Rintasyöpä, eturauhassyöpä ja suolistosyöpä: selvitimme yleisimpien syöpätautien oireet ja hoidot

HyvinvointiTerveys

Rintasyöpä, eturauhassyöpä ja suolistosyöpä: selvitimme yleisimpien syöpätautien oireet ja hoidot

Oma Aika arkisto | TEKSTI Oma Aika

Rintasyöpä, eturauhassyöpä ja suolistosyöpä: selvitimme yleisimpien syöpätautien oireet ja hoidot

Syövästä voi yleensä parantua, kun sen löytää ajoissa. Selvitimme kolmen yleisimmän syöpätaudin eli rinta-, suolisto- ja eturauhassyövän oireet ja hoitomuodot.

teksti Sami Takala

kuva Fotolia

Rintasyöpä

Kuinka yleinen?

Rintasyöpä on suomalaisten naisten yleisin syöpä. Siihen sairastuu vuosittain noin 5 000 naista. Rintasyövän riski suurenee ikääntyessä: noin kaksi kolmasosa rintasyöpää sairastavista on yli 60-vuotiaita. Silti rintasyöpään voi sairastua myös nuorena.

Rintasyövän syntyyn vaikuttavat muun muassa hormonitasapaino ja perintötekijät. Kuukautisten alkaminen varhain ja vaihdevuosien tulo myöhään lisäävät riskiä sairastua, samoin lapsettomuus ja korkea synnytysikä. Myös vaihdevuosioireiden pitkään jatkuva hormonikorvaushoito, ylipaino ja runsas alkoholinkäyttö kasvattavat syövän riskiä.

Mistä tunnistaa?

Tyypillisin rintasyövän oire on kyhmy rinnassa. Siksi omia rintoja kannattaa tunnustella säännöllisesti. Syöpä voi olla kivuton tai aiheuttaa esimerkiksi pistelyä rinnassa. Myös nänneistä erittyvä kirkas tai verinen neste tai rintarauhasen punoitus ja turvotus voivat kieliä syövästä.

Miten hoidetaan?

Lääkäri tutkii rinnan ja lähettää potilaan mammografiaan eli rintojen röntgenkuvaan. Tarvittaessa tehdään ultraäänitutkimus. Kyhmystä voidaan ottaa myös näyte, jolla selvitetään, onko kasvain pahanlaatuinen.

Syöpää hoidetaan leikkauksella sekä säde- ja lääkehoidoilla. Leikkaus on yleisin hoitomenetelmä. Siinä poistetaan koko rinta tai vain osa siitä.

Rinnan säästävän leikkauksen mahdollisuuksiin vaikuttaa muun muassa kasvaimen ja rinnan koko. Leikkauksen jälkeen potilas saa syöpäsoluja tuhoavaa sädehoitoa rinnan alueelle.

Ennen leikkausta kasvainta saatetaan pyrkiä pienentämään lääkehoidolla. Leikkauksen jälkeen tällaista hoitoa suositellaan, jos syövän uusiutumisriski on yli kymmenen prosenttia. Lääkkeenä käytetään muun muassa syöpäsoluja tappavia solunsalpaajia, jotka annetaan suoneen tiputettuna tai tabletteina yleensä 4–5 kuukauden ajan.

Suuri osa rintasyövistä on riippuvaisia hormoneista, ja ne hyötyvät esimerkiksi estrogeenista. Tällöin estrogeenin vaikutusta estetään hormonaalisella hoidolla, joka kestää tavallisesti 5–10 vuotta.

Lue myös: Rintasyöpään sairastunut Kati Åhman: ”Löysin kananmunan kokoisen patin rinnastani”

Eturauhassyöpä

Kuinka yleinen?

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpäsairaus. Sen saa vuosittain noin 5 000 suomalaista. Tauti vaivaa varsinkin varttuneita: sairastuneiden keski-ikä on 70 ikävuoden paikkeilla.

Eturauhassyövän aiheuttajaa ei tarkkaan tiedetä, mutta ainakin mieshormonit vaikuttavat sen syntyyn. Runsas rasvan ja lihan syöminen, lihavuus ja tupakointi suurentavat sairastumisen riskiä. Muutamaan prosenttiin liittyy perinnöllinen alttius.

Mistä tunnistaa?

Eturauhassyöpä kehittyy yleensä hitaasti eikä aiheuta alussa tunnistettavia oireita. Usein eturauhassyöpä löytyy, kun mies hakeutuu lääkäriin eturauhasen liikakasvun takia.

Liikakasvun oireita voivat olla esimerkiksi lisääntynyt virtsaamisen tarve ja heikko virtsasuihku. Laajemmalle levinnyt eturauhassyöpä saattaa aiheuttaa alaselän, lantion tai lonkkien alueen luustokipua, anemiaa ja heikkoutta.

Miten hoidetaan?

Eturauhassyöpää epäiltäessä lääkäri tunnustelee eturauhasta peräsuolen kautta. Lisäksi otetaan virtsanäyte ja selvitetään veren PSA-arvo. PSA eli prostataspesifinen antigeeni on eturauhassolujen tuottama valkuaisaine, jonka viitearvo on 3,3 mg/l yli 50-vuotiailla ja 6,5 mg/l yli 70-vuotiailla. Mitä korkeampi arvo on, sitä suurempi on eturauhassyövän mahdollisuus.

Yksin PSA-arvon perusteella ei kuitenkaan voi antaa syöpädiagnoosia, eikä normaali PSA-arvo sulje täysin pois syövän mahdollisuutta.

Diagnoosin varmistamiseksi lääkäri ottaa kudosnäytteitä ja tekee kuvantamistutkimuksia. Turhan usein tauti löytyy levinneenä. Siksi oireiden seuraaminen on tärkeää.

Hitaasti kasvava eturauhassyöpä ei välttämättä vaikuta miehen elämänlaatuun tai elinikään, eikä se aina vaadi hoitoa. Iäkkäälle ihmiselle hoidosta voi olla enemmän haittaa kuin itse syövästä.

Keski-ikäisen miehen eturauhassyöpä on monesti aggressiivinen ja etenee nopeasti. Se täytyy hoitaa pikaisesti. Pitkälle levinnyt eturauhassyöpä on parantumaton, mutta sitä voi hallita hoidolla.

Paikallisen syövän hoitona on leikkaus, joka sopii hyväkuntoisille. Leikkauksessa poistetaan eturauhanen sekä tarvittaessa rakkularauhaset ja eturauhasen lähettyvillä olevat imusolmukkeet. Levinneen eturauhassyövän hoitona on ensisijaisesti hormonihoito. Se pienentää kasvainta ja ehkäisee etäpesäkkeiden muodostumista.

Syöpäsolujen tuhoamiseen voidaan käyttää myös solunsalpaajia eli sytostaattihoitoa. Lääke annetaan usein suonensisäisesti, jolloin se leviää verenkierron mukana elimistöön.

Eturauhassyövän hoito aiheuttaa erilaisia haittoja, kuten virtsanpidätyskyvyn heikkenemistä, haluttomuutta ja erektio-ongelmia.

Lue myös: Saattohoidossa oleva Tero, 52: ”Elämästä on vaikea luopua”

Suolistosyöpä

Kuinka yleinen?

Suolistosyöpä on Suomen kolmanneksi yleisin syöpä. Siihen luetaan ohutsuolen, paksusuolen ja peräsuolen syövät, ja sairastuneita on vuosittain noin 3 000. Syöpä on yleinen erityisesti vanhemmilla ihmisillä. Suurin osa sairastuneista on yli 65-vuotiaita.

Suoliston krooniset tulehdussairaudet, kuten haavainen paksunsuolentulehdus ja Crohnin tauti, suurentavat suolistosyövän riskiä. Paksusuolen ja peräsuolen syövän riskiä lisäävät myös ylipaino, alkoholinkäyttö, tupakointi, vähäinen liikunta sekä runsas punaisen lihan ja eläinrasvojen syöminen.

Mistä tunnistaa?

Suolistosyöpä on aluksi lähes oireeton. Tavallisimpia oireita ovat suolen toiminnan muutokset, kuten ripuli tai ummetus. Kasvain vuotaa herkästi verta, minkä vuoksi uloste voi muuttua tummaksi tai sisältää kirkasta verta. Jos verenvuoto jatkuu pitkään, sairastuneelle kehittyy anemia. Sen oireita ovat hengenahdistus, kalpeus ja huimaus.

Miten hoidetaan?

Suolistosyöpä löytyy tähystystutkimuksessa. Siinä lääkäri tarkastelee suolta silmämääräisesti pienen kameran avulla ja ottaa koepaloja. Limakalvomuutosten selvittelyssä käytetään apuna röntgenkuvausta.

Paikallinen suolen seinämässä oleva syöpä pyritään leikkaamaan. Leikkauksessa poistetaan osa suolta tai koko paksu- ja peräsuoli sekä lähellä olevia imusolmukkeita. Leikkauksen jälkeen voidaan käyttää solunsalpaajahoitoa, jos syövän uusiutumisriski on suuri.

Peräsuolisyövässä sädehoito annetaan joko ennen leikkausta tai sen jälkeen. Joskus siihen liitetään solunsalpaajahoito.

Jos syöpä on levinnyt lähikudoksiin tai muihin elimiin, potilas saa usein solunsalpaajia, jotta kasvain kutistuisi. Solunsalpaajahoidon ohella voidaan käyttää täsmälääkkeitä ja verisuonten kasvun edistäjiä.

Juttuun on haastateltu dosentti, ylilääkäri Liisa Pylkkästä Suomen Syöpäyhdistyksestä ja toiminnanjohtaja Kimmo Järvistä Suomen eturauhassyöpäyhdistyksestä. Muut lähteet: kaikkisyovasta.fi ja Terveyskirjasto Duodecim.

Lue myös:

Keuhkosyöpää sairastava Matti:”Myötäeläjiä en kaipaa surkuttelemaan”

Riittääkö pelkkä mammografia rintasyövän seulontaan?

Monta läheistään saattanut Tiina: ”Läheisten on päästettävä irti kuolevista”