Tiedätkö mitä verikokeiden lyhenteet tarkoittavat?

HyvinvointiTerveys

Tiedätkö mitä verikokeiden lyhenteet tarkoittavat?

Oma Aika arkisto | TEKSTI Oma Aika

Tiedätkö mitä verikokeiden lyhenteet tarkoittavat?

Jokainen on joskus joutunut verikokeeseen, jonka tulokset ovat maallikolle täyttä hepreaa. Kerromme, mitä verikokeiden lyhenteet tarkoittavat.

Teksti Jarmo Aaltonen

Kuva Fotolia

Verikoe kertoo paljon terveydestä

Lääkärintarkastus alkaa tavallisesti verenpaineen mittauksella ja verikokeella. Verikoe on lukemattomista erilaisista laboratoriotutkimuksista yleisin.

Kokeiden tulokset ovat kuitenkin usein vaikeaselkoisia, sillä lääketiede on viehtynyt latinan ja englannin kieleen sekä lyhenteisiin. Lääkärin papereissa potilas on yksinkertaisesti Pt (engl. patient). Ulosteestakaan ei laboratoriopiireissä puhuta, vaan se merkitään kirjaimella F (engl. feces). Virtsa on U (engl. urine) ja sylki Sa (engl. saliva).

Verikoe otetaan potilaalta yleensä isosta laskimosta, useimmiten kyynärtaipeesta. Sitä ennen potilasta istutetaan rauhallisesti paikallaan 15–20 minuuttia verenkierron tasaamiseksi.

Laboratoriossa verinäyte tai -näytteet sentrifugoidaan eli pannaan linkoon. Veren eri osat erottuvat koeputkien linkouksessa niin, että painavammat verisolut jäävät putken pohjalle.

Alempi punainen kerros on enimmäkseen punasoluja. Ylempi, vaaleankellertävä samea neste on valkuaispitoista plasmaa. Verimittaukset tehdään nykyään yleensä plasmasta. Aiemmin tutkimuksissa käytettiin veren solutonta osaa, seerumia.

Viitearvot eivät kerro kaikkea

Tuloksissa kerrotaan yleensä viitearvot eli normaaliarvot, joihin lääkäri tuloksia vertaa. Ne on määritetty niin, että tilastollisesti 19 tutkittua 20:stä terveestä (95 prosenttia) osuu kyseiselle alueelle.

Viitearvoista ei voi suoraan päätellä, mikä potilasta vaivaa, sillä samakin koe voi mitata eri asioita. Lisäksi eri ihmisillä sama laboratoriokokeen tulos voi tarkoittaa eri asiaa.

Tämän vuoksi diagnoosia tekevän lääkärin on katsottava kokonaisuutta ja tietyissä tapauksissa myös muutosta aiempiin kokeisiin nähden. Joskus kokeen tulos voi osua viitearvojen sisään, mutta jos arvo on ajan myötä laskenut tasaisesti, se voi viestiä muutoksesta huonompaan suuntaan.

Kirjain kertoo verenosan

B (engl. blood)

Tarkoittaa kokoverta, josta tehdään verisolujen tutkimukset ja mitataan hemoglobiini. cB on sormenpäästä otettava kapillaarikokoverinäyte, aB valtimoverta, vB laskimoverta, fB paastoverta.

E tai Eryt

Tarkoittaa punasoluja (engl. erythrocyte).

L tai Leuk

Tarkoittaa valkosoluja eli leukosyyttejä.

P

Tarkoittaa veriplasmaa. Lähes kaikki ns.kemialliset veritutkimukset tehdään plasmasta.

S

Tarkoittaa seerumia. Seerumia voitaisiin käyttää plasman sijasta lähes kaikissa veritutkimuksissa.

f

Näytteen edessä ilmoittaa, että tarvitaan paastonäyte (engl. fasting).

Muita lyhenteitä

Hb

Tarkoittaa hemoglobiinia eli veren punaa, joka on punasolun rautapitoinen, happea sitova valkuaisaine eli proteiini.

Ly

On lymfosyytti, imusolut, jotka osallistuvat immuunijärjestelmään.

Pt-glug-R

Glukoosikoe eli ns. sokerirasituskoe.

S-Testo / S-TestoVI

Miehen testosteronihormonitesti.

B-Lakt-D

Laktoosi-intoleranssin eli maitosokerin imeytymishäiriön DNA-testi.

B-PVKT, PVK+T

Perusverenkuva, yleiskuva verisoluista ja hemoglobiinista + tombosyyttien eli

verihiutaleiden määrä.

Pt-Hepy-R

Vatsan helikobakteerikoe.

P-INR

”Marevan-koe” verenohennuksessa.

fB-Kol-LDL

”paha kolesteroli”.

fB-Kol-HDL

”hyvä kolesteroli”.

fB-Gluk

diabeteskoe.

Prolaktiini

Kuukautishäiriöt naisilla, erektiovaivat miehillä.

P-TSH

Kilpirauhashormoni.

P-ALAT, P-GT

Maksakokeita.

P-Krea

Munuaiskoe.

Triglyseridit

Veren rasvat.

Lue myös:

Suolistosi vointi selviää uuden testin avulla

Näin tunnistat kilpirauhasen vajaatoiminnan

Epäiletkö keliakiaa? Tällainen se on