Turkin Kappadokia – Maanalaisia kaupunkeja ja aamusuukkoja

Matkat

Turkin Kappadokia – Maanalaisia kaupunkeja ja aamusuukkoja

Oma Aika arkisto | TEKSTI Oma Aika

Turkin Kappadokia – Maanalaisia kaupunkeja ja aamusuukkoja

Keski-Turkin Kappadokiassa aamusuukko tarkoittaa kahden kuumailmapallon pehmeää kosketusta. Karunkauniin alueen historia kulttuurien kohtauspaikkana hakee vertaistaan.

Teksti ja kuvat Mirjami Haimelin

Yö on vasta väistymässä, kun laakson täyttää erikoinen ääni. Kuumailmapalloja täytetään.

25-metrinen pallo on majesteettinen ilmestys. Korin reuna tuntuu matalalta, ja turvavyötkin ovat vain hätälaskeutumista varten.

Pallon nousua ei melkein edes huomaa. Kyyti on pehmeää ja eleetöntä.

– Kahden pallon törmäystä kutsutaan aamusuukoksi. Se on harmitonta. Sen sijaan on vaarallista, jos yhden kuumailmapallon kori ja toisen pallo eli envelope osuvat toisiinsa, lähes 20 vuotta kuumailmapalloja lentänyt Halís Aydogan selittää.

Sitten pallo nousee nopeasti 800 metriin. Tämä on ainoa hetki, kun korkeus huippaa. Tuntuu hullulta katsella muita palloja ylhäältä päin.

Reilun puolen tunnin kuluttua laskeudumme tyylipuhtaasti traileriin. Maassa pilotti jakaa meille juhlallisesti todistukset. Sen jälkeen kippistämme lasillisilla kuohuvaa.

Lue myös: Istanbul on eksoottinen kaupunkilomakohde

Kuin hobittisadussa

Göremen kaupunki elää turistibisnestä täysin palkein. Se ei houkuttele pysähtymään, mutta ulkoilmamuseon sanotaan olevan Kappadokian suurin ja kaunein. Siellä saa hyvän käsityksen alueen historiasta kristinuskon ja islamin kohtauspaikkana.

Tuhansia vuosia sitten Kappadokia oli tulivuorista purkautuneen laavan peitossa. Vähitellen eroosio kuori esiin kovia kasautumia: epätodellisen näköisiä kivitötteröitä.

– Kivipaaseja, joiden huipulla on hattu, paikalliset kutsuvat keijujen savupiipuiksi, oppaamme kertoo.

Se ei tunnu kaukaa haetulta. Paikka on kuin hobittisadusta.

Koska laavasta muodostunut maa-aines on pehmeää, sitä alettiin kovertaa asumuksiksi. Aurinko paahtaa täällä kesäisin armotta, mutta luolissa lämpötila pysyy miellyttävänä. Talvella laavakivi puolestaan pidättää lämpöä.

Lue myös: Italian järvet – palanen paratiisia

Piiloon maan alle

Ulkoilmamuseossa vierailemme eläinsuojissa ja tavallisen väen kodeissa. Maahan kaivettuna näkyy usein tandooriuunin paikka.

Upeimpia ovat kuitenkin kirkot, erityisesti lisämaksullinen Karanlık (Pimeä) Church. Freskojen värit ovat kirkkaat, sillä kirkko löydettiin sattumalta vasta 1980-luvulla.

Pimeys on suojannut maalausten värejä. Kuviin on ikuistettu kristinuskon keskeisiä teemoja.

Moni kävijä jättää käymättä Tokalı (Solki) -kirkossa, koska se sijaitsee sisääntulotien varressa. Se on kaunein Kappadokiassa näkemäni. Vahvan siniset freskot luovat paikkaan pyhän tunnelman.

Lue myös: Slovenia – monipuolinen matkailumaa

Muinainen muurahaispesä

Seuraavaksi tutustumme Kaymaklin luolakaupunkiin. Kun arabivalloittajat saapuivat idästä, kristityt vetäytyivät piiloon maan alle. Enimmillään täällä asui jopa 10 000 ihmistä. Museoksi paikka muutettiin 1960-luvulla.

Maanalaiset kaupungit ovat aikansa insinöörien taidonnäytteitä. Alueella on hyvät pohjavesivarannot, joten juomavettä on riittänyt. Myös ilmanvaihtokanavat ovat olleet edellytys elämälle maan alla.

Etenemme kerros kerrokselta alaspäin. Silmät totuttelevat vähitellen hämärään. Pian suuntavaistoni pettää. Eksyisin labyrinttiin nopeasti.

Lue myös: Vietä hyvinvointiloma Budapestissä

Ei ahtaanpaikankammoisille

Kaikki sujuu hyvin, kunnes eräs käytävä mutkittelee niin, ettei sen päätä näy. Katto on niin matalalla, että kävelen selkä syvässä kumarassa, puolittain kyykyssä. Sydän hakkaa, sillä sivuillekaan ei juuri jää tilaa.

Kun käytävä lopulta päättyy, olo on ahdistunut – eikä vain minulla, vaan kaikilla ryhmämme jäsenillä. Päätämme kääntyä takaisin. Ulos astuessa helpotus on suuri. Taivas näyttää tavallista sinisemmältä.

Maanalainen kaupunki on näkemisen arvoinen, mutta vähäisestäkin ahtaan paikan kammosta kärsivän kannattaa varautua siihen, että reitti ei ole aivan helppo eikä sovi huonommin liikkuvalle välttämättä lainkaan.

Lue myös: 18 vinkkiä – herkuttelijan Pohjois-Irlanti

Muutoksen kourissa

Ürgüp on Kappadokian kaupungeista autenttisin. Kivimuodostelmia on täällä vähemmän, samoin turisteja. Täällä olisi mukava majoittua.

Kappadokian modernisoituminen tulee puheeksi alueen matkailupäällikkö Ömer Nairin kanssa.

– Kaksikymmentä vuotta sitten aasi oli mitä tavallisin kulkupeli maaseudulta kyliin tultaessa. Sittemmin alue on vaurastunut.

Nair omistaa viehättävän Ürgüp Inn -boutiquehotellin, joka on rakennettu osittain luolaan. Paikka on perintöä isovanhemmilta, jotka ostivat talon kreikkalaisilta vuonna 1925. Tällöin Turkin ja Kreikan välillä toteutettiin väestönsiirto, jossa Turkin ortodoksit joutuivat jättämään kotinsa Turkissa ja vastaavasti Kreikan muslimit siirrettiin Turkin eri alueille. Pakkomuutto jätti jälkensä kokonaiseen sukupolveen.

Lue myös: Löydä todellinen Budapest – 12 parasta vinkkiä!

Koko kylän leipäuuni

Guzlelözin kylässä mitättömän näköiseltä tontilta nousee savua. Olemme osuneet paikalle onnekkaasti kuukauden sinä päivänä, kun kylän naiset kokoontuvat leipomaan yhteisessä uunissa kolmesataa leipää.

Yksi naisista istuu betonilattialla ja pyörittää taikinaa taitavin käsin. Taikinaan tulee vain vehnäjauhoa, vettä ja perunamehua. Lapset leikkivät lähistöllä ja auttavat välillä sekoittelemaan mausteisia papuruokia, joita kypsytetään uunin vieressä tuhkassa.

Paistamisessa on oltava tarkkana, sillä leivät kypsyvät nopeasti. Kun ne nostetaan uunista, kuoreen tarttuu nokea. Maistan juuri uunista tullutta leipää: kuori on taivaallisen rapea ja sisus tulikuuma, valkoisena höyryävä.

Lue myös: Turistien unohtama vehreä paratiisi- Kreikan Zakynthos

Käy myös täällä:

■ Uchisarin linna

Uchisarin ylpeys on vaikuttaviin korkeuksiin kipuava kivilinna. Sen liepeillä toimii sympaattinen matkamuistomyymälä ja kahvila.

■ Zelven ulkoilmamuseo

Omaa tilaa kaipaavien kannattaa vierailla Göremen sijaan Zelvessä. Se ei ole yhtä suosittu, koska osa luola-asunnoista on romahtanut. Kaunis se on silti.

■ Ihlara-kanjonin laakso

Neljän kilometrin patikointireitti myötäilee pikku jokea. Taukopaikalla on hauskoja majoja veden päällä. Maista herkullisia lettuja, jotka täytetään salaatilla, perunalla, kaalilla ja juustolla.

■ Agzikarahanin taukopaikka

Silkkitie pujottelee Kappadokian läpi nykyään leveänä asfalttiväylänä. Sen varrella on vanhoja karavaanien taukopaikkoja. Kuvittele, miten kamelit ratsastajineen ovat raahustaneet lepäämään muurien sisäpuolelle.

Lue myös:

Upea auringon valtakunta Peru – nämä paikat sinun on nähtävä!

Luksusloma Kanarialla – Tässä parhaat vinkit

Hongkong ja Macao yllättävät monin tavoin