Suomalainen ainutlaatuisuus – maksuttoman kouluruoan historia

Ilmiöt

Suomalainen ainutlaatuisuus – maksuttoman kouluruoan historia

Oma Aika arkisto | TEKSTI Oma Aika

Suomalainen ainutlaatuisuus – maksuttoman kouluruoan historia

Maksuton kouluruoka on maailman mittapuulla harvinainen keksintö.

Teksti MIRJAMI HAIMELIN

Kuva LEHTIKUVA / TEPPO LIPASTI

Eräässä tuiki tavallisessa peruskoulussa syödään elokuussa 2017 lahnapuikkoja, soijabolognese-tomaattipizzaa sekä kasviskormaa luomutofulla.

Hieman toisenlaiselta lista näytti 1950- ja 60-luvuilla, kaikille ilmaisen kouluruokailun ensimmäisinä vuosikymmeninä: ruispuuroa, ohraryynivelliä ja hernekeittoa.

Leivät tuotiin kotoa. Lisäksi oppilaat velvoitettiin poimimaan puolukoita kouluruokailua varten. Toisinaan koululuokat kävivät myös sienimetsässä.

Maksuton kouluruoka on maailman mittapuulla harvinaisuus. Sitä tarjotaan vain Suomessa ja Ruotsissa. Suomi tosin on ainoa maa, jossa kouluruokailu luetaan oppimistapahtumaksi ja siten osaksi koulujen opetussuunnitelmaa.

– Peruskoululainen syö noin kaksituhatta kouluruoka-annosta. Siksi kouluruoka on voimakas väline sosiaalisen kasvatuksen sekä terveys- ja ympäristövaikutusten kannalta, kertoo projektipäällikkö Sini Garam Elo-säätiöstä.

1800-luvulta lähtöisin

Alkunsa kouluruokailu sai jo 1800-luvun lopulla, jolloin varattomille oppilaille tarjottiin opetuksen ohessa ruokaa.

1900-luvun puolella ilmiö yleistyi ja veti samalla yhä useampia tyttöjä opetuksen piiriin. Lapsi oli varaa lähettää kouluun, jos se samalla merkitsi, että kotona oli yksi maha vähemmän ruokittavana.

– Siinä mentiin kauha kerrallaan kohti tasa-arvoa, Garam luonnehtii.

Lue myös: 5 parasta valintaa koulupöydälle

Yhteiskunnan muutokset näkyvät lautasella

Sittemmin vellimenyy on vaihtunut kouluissa monipuoliseen kotiruokaan, joka noudattaa kotimaisia ravitsemussuosituksia ja perustuu lautasmalliin. Kouluruoka on aina heijastanut myös yhteiskunnan muutoksia.

– Kun 1970-luvulla otettiin ensi askeleita kohti globalisaatiota, kouluissa alettiin keitellä risottoja ja kanaviillokkeja.

1980-luvun nousukaudella puolestaan oli millä mällätä, ja silloin herkuteltiin esimerkiksi broilerinkoivilla. 1990-luvun laman myötä koivet tosin katosivat yhtä äkkiä kuin olivat ilmestyneetkin.

2000-luvun alussa kansainväliset hitit, kuten lasagnet ja tortillat, vakiinnuttivat paikkansa. 2010-luvulla taas kasvisruoka on vallannut alaa. Jatkossa punaista lihaa on tarjolla vähemmän ja kalaa, kasviksia, marjoja ja hedelmiä enemmän.

Lue myös: 5 tärkeintä kalaa, jotka tarvitset ruokavalioosi

Koulupäivän kohokohta

Tätä nykyä syöjät saavat itse olla mukana kehittämässä kouluruokailua. Oppilaiden kouluruokatoimikunnat ja hävikkikampanjat ovat jo arkipäivää.

Mutta mikä tärkeintä, hyvä kouluruoka turvaa osaltaan luokissa työrauhaa ja edesauttaa oppimista.

– Aika monelle se on yhä koulupäivän kohokohta, summaa Sini Garam.

Keskimäärin kouluruoka-annos maksaa 2,76 euroa.

Kouluruoan komea historia

1800-luku: Kansakoulujen oheen perustettiin asuntoloita, joissa oppilaille tarjottiin keittoruokaa.

1900-luvun alku: Varattomille oppilaille tarjottiin opetuksen ohessa ruokaa.

1913: Valtio myönsi ensi kertaa varoja, 150  000 markkaa, kouluruokailun järjestämistä varten.

1948: Koulut alkoivat tarjota lakisääteisesti maksutonta kouluruokaa. Oppikoulussa ruoka oli yhä maksullista.

1966: Haarukat ja veitset tulivat kouluruokaloihin. Helsingin kouluissa kokeiltiin eines- ja pakasteruokia.

1967: Uuden asetuksen mukaan kouluaterian tuli kattaa kolmasosa päivittäisestä energiatarpeesta.

1984: Ruokailutauon pituudeksi määriteltiin vähintään 30 minuuttia.

2000-luku: Vegaanivaihtoehto tuli kouluihin. Ruokalistoilla yhä enemmän kansainvälisiä vaikutteita.

2004: Kouluruokailu osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa.

2015: Kaikista koululaisista 85 prosenttia söi päivittäin kouluruokaa.

Vuoden 2017 aikana Oma Aika julkaisee kerran kuussa Suomi 100 vuotta -juhlajuttuja.

Lue myös:

Kellarista valtavirran korville – Suomirockin vaiheikas historia

Naisten äänioikeuden kiehtova historia Suomessa

Suomalainen ylpeydenaihe – näin äitiyspakkaus sai alkunsa

Maailma muuttuu, maksuton kouluruokailu pysyy. Kansakoululaisia syömässä lokakuussa 1973.