Moninaiset persoonallisuushäiriöt

Tunteet

Moninaiset persoonallisuushäiriöt

Persoonallisuushäiriöt vaikuttavat elämään monin tavoin. Ne voivat edistää uraa tai ajaa hulluuden partaalle. Erilaisia persoonallisuushäiriöitä on tusina.

JULKAISTU 17.10.2020 | TEKSTI Tiina Komi

Persoonallisuushäiriöitä on monenlaisia. Ne koostuvat piirteistä, joita meillä kaikilla voi olla ja jotka korostuvat etenkin stressitilanteissa.

Persoonallisuushäiriöihin perehtyneen psykiatri Liisa Kantojärven mielestä persoonallisuushäiriöt ovat äärettömän mielenkiintoisia, koska ne kytkeytyvät niin moneen asiaan, kuten mielenterveyden häiriöihin, somaattisiin eli fyysisiin sairauksiin ja käyttäytymiseen.

Persoonallisuuden kehitykseen vaikuttavat monet tekijät, jotka muovaavat meistä sellaisia kuin olemme. Geenit, ympäristö ja kokemukset vaikuttavat persoonallisuuteen. Esimerkiksi lapsen jatkuva mitätöinti voi selittää osittain persoonallisuushäiriön kehittymistä.

Ihmisen luonteella eli persoonallisuudella tarkoitetaan jokaiselle ihmiselle ominaista tuntemisen, toimimisen ja käyttäytymisen tapaa. Persoonallisuuden perustan muodostaa temperamentti suhteellisen pysyvine piirteineen ja taipumuksineen. Persoonallisuus vaikuttaa tapaamme hahmottaa ja tulkita maailmaa sekä muita ihmisiä.

Persoonallisuus voi häiriintyä

Persoonallisuus voi häiriintyä jossain vaiheessa kehitystä. Persoonallisuushäiriöillä tarkoitetaan pysyviä ja pitkäaikaisia käyttäytymismalleja, jotka poikkeavat oman kulttuuriympäristön hyväksymistä tavoista.

Ne voivat aiheuttaa suurta kärsimystä. Niihin voi liittyä myös masennusta, ahdistusta ja päihteiden käyttöä.

”Ihmisillä voi olla piirteitä erilaisista persoonallisuushäiriöistä mutta varsinaisesta häiriöstä puhutaan vasta sitten, kun tietyt kriteerit täyttyvät. Samankin persoonallisuushäiriön sisällä voi olla paljon vaihtelua. Esimerkiksi epävakaan persoonallisuushäi­riön piirteet voivat yhdistyä toisiinsa yli 200 eri tavalla.”

Persoonallisuushäiriöisen ja normaalin käytöksen välinen raja on liukuva. Esimerkiksi epävakaalle persoonallisuudelle on tyypillistä käytöksen impulsiivisuus mutta läheskään kaikki impulsiiviset ihmiset eivät ole epävakaita. Epäluuloiselle persoonallisuudelle on ominaista pitkävihaisuus. Kaikki pitkävihaiset ihmiset eivät kuitenkaan ole epäluuloisia.

Persoonallisuus kypsyy yli 30-vuotiaaksi. Tietyt persoonallisuushäiriön piirteet saattavat näkyä jo lapsuudessa. Samalla henkilöllä voi olla usean eri persoonallisuushäiriön piirteitä.

Persoonallisuushäiriödiagnooseja ei yleensä tehdä alaikäisille paitsi, jos lapsella tai nuorella epäillään anti­sosiaalista persoonallisuushäiriötä. Sille tyypilliset piirteet, kuten ilkivalta, kiusaaminen ja varastelu näyttäytyvät jo varhain.

Alttius häiriöille

Persoonallisuushäiriöinen ei välttämättä itse kärsi persoonallisuudestaan, eikä välttämättä tunnista sitä normaalista poikkeavaksi. Joskus sanotaankin, että persoonallisuushäiriöistä kärsivät muut, ei henkilö itse. Esimerkiksi perfektionisti ei miellä välttämättä omaa vaativuuttaan häiriöksi. Persoonallisuushäiriö voi myös olla oireettomassa vaiheessa silloin, kun elämä sujuu hyvin ja nostaa päätään vasta vastoinkäymisissä.

”Ihmiset eivät arkielämässä kovin paljon mieti omaa persoonallisuuttaan ennen kuin tulee jotain ongelmia, esimerkiksi ahdistusta ja masennusta.”

Persoonallisuushäiriöistä voi olla myös hyötyä. Esimerkiksi täydellisyyden tavoittelija voi olla huippuhyvä tutkija ja vetäytyjä pärjää hyvin yksinäisyyttä vaativissa tehtävissä. Huomionhakuinen voi kukoistaa näyttämöllä tai myyjänä.

Kenellä tahansa ei voi ilmetä persoonallisuushäiriötä. Siihen täytyy olla tietty alttius.

Eri persoonallisuushäiriöt ilmenevät vähän eri ikäisinä. Estyneisyys alkaa vaivata yleensä parikymppisenä kuormittavissa sosiaalisissa tilanteissa, esimerkiksi opiskeluun kuuluvissa esiintymissä ja ryhmätöissä. Myös riippuvuus ilmenee, kun ihminen aikuistuu.

Vaativa persoonallisuushäiriö saattaa aiheuttaa ongelmia vasta viisikymppisenä tai vanhempana, kun kaikkensa työlle antanut henkilö ei syystä tai toisesta enää pysty samoihin suorituksiin kuin nuorempana. Ristiriita omien vaatimusten ja todellisuuden välillä voi kasvaa liian suureksi.

Omaa persoonallisuutta voi muuttaa

Toiset persoonallisuushäiriöt ovat vaikeampia kuin toiset. Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö on vaikein. Myös narsistinen persoonallisuus voi olla vaikea. Osa narsisteista valjastaa narsistiset piirteensä hyvien asioiden palvelukseen. He pyrkivät urallaan eteenpäin, haluavat kehittyä ja pärjäävät hyvin.

”On tehtäviä, jotka suorastaan vaativat narsistisia piirteitä.”

Persoonallisuushäiriöinen voi itse hioa piirteitään ja käyttäytymistään, jos hän haluaa muutosta. Kaikki eivät ymmärrä, miksi omaa persoonallisuutta pitäisi ruveta muuttamaan. Uusia tapoja voi opetella esimerkiksi silloin, kun tiedostaa toimivansa tietyissä tilanteissa joko itselleen tai muille haitallisesti.

Masennus, ahdistus ja kriisit voivat saada persoonallisuushäiriöisen hakemaan apua. Jäykkiä reagointitapoja ja käyttäytymismalleja voi muuttaa esimerkiksi terapian tai lääkehoidon avulla.

Tilanteesta kärsivä persoonallisuushäiriöisen läheinen voi hakea itselleen apua. Esimerkiksi narsistien läheisille on vertaistukiryhmiä, samoin syrjäytyneiden nuorten vanhemmille. Syrjäytyminen voi olla seurausta eristäytyvästä persoonallisuushäiriöstä. Jos nuori taas on kovin vaativa itseään kohtaan, sekin voi enteillä persoonallisuushäiriötä. Pariterapeutin kanssa keskustelu auttaa suhteuttamaan esimerkiksi puolison mustasukkaisuutta tai läheisriippuvaisuutta.

Toista ei voi muuttaa väkisin. Toki aina voi yrittää kertoa hellävaroen, että toinen on itseään kohtaan liian vaativa tai pyrkiä normalisoimaan yli äyräiden kuohahtavia tunnereaktioita.

Persoonallisuushäiriöihin tutustuminen auttaa ymmärtämään sekä omaa että muiden käytöstä esimerkiksi stressitilanteissa.

Lue myös: ”Hankalat aikuiset lapset”