahimmassa tapauksessa se voi horjuttaa vastustus­­kykyä. Riskinä on, että ihminen altistuu eri taudeille herkemmin kuin terveenä.

Erilaiset tautikutsut on siis syytä jättää väliin. Järkevämpää on pitää etäisyyttä sairastuneisiin.

Karaisu sen sijaan voi kannattaa. Karaisulla tarkoitetaan itsensä altistamista vaihteleville lämpötiloille.

Tyypillistä karaisua on saunominen kuumissa löylyissä ja jäähdyttely jääkylmässä avannossa.

Vaikka tutkimuksilla ei ole pystytty osoittamaan, että karaisusta olisi varmasti hyötyä tautien ehkäisyn kannalta, karaisua harjoittavat ihmiset kokevat sen toimivana keinona.