Opas
Hyvinvointi

klenova

Vastustuskykyä voi parantaa - lue vinkit tartuntojen välttämiseen

Pestään kädet, syödään vitamiinit ja pidetään rokotukset ajan tasalla, niin vastustuskyky pysyy vahvana.

1. Pidä ro­ko­tuk­set ajan ta­sal­la

Ro­ko­tuk­set ovat te­hok­kain tapa eh­käis­tä tar­tun­ta­tau­te­ja, vaik­ka kaik­kien ro­kot­tei­den teho ei ole­kaan täy­del­li­nen. Kan­sal­li­seen ro­ko­tu­soh­jel­maan kuu­lu­vat ro­ko­tuk­set ovat kai­kil­le mak­sut­to­mia, mut­ta jo­kai­sen täy­tyy it­se huo­leh­tia sii­tä, et­tä nou­dat­taa ro­ko­tu­sai­ka­tau­lua.

Osa ro­kot­teis­ta suo­jaa koko eli­ni­än, osa täy­tyy uu­sia usei­ta tie­tyin vä­li­a­join. Tie­dot omis­ta ro­ko­tuk­sis­ta saa ter­veys­kes­kuk­ses­ta.

Fluns­sa­vi­ruk­sil­le ei ole ky­et­ty val­mis­ta­maan yh­tä toi­mi­vaa ro­ko­tet­ta, kos­ka vi­ruk­sia on sa­to­ja ja ne ovat op­pi­neet muun­te­le­maan it­se­ään.

2. Älä eh­doin tah­doin tar­tu­ta it­se­ä­si

It­sen­sä tur­ha al­tis­ta­mi­nen tau­deil­le ei ole suo­si­tel­ta­vaa. Se ei vält­tä­mät­tä te­hos­ta vaan saat­taa jopa hei­ken­tää vas­tus­tus­ky­kyä. Kos­ka in­fek­ti­oi­den myl­lä­tes­sä vas­tus­tus­ky­ky toi­mii va­jaal­la te­hol­la, ih­mi­nen al­tis­tuu uu­sil­le pö­pöil­le her­kem­min kuin ter­vee­nä.

Kan­nat­taa siis jät­tää vä­liin ”in­fek­ti­o­kut­sut”, jois­sa on pal­jon sai­rai­ta. Ei ole jär­ke­vää läh­teä tar­tut­ta­maan it­se­ään. Ro­kot­teen kaut­ta suo­jan saa vä­hem­mäl­lä vai­val­la kuin it­sen­sä vaa­ral­li­sel­le tau­dil­le al­tis­ta­mal­la.

Osa ih­mi­sis­tä har­ras­taa ka­rai­sua eli eli­mis­tön al­tis­ta­mis­ta eri läm­pö­ti­loil­le esi­mer­kik­si hyp­pää­mäl­lä kuu­mas­ta sau­nas­ta jää­kyl­mään avan­toon. Moni ka­rai­sua har­ras­ta­va ko­kee ko­ke­muk­sen myön­tei­se­nä, mut­ta tut­ki­muk­sil­la ei ole pys­tyt­ty osoit­ta­maan, et­tä ka­rai­sus­ta oli­si oi­ke­as­ti hyö­tyä tau­tien eh­käi­sys­sä.

3. Lii­ku, mut­ta älä lii­an ran­kas­ti

Kah­del­la ää­ri­pääl­lä eli lii­an vä­hän ja to­del­la pal­jon liik­ku­vil­la on ko­hon­nut ris­ki saa­da tu­leh­dus­sai­rauk­sia. Liik­ku­mat­to­mil­la esi­mer­kik­si yli­pai­no voi hei­ken­tää vas­tu­tus­ky­kyä ja li­sä­tä tu­leh­dus­herk­kyyt­tä. Pal­jon liik­ku­vil­la taas rank­ka tree­ni ra­sit­taa eli­mis­töä.

Esi­mer­kik­si huip­pu-ur­hei­li­jat saat­ta­vat saa­da in­fek­ti­oi­ta hel­pom­min, kos­ka eli­mis­tö on yli­vi­rit­ty­nees­sä ti­las­sa ja yli­ra­si­tus­ti­la hei­ken­tää im­mu­ni­teet­tia. Var­sin­kaan sai­raa­na ei kan­na­ta reh­kiä. Muu­ten voi tul­la va­ka­va sy­dän­li­has­tu­leh­dus.

Vaik­ka jat­ku­va stres­si on hai­tal­lis­ta ter­vey­del­le, pie­ni mää­rä voi ol­la hy­väk­si. Stres­si nos­taa hor­mo­ni­ta­soa ja pa­ran­taa suo­ri­tus­ky­kyä het­kel­li­ses­ti. Jos edes­sä on vaik­ka pa­rin vii­kon ras­kas työ­ru­pe­a­ma en­nen lo­maa, hor­mo­ni­piik­ki aut­taa sel­viy­ty­mään sii­tä.

Hait­ta­puo­le­na on tämä: kun loma vih­doin koit­taa ja stres­si­ta­so las­kee, saat­taa fluns­sa, huu­li­her­pes tai vyö­ruu­su puh­je­ta.

4. Han­ki ra­vin­nos­ta vas­tus­tus­ky­kyä

Par­hai­ten omaa puo­lus­tus­jär­jes­tel­mään­sä voi yl­lä­pi­tää ter­veil­lä elä­män­ta­voil­la: syö­mäl­lä sään­nöl­li­ses­ti ja mo­ni­puo­li­ses­ti, le­pää­mäl­lä ja liik­ku­mal­la riit­tä­väs­ti, käyt­tä­mäl­lä al­ko­ho­lia koh­tuul­li­ses­ti ja lo­pet­ta­mal­la tu­pa­koin­nin.

Mitä ter­veem­pi on, sitä pa­rem­pi on vas­tus­tus­ky­ky. Sama pä­tee ter­veel­li­sen ruo­ka­va­li­on ja vas­tus­tus­ky­vyn liit­toon. Vaik­ka ole­mas­sa ei ole mi­tään su­per­ruo­kaa, joka suo­ra­nai­ses­ti pa­ran­tai­si vas­tus­tus­ky­kyä, ih­mi­sen im­mu­ni­teet­tia tu­ke­vaa syö­tä­vää kyl­lä löy­tyy.

Kan­nat­taa pop­sia pal­jon esi­mer­kik­si vi­han­nek­sia, juu­rek­sia, he­del­miä ja ras­vat­to­mia mai­to­tuot­tei­ta. Ko­ti­mai­set mar­jat ovat hy­viä an­ti­ok­si­dant­tien ja vi­ta­mii­nien läh­tei­tä. Niil­lä voi her­ku­tel­la hy­väl­lä omal­la­tun­nol­la.

Ka­las­ta, päh­ki­nöis­tä ja sie­me­nis­tä saa ter­veel­lis­tä peh­me­ää ras­vaa ja ome­ga-ras­va­hap­po­ja, jot­ka eh­käi­se­vät esi­mer­kik­si kak­kos­tyy­pin di­a­be­tes­ta, ko­hon­nut­ta ve­ren­pai­net­ta ja ma­ta­la-as­teis­ta tu­leh­dus­ta. Kar­pa­lo­me­hu saat­taa vä­hen­tää virt­sa­tie­in­fek­ti­oi­ta.

Kun syö mo­ni­puo­li­ses­ti, myös suo­lis­ton hy­vät bak­tee­rit py­sy­vät voi­mis­saan, hai­tal­li­set bak­tee­rit ku­ris­sa ja tu­leh­duk­set loi­tol­la.

5. Ota vi­ta­mii­ne­ja tar­peen mu­kaan

Myös ali­ra­vit­se­mus is­kee lom­mon im­mu­ni­teet­tiin. Ve­gaa­nis­ta ruo­ka­va­li­o­ta nou­dat­ta­vil­le suo­si­tel­laan sik­si muun mu­as­sa B12-vi­ta­mii­nia. Jos taas syö suo­si­tus­ten mu­kaan mo­ni­puo­li­ses­ti, li­sä­vi­ta­mii­neis­ta ei ole tut­ki­mus­ten mu­kaan hyö­tyä sai­ras­tu­mis­herk­kyy­teen.

D-vi­ta­mii­ni­val­mis­teen käyt­töä suo­si­tel­laan yli 75-vuo­ti­ail­le 20 mik­rog­ram­maa vuo­ro­kau­des­sa vuo­den ym­pä­ri. D-vi­ta­mii­ni­li­sä on tar­peen myös niil­le, jot­ka ei­vät käy­tä sään­nöl­li­ses­ti D-vi­ta­mii­nil­la täy­den­net­ty­jä mai­to­tuot­tei­ta ei­vät­kä ka­laa tai olei­le­vat vä­hän ul­koil­mas­sa. D-vi­ta­mii­nia tuot­taa iho au­rin­gon­va­lon vai­ku­tuk­ses­ta.

C- ja D-vi­ta­mii­ni­pur­kis­ta voi ol­la hyö­tyä, jos on ko­va­ta­soi­nen huip­pu-ur­hei­li­ja tai sai­ras­taa kroo­nis­ta sai­raut­ta, joka hei­ken­tää vas­tus­tus­ky­kyä.

Sin­kin vai­ku­tus­ta on myös tut­kit­tu ja sii­tä on tai­tet­tu peis­tä. Sin­kin syön­ti ei näy­tä eh­käi­se­vän fluns­saa, mut­ta se saat­taa imes­ke­ly­tab­let­ti­na nau­tit­tu­na ly­hen­tää sai­ras­te­lua pa­ril­la päi­väl­lä. Hel­sin­gin Sa­no­mien run­saan vuo­den ta­kai­sen uu­ti­sen mu­kaan imes­ke­ly­tab­let­tien hyö­dyt pe­rus­tu­vat sii­hen, et­tä sink­ki va­pau­tuu nie­luun. Kaik­ki tab­le­tit ei­vät kui­ten­kaan ole koos­tu­muk­sel­taan sa­man­lai­sia. Jos sink­ki ei pää­se va­pau­tu­maan nie­lus­sa, tab­let­ti on hyö­dy­tön, sa­noo tut­ki­ja Har­ri He­mi­lä Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­ta.

Mai­to­hap­po­bak­tee­rien hyö­dyis­tä ai­kui­sil­le ei ole täyt­tä var­muut­ta. Ne saat­ta­vat vä­hen­tää ri­pu­lin ris­kiä esi­mer­kik­si mat­koil­la.

Jos li­sä­vi­ta­mii­ne­ja päät­tää pop­sia, voi­ko niis­tä ol­la jo­tain har­mia? Koh­tuu­käy­tös­tä eli pak­kauk­sen oh­jei­ta nou­dat­ta­mal­la purk­ki­vi­ta­mii­neis­ta ei pi­täi­si ol­la hait­taa. Lii­an suu­ret an­nok­set voi­vat ol­la myr­kyl­li­siä.

Jut­tua var­ten on haas­ta­tel­tu Me­hi­läi­sen yleis­lää­ke­tie­teen eri­kois­lää­kä­riä Tove Lai­vuor­ta, Hu­sin eri­kois­lää­kä­riä Timi Mar­te­lius­ta ja Ter­veys­ta­lon yleis­lää­kä­riä Toni Vän­niä. Mui­ta läh­tei­tä: Ro­ko­te.fi, Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos, Ter­veys­kir­jas­to Duo­de­cim ja Ter­veys­ky­lä.fi.

LUE MYÖS:

Va­lit­se vii­saas­ti mat­ka­ro­ko­tuk­set

Vas­tus­tus­ky­vyn ABC

Pese inf­lu­ens­sa­pö­pöt pois

1. Inf­lu­ens­sa on akuut­ti vi­ru­sin­fek­tio, joka le­vi­ää hel­pos­ti. Vi­ruk­set ai­heut­ta­vat vuo­sit­tain epi­de­mi­oi­ta, Suo­mes­sa yleen­sä tal­vi­ai­kaan.

2. Tyy­pil­li­siä inf­lu­ens­san oi­rei­ta ovat kuu­me, li­has­ki­pu, vuo­ta­va tai tuk­koi­nen nenä, kur­kun är­sy­tys ja ys­kä.

3. Pa­him­mil­laan inf­lu­ens­sa tap­paa. Ris­ki­ryh­mään kuu­lu­vat al­le 2-vuo­ti­aat, yli 64-vuo­ti­aat, ras­kaa­na ole­vat ja pe­rus­sai­rauk­sia sai­ras­ta­vat.

4. Inf­lu­ens­sa saat­taa ai­heut­taa esi­mer­kik­si keuh­ko­kuu­met­ta tai keuh­ko­put­ken tai pos­ki­on­te­lon tu­leh­duk­sen.

5. Inf­lu­ens­san tart­tu­mis­ta voi eh­käis­tä hy­väl­lä kä­si­hy­gie­ni­al­la: pese kä­det läm­pi­mäl­lä saip­pu­a­ve­del­lä ai­na­kin si­säl­le tul­les­sa, en­nen ruo­kai­lua ja ves­sas­sa käyn­nin jäl­keen. Pei­tä suu ja nenä, kun ys­kit ja ai­vas­tat tai kun joku muu pärs­kii.

Huo­leh­di ai­na­kin näis­tä ro­ko­tuk­sis­ta

Kau­si-inf­lu­ens­sa: Ro­kot­teen saa mak­sut­ta, jos inf­lu­ens­sa on vaa­rak­si omal­le ter­vey­del­le. Koh­de­ryh­mään kuu­lu­vat esi­mer­kik­si pie­net lap­set, 65 vuot­ta täyt­tä­neet ai­kui­set, ras­kaa­na ole­vat nai­set ja pe­rus­sai­raat. Ro­ko­te suo­jaa vuo­den, min­kä jäl­keen se pi­tää uu­sia.

Kurk­ku­mä­tä ja jäyk­kä­kou­ris­tus: Ro­ko­tus on uu­sit­ta­va 10 vuo­den vä­lein.

Po­lio: Te­hos­tet­ta suo­si­tel­laan it­sel­le ja lä­hei­sil­le, jos mat­kus­taa ris­ki­a­lu­eil­le. Tar­kis­ta ris­ki­a­lu­eet esi­mer­kik­si Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen yl­lä­pi­tä­mäs­tä Mat­kai­li­jan ter­vey­sop­paas­ta

Suo­si­tel­ta­vaa on myös käy­dä lää­kä­rin tai ter­vey­den­hoi­ta­jan vas­taa­no­tol­la vä­hin­tään kuu­kaut­ta en­nen mat­kaa, jot­ta asi­an­tun­ti­ja pys­tyy ar­vi­oi­maan tar­kan ro­ko­tus­tar­peen.

Tuh­ka- ja vi­hu­ri­rok­ko sekä si­ko­tau­ti: Jos tau­te­ja ei ole sai­ras­ta­nut, ai­kui­sen tu­lee saa­da kak­si MPR-ro­ko­te­an­nos­ta.

Li­sä­tie­to­ja ro­kot­teis­ta: thl.fi/ro­kot­ta­mi­nen.

Lue Myös