Opas
Hyvinvointi

Sami Ta­ka­la

Vastustuskyvyn ABC

Kysyimme asiantuntijoilta, miten vastustuskyky syntyy ja miksi jotkut sairastuvat aina ja toiset eivät koskaan.

A

Mis­tä vas­tus­tus­ky­ky syn­tyy?

Vas­tus­tus­ky­ky eli im­mu­ni­teet­ti tar­koit­taa eli­mis­tön kei­no­ja suo­jau­tua tau­di­nai­heut­ta­jia vas­taan. Se muo­dos­tuu luon­tai­ses­ta vas­tus­tus­ky­vys­tä, joka on gee­neis­säm­me jo syn­ty­es­säm­me ja han­ki­tus­ta vas­tus­tus­ky­vys­tä, jo­hon voim­me it­se jos­sain mää­rin vai­kut­taa.

Pö­pöil­tä mei­tä puo­lus­ta­vat esi­mer­kik­si iho, so­lu­jen pin­noil­la ole­vat vä­re­kar­vat sekä ruo­an­su­la­tus­ka­na­vaa, hen­gi­tys- ja virt­sa­tei­tä ja su­ku­e­li­miä peit­tä­vät li­ma­kal­vot.

Osa puo­lus­tus­jär­jes­tel­mää ovat myös ihon ja suo­lis­ton mik­ro­bit sekä li­man, ma­ha­ha­pon ja kyy­nel­nes­teen kal­tai­set erit­teet, sa­moin luon­nol­li­set tap­pa­ja­so­lut eli NK-so­lut, jot­ka tu­ho­a­vat eli­mis­töön pääs­sei­tä tau­di­nai­heut­ta­jia.

Han­kit­tu vas­tus­tus­ky­ky muo­tou­tuu elin­ta­po­jen, ro­kot­tei­den ja sai­ras­tet­tu­jen tau­tien tuo­man vas­teen mu­ka­na. Kun on esi­mer­kik­si sai­ras­ta­nut tuh­ka­ro­kon tai ot­ta­nut ro­kot­teen, sa­maa tau­tia ei saa uu­del­leen.

B

Mikä las­kee vas­tus­tus­ky­kyä?

Puo­lus­tus­jär­jes­tel­män te­hoa las­ke­vat jot­kin sai­rau­det ja sai­rauk­sien hoi­dos­sa käy­tet­tä­vät lääk­keet.

In­fek­ti­oil­le al­tis­ta­vat esi­mer­kik­si di­a­be­tes, mak­sa- ja mu­nu­ais­sai­rau­det, ni­vel­reu­man ta­pai­set au­toim­muu­ni­sai­rau­det, syö­vät, han­ka­la ak­ne ja ne­nän po­lyyp­pi­tau­ti.

Myös syö­pä­lääk­kei­nä käy­te­tyt so­lun­sal­paa­jat, syö­pä- ja au­toim­muu­ni­tau­deis­sa ylei­set vas­ta-ai­ne­val­mis­teet ja kor­ti­so­ni­hoi­to hei­ken­tä­vät vas­tus­tus­ky­kyä.

Tur­hat ja pit­kät an­ti­bi­oot­ti­kuu­rit hei­ken­tä­vät vas­tus­tus­ky­kyä. An­ti­bi­oot­ti­kuu­re­ja saa­te­taan mää­rä­tä pe­rä­jäl­keen, kun oi­reet ei­vät hel­li­tä. Jos­kus an­ti­bi­oot­te­ja mää­rä­tään vir­heel­li­ses­ti vi­rus­pe­räi­siin tau­tei­hin. Antibi­oo­tit ei­vät pure vi­ruk­siin. Tur­ha kuu­ri hor­jut­taa eli­mis­töä suo­jaa­via bak­tee­rei­ta ja al­tis­taa uu­sil­le in­fek­ti­oil­le.

Jos ham­paat ovat huo­nos­sa kun­nos­sa, myös im­mu­ni­teet­ti on vaa­ras­sa. Esi­mer­kik­si ham­pai­den kiin­ni­tys­ku­dos­sai­rau­den eli pa­ro­don­tii­tin on to­det­tu li­sää­vän sy­dä­nin­fark­tin ja sy­dä­men si­sä­kal­von tu­leh­duk­sen ris­kiä.

Tu­pa­koin­ti häi­rit­see hen­gi­tys­tei­den vä­re­kar­vo­ja ja al­tis­taa si­ten hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­oil­le, kun vi­ruk­set pää­se­vät pu­jah­ta­maan eli­mis­töön.

C

Kuka on al­tis sai­ras­tu­maan ja mik­si?

Osal­la ih­mi­sis­tä on luon­tai­ses­ti pa­rem­pi vas­tus­tus­ky­ky kuin toi­sil­la.

Eni­ten eri­lai­sia in­fek­ti­o­tau­te­ja eli vi­rus­ten, bak­tee­rien tai sie­nien ai­heut­ta­mia tu­leh­dus­ti­lo­ja on lap­sil­la ja iäk­käil­lä.

Tämä joh­tuu sii­tä, et­tä las­ten vas­tus­tus­ky­ky ei ole vie­lä ke­hit­ty­nyt täy­sin ja vas­taa­vas­ti iän myö­tä im­mu­ni­teet­ti al­kaa hei­ke­tä. Van­huk­sil­la on muu­ta vä­es­töä enem­män esi­mer­kik­si keuh­ko­kuu­met­ta, tu­ber­ku­loo­sia ja vyö­ruu­su­ja.

Sai­ras­te­luun vai­kut­taa myös oma ar­ki. Var­sin­kin lap­si­per­heis­sä vi­rus­ten ai­heut­ta­mat hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­ot ovat ta­val­li­sia myös ai­kui­sil­la.

Vaik­ka ko­to­na ei oli­si lap­sia mut­ta viet­tää muu­ten so­si­aa­li­ses­ti ak­tii­vis­ta elä­mää, mat­kus­taa päi­vit­täin jul­ki­sil­la kul­ku­neu­voil­la ja käy usein ruo­ka­kau­pas­sa, ris­ki saa­da tar­tun­ta on suu­rem­pi kuin yk­sin asu­val­la ih­mi­sel­lä, joka ajaa työ­mat­kat omal­la au­tol­la, käy kau­pas­sa ker­ran vii­kos­sa ja viih­tyy va­paa-ajal­la yk­sik­seen.

Se­li­tys on loo­gi­nen: mitä enem­män vi­rus­cock­tai­le­ja on tar­jol­la, sitä her­kem­min nii­tä tu­lee na­pat­tua – huo­maa­mat­ta.

Jut­tua var­ten on haas­ta­tel­tu Me­hi­läi­sen yleis­lää­ke­tie­teen eri­kois­lää­kä­riä Tove Lai­vuor­ta, Hu­sin eri­kois­lää­kä­riä Timi Mar­te­lius­ta ja Ter­veys­ta­lon yleis­lää­kä­riä Toni Vän­niä. Mui­ta läh­teitä: Ro­ko­te.fi, Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos, Ter­veys­kir­jas­to Duo­de­cim ja Ter­veys­ky­lä

LUE MYÖS: Vas­tus­tus­ky­kyä voi pa­ran­taa - lue vin­kit

Mon­ta­ko fluns­saa vuo­des­sa on nor­maa­lia?

Ih­mi­nen saat­taa sai­ras­tua eri vi­rus­ten ai­heut­ta­miin hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­oi­hin, ku­ten fluns­saan tai pos­ki­on­te­lon tu­leh­duk­seen, jopa kuu­si ker­taa vuo­des­sa.

Sai­raus­kier­re voi kes­tää kuu­kau­sia, jo­ten ei hä­tää, vaik­ka tun­tui­si, et­tä on koko ajan sai­raa­na: omas­sa vas­tus­tus­ky­vys­sä ei vält­tä­mät­tä ole mi­tään vi­kaa.

Hä­lyt­tä­vää on, jos sai­ras­taa esi­mer­kik­si mon­ta sai­raa­la­hoi­toa vaa­ti­vaa keuh­ko­kuu­met­ta pe­rä­ka­naa tai pos­ki­on­te­lon tu­leh­duk­ses­ta on tul­lut kroo­ni­nen. Sil­loin kyse voi ol­la im­muu­ni­puu­tok­ses­ta. Se on kui­ten­kin hy­vin har­vi­nais­ta.

Lue Myös