10 väitettä ravintorasvoista ‒ totta vai tarua?

Terveys

10 väitettä ravintorasvoista ‒ totta vai tarua?

Lääkäri ja professori Juhani Knuuti Turun yliopistosta on purkanut perättömiä terveysväitteitä suositussa blogissaan jo vuosien ajan. Knuuti vastasi haastattelussamme kymmeneen rasvoja koskevaan väittämään.

JULKAISTU 15.1.2021 | TEKSTI Anu Vallinkoski | KUVAT Adobe Stock

Ravintorasvat on aihe, josta riittää väitteitä. Selvitimme mikä on totta ja mikä tarua.

1. Rasvan määrä lautasella kannattaa minimoida

”Ei pidä täysin paikkaansa. Täysin rasvatonta ruokavaliota ei pidä tavoitella. Elimistö tarvitsee tiettyjä tyydyttymättömiä ja monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita ihmisen oma keho ei pysty tuottamaan. Esimerkiksi kalasta ja monista kasviöljyistä saa terveyttä edistäviä omega-3- ja omega-6-rasvahappoja. Tällaisia rasvoja kannattaa siis lautaselle lusikoida kohtuudella. Toisaalta rasvassa on paljon energiaa. Ihminen lihoo, jos syö koko ajan hirveän rasvaisia annoksia ja saa energiaa enemmän kuin kuluttaa. ­Ravintosuositusten mukaan päivittäisestä kokonaisenergiansaannista vähintään 25 ja korkeintaan 40 prosenttia pitäisi olla rasvoista peräisin.”

 

2.  Ruuan paistaminen auringonkukka-tai oliiviöljyssä lisää syöpäriskiä

”Täyttä soopaa. Ruokaa voi aivan huoletta paistaa auringonkukka- tai oliiviöljyssä. Paikkansapitämätön väite perustuu virhetulkintaan. Nimittäin joissakin kokeissa rasvoja on kuumennettu todella kuumiksi, minkä jälkeen on mitattu karsinogeenien eli syöpää aiheuttavien yhdisteiden määriä. Todella korkeissa lämpötiloissa niitä voi syntyä.

Ruuanlaitossa rasvan lämpötila kohoaa näin korkeaksi vain uppopaistaessa. Ruokaa pannulla tavallisesti valmistaessa rasvan lämpötila ei näin korkealle kipua. Jos siis söisimme kaikki ruuat uppopaistettuna, olisi teoreettinen mahdollisuus saada niistä karsinogeenejä.

Toinen asia on, että arvokasta ekstraneitsytoliiviöljyä ei kannata käyttää paistamiseen. Siihen soveltuvat edullisemmatkin öljyt.”

 

3. Niin sanottua piilorasvaa on syytä välttää

”Pitää paikkansa. Piilorasvalla tarkoitetaan esimerkiksi leivonnaisten, sipsien, lihatuotteiden ja ranskalaisten sisältämää näkymätöntä rasvaa, jonka määrää ei voi tuotetta katsellessa arvioida. Tällaisista elintarvikkeista kertyy ruokavalioon helposti paljon rasvaa. Samoin esimerkiksi leivonnaisten sisältämän rasvan laatu voi olla terveyden kannalta huonoa. Rasvan määrä ja laatu selviävät pakkauksen ravintosisällöstä.”

 

4. Rypsiöljyn käyttö lisää matala-asteisen tulehduksen, rasvamaksan ja veritulpan riskiä

Täysin väärä väite. Tämä on kaikkein laajimmalle levinnyt väärä väite ravitsemuskeskusteluissa. Tähän uskomukseen törmää esimerkiksi erilaisilla dieettikursseilla, jotka eivät perustu ravitsemustieteen näyttöihin. Väite pohjaa tarinaan, jonka mukaan omega-6-rasvahapot aiheuttaisivat esimerkiksi matala-asteista tulehdusta. Etenkin rypsiöljyssä on paljon omega-6-rasvahappoja. Tämä väite on kumottu vedenpitävästi lukuisissa tutkimuksissa. Päinvastoin omega-6:n on todettu edistävän terveyttä. Tutkimukset todistavat, että se vähentää matala-asteista tulehdusta, ehkäisee rasvamaksan syntyä, valtimotauteja ja diabetesta. Väärä väite pohjaa vinksahtaneeseen päättelyketjuun, ei todisteisiin ja tutkittuun tietoon.”

 

Kiistanalaiset rasvat

Oliviiviöljyn terveysvaikutuksista on eniten tutkimustietoa.

 

5. Voi on terveellisempää kuin margariini

”Väärin, voi on kovaa, tyydyttynyttä eläinperäistä rasvaa. Tutkimukset osoittavat, että tyydyttynyt rasva nostaa veren kolesteroliarvoja, ja kohonneella haitallisella kolesterolilla on suora syy-yhteys valtimotaudin syntyyn. Samoin tutkimukset todentavat, että voin syöminen lisää maksan rasvoittumista. Kasvipohjaisia rasvoja syövien maksat rasvoittuvat vähemmän.

En kuitenkaan demonisoisi voita. Kyllä sitä jonkin verran voi syödä. Ravitsemussuositusten mukaan tyydyttyneen rasvan osuus päivittäisestä energiansaannista pitäisi olla alle kymmenen prosenttia.”

 

6. Kookosöljy sopii laihduttajalle hyvien rasvahappojensa ansiosta

Väite ei ole totta, mutta siinä on pieni totuuden siemen. Eläinkokeissa on nimittäin saatu näyttöä siitä, että kookosrasvan rasvahapot kiihdyttäisivät aineenvaihduntaa. Tällainen ominaisuus voisi auttaa painonpudotuksessa.

Ihmisillä tehdyissä kokeissa ei kuitenkaan ole havaittu samanlaista vaikutusta. Kookosrasva ei kiihdytä ihmisten aineenvaihduntaa eikä ole mikään laihdutuslääke. Kannattaa muistaa, että kookosrasvassa on myös paljon energiaa.

 

7. Tyydyttyneiden rasvojen käytöllä ei ole yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin

”Täysin väärä väite. Mistään muusta lääketieteellisestä asiasta ei ole niin massiivista tutkimusnäyttöä kuin siitä, että tyydyttyneiden eli kovien rasvojen käyttö nostaa veren kolesterolitasoa. Eläinperäiset rasvat ovat tyydyttyneitä rasvoja.

Runsas tyydyttyneiden rasvojen määrä ravinnossa lisää kolesterolin määrää veressä, mikä puolestaan lisää valtimotauteja. Tämä on todettu eläinkokein ja ihmisillä tehdyin tutkimuksin. Samoin tämä fakta on todistettu hoidoissa ja geenianalyyseissa.

 

8. Kasviöljyt ovat hyviä rasvan lähteitä

”Tämä pitää paikkaansa tietyin poikkeuksin. Suurin osa kasvirasvoista on suositeltavia. En näe esimerkiksi oliivi-, rypsi- ja auringonkukkaöljyissä mitään merkittäviä eroja. Omega-3- ja omega-6-rasvahappojen osuudet hieman vaihtelevat.

Oliiviöljyä on tutkittu eniten ja sen terveysvaikutuksista on myös eniten tutkimusnäyttöä.

Kasvirasvojen joukossa kookosrasva ja palmuöljy ovat poikkeuksia. Molemmat sisältävät pääasiassa tyydyttyneitä rasvoja. Etenkin palmuöljyllä on haitallisia terveysvaikutuksia. ­Kookosrasva sijoittuu jonnekin eläin- ja kasvirasvojen väliin. Sen tyydyttyneet rasvahapot eivät ole niin vahingollisia kuin eläinperäisten rasvojen.

Hyvien kasviöljyjen lisäksi myös kalaöljyt ovat ravitsemuksellisesti hyviä.

9. Runsas rasvojen syönti auttaa laihtumaan

”Väärä väite, tietyin varauksin. Laihtumisessa on kyse energian määrästä. Jos kuluttaa enemmän kuin syö, laihtuu.

Niin sanotussa ketodieetissä vähennetään ravinnon hiilihydraattien määrää ja korvataan niitä rasvalla. Ajatus on, että rasva pitäisi pidempään kylläisenä ja runsas rasvojen syönti muuttaisi aineenvaihdunnan rasvoja polttavaksi.

Tutkimuksissa on todettu, että ketodieetti ei ole yhtään sen parempi laihdutuskeino kuin muutkaan dieetit.

Aluksi ketoruokavaliota noudattavan paino voi tosin pudota nopeasti. Tämä johtuu osin siitä, että hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliosta poistaa elimistöstä vettä. Iso osa alun painonpudotuksesta on siis nesteen, ei rasvan poistumista. Vuoden kuluttua ketodieetillä olevien ja muulla tavoin laihduttavien välillä ei ole enää eroa.

Ihmiset eivät yleensä jaksa noudattaa tiukkoja ruokavalioita, vaan repsahtavat. Pitkäaikainen laihtuminen onnistuu vain elämäntapojen pysyvällä muutoksella.”

 

10. Tuotteen vähärasvaisuus tai rasvattomuus ei ole tae sen terveellisyydestä

”Totta, kevyttuotteet eivät sinänsä ole epäterveellisiä. Mutta jos tuotteeseen on lisätty rasvan tilalle jotain tervey­delle haitallista, on tilanne toinen. Monesti esimerkiksi rasvattomissa jugurteissa on enemmän sokeria kuin tavallisissa jugurteissa.”

Lue myös: Hyvä vai paha maito?