Opas
Hyvinvointi

Sergey Tinyakov

Tii­na Komi

Tartu toimeen ja onneen

Tavoitteet ohjaavat kohti sinulle tärkeitä asioita. Aikaansaaminen lisää elämän merkityksellisyyttä ja tuottaa syvää iloa. Nyt opettelemme ne pienet niksit, joilla toiminta käynnistyy ja tavoitteet saavutetaan.

Ta­voit­teel­li­suus te­kee on­nel­li­sek­si. Sil­ti yh­dys­val­ta­lais­tut­ki­muk­sen mu­kaan vain 20 pro­sent­tia ih­mi­sis­tä aset­taa it­sel­leen tie­toi­sia ta­voit­tei­ta.

Psy­ko­lo­gi Satu Pih­la­ja ar­ve­lee, et­tä suu­rin osa ih­mi­sis­tä ajat­te­lee, et­tä hei­dän pi­täi­si teh­dä jo­tain tai he ha­lu­ai­si­vat teh­dä jo­tain: Mi­nun pi­täi­si liik­kua enem­män. Ha­lu­ai­sin op­pia tan­goa. Asia on kyl­lä mie­les­sä, mut­ta se ei vie­lä saa asi­oi­ta ta­pah­tu­maan. Tar­vi­taan tie­toi­nen ta­voit­teen aset­ta­mi­nen.

– Toki aja­tus sii­tä, et­tä si­nun pi­täi­si syö­dä ter­veel­li­ses­ti, voi saa­da si­nut syö­mään sa­laat­tia. Pää­set kui­ten­kin pa­rem­paan tu­lok­seen, kun ase­tat it­sel­le­si konk­reet­ti­sen ta­voit­teen tyy­liin ”syön joka päi­vä lou­naal­la sa­laat­tia”, Satu Pih­la­ja sa­noo.

Ai­kaan­saa­mi­nen ei ole suo­rit­ta­mis­ta. Suo­rit­ta­mi­nen on ul­ko­a­päin sa­nel­tu­jen asi­oi­den te­ke­mis­tä. Ai­kaan­saa­mi­ses­sa on kyse sii­tä, et­tä saat teh­tyä nii­tä asi­oi­ta, jot­ka olet it­se va­lin­nut.

Ki­ri­tä it­se­ä­si

Ta­voit­teet li­sää­vät hy­vin­voin­ti­am­me. Mat­kal­la koh­ti ta­voi­tet­ta on mu­ka­vaa! Jo­kai­nen asia, jon­ka teet ta­voit­tee­si eteen, tuot­taa si­nul­le mie­li­hy­vää.

Hyvä ta­voi­te on riit­tä­vän haas­ta­va. Lii­an help­po ta­voi­te ei in­nos­ta. Päi­vit­täis­ten ta­voit­tei­den on hyvä ol­la saa­vu­tet­ta­vis­sa ole­via. Va­lit­se siis ta­voit­teek­si asia, jos­ta in­nos­tut kun­nol­la, ja jaa sit­ten sii­hen joh­ta­va pol­ku so­pi­van pie­nik­si päi­vit­täi­sik­si teh­tä­vik­si.

Satu Pih­la­ja har­ras­taa it­sen­sä ki­rit­tä­mis­tä.

– Lai­tan esi­mer­kik­si it­sel­le­ni ai­ka­ra­jo­ja tyy­liin ”kir­joi­tan tä­män es­seen tun­nis­sa lop­puun”. Ai­vo­jen mie­li­hy­vä­kes­kus ak­ti­voi­tuu, kun saan hom­man teh­tyä. Tä­hän tun­tee­seen kan­nat­taa py­säh­tyä ja fii­lis­tel­lä sii­nä het­ki.

Konk­reet­tis­ten ta­voit­tei­den aset­ta­mi­nen on it­sen­sä joh­ta­mis­ta. Ei kan­na­ta jää­dä odot­te­le­maan mo­ti­vaa­ti­o­ta. Kun vain aset­tuu te­ke­mään päi­vit­täis­tä teh­tä­vään­sä, asi­at al­ka­vat su­jua ja mo­ti­vaa­tio vah­vis­tuu.

Vä­li­ot­sik­ko?

Satu Pih­la­ja kir­joit­ti ai­kaan­saa­mi­ses­ta kir­jan, joka il­mes­tyi tänä vuon­na. Vaik­ka hän oli in­nos­tu­nut ai­hees­ta, hän­tä ar­ve­lut­ti, mi­ten oi­ke­as­ti sai­si kir­jan kir­joi­tet­tua työn ohel­la. Kus­tan­nu­so­pi­mus­ta ei ol­lut ei­kä de­ad­li­ne­ja.

– Kir­joit­ta­mi­nen il­tai­sin työ­päi­vän jäl­keen ei hou­ku­tel­lut. Kek­sin läh­teä Es­pan­jaan kah­dek­si vii­kok­si kir­joit­ta­maan. Se li­sä­si mo­ti­vaa­ti­o­ta­ni niin pal­jon, et­tä kah­den vii­kon jäl­keen kä­si­kir­joi­tus oli jo sii­nä vai­hees­sa, et­tä saa­toin tar­jo­ta sitä kus­tan­ta­jal­le, Pih­la­ja ker­too.

Hän siis so­vel­si it­seen­sä te­ho­kas­ta mo­ti­voin­ti­kik­kaa: teki kir­joit­ta­mi­ses­ta hou­kut­te­le­vaa ja help­poa. Ym­pä­ris­tön­vaih­dos toi­mi myös pal­kin­to­na.

Pih­la­ja mo­ti­voi it­se­ään ar­jes­sa te­ke­mäl­lä pie­niä tsemp­paa­via asi­oi­ta. Jos esi­mer­kik­si väi­tös­tut­ki­muk­sen te­ke­mi­nen ei mais­tu, hän keit­tää en­sin ku­pin kah­via ja kuun­te­lee 15 mi­nuut­tia lem­pi­mu­siik­ki­aan. Hy­väl­lä mie­lel­lä väik­kä­rin te­ke­mi­nen su­juu pa­rem­min.

Si­nä­kin voit luo­da myön­tei­sen mie­li­ku­van avul­la it­sel­le­si on­nis­tu­mis­ta en­na­koi­van olo­ti­lan en­nen kuin aloi­tat työs­ken­te­lyn. Omat aja­tuk­set ja mie­li­ku­vat vai­kut­ta­vat ta­voit­teen saa­vut­ta­mi­seen. Jos ajat­te­let, et­tä et voi teh­dä jo­tain tai ei se ole en­nen­kään on­nis­tu­nut, se han­ka­loit­taa ta­voit­tee­seen pää­syä.

Kan­nat­taa mie­luum­min teh­dä asi­at it­sel­leen hel­poik­si ja miel­lyt­tä­vik­si.

Miel­tä käyt­tää vii­saas­ti, kun va­lit­see mitä ajat­te­lee. Kaik­kien te­ke­mät­tö­mien töi­den lis­taa­mi­nen voi la­tis­taa ja tun­tua ah­dis­ta­val­ta. Sen si­jaan mie­li­a­la pa­ra­nee, kun suun­taa aja­tuk­set sii­hen, mitä kaik­kea olet jo saa­nut ai­kaan. Kyl­lä­hän nämä muut­kin teh­tä­vät asi­at on­nis­tu­vat, yk­si ker­ral­laan.

Kes­ki­ty mah­dol­li­suuk­siin

Asi­at edis­ty­vät myös mie­les­sä. Jos ta­voit­tee­si on li­sä­tä yh­teis­tä ai­kaa puo­li­so­si kans­sa, mie­le­si vi­rit­tyy tä­hän. Huo­maat eh­kä teil­le kah­del­le so­pi­van lo­ma­koh­teen, löy­dät kiin­nos­ta­val­ta vai­kut­ta­van har­ras­tuk­sen, ja sil­mii­si osuu haa­vet­ta­si vah­vis­ta­va pa­ri­suh­de­haas­tat­te­lu leh­des­sä. Se, mi­hin kes­kit­tyy, li­sään­tyy. Ih­mis­mie­lel­lä on tämä evo­luu­ti­os­sa ke­hit­ty­nyt kyky.

Ra­joi­tus­ten si­jaan kan­nat­taa kes­kit­tyä mah­dol­li­suuk­siin.

– Olen teh­nyt yli kym­me­nen vuot­ta töi­tä psy­ki­at­ri­as­sa ja toi­min myös psy­ko­te­ra­peut­ti­na, jo­ten tie­dän, mil­lai­sia ra­joi­tuk­sia ih­mi­sil­lä on. Sil­ti tai juu­ri sik­si kan­nus­tan ih­mi­siä va­lit­se­maan, mitä mie­les­sään pyö­rit­tää. Hy­vin­voi­vat ja on­nel­li­set ih­mi­set saa­vat tut­ki­tus­ti eni­ten ai­kaan, Satu Pih­la­ja sa­noo.

Mie­len luon­ne on di­a­lo­gi­nen. Jo­kai­sel­le aja­tuk­sel­le löy­tyy vas­tak­kai­nen aja­tus ja jo­kai­sel­le voi­mal­le vas­ta­voi­ma. Suun­nit­te­let, et­tä tänä vuon­na et jär­jes­tä lap­sil­le ja lap­sen­lap­sil­le jou­lua vaan läh­det ys­tä­vä­si kans­sa mat­kal­le. Ilah­dut. Sa­mas­sa alat miet­tiä, et­tä per­hee­si eh­kä pet­tyy ja si­nul­le tu­lee ikä­vä lap­sen­lap­sia.

Asi­at vai­kut­ta­vat usein etu­kä­teen han­ka­lam­mil­ta kuin ne to­del­li­suu­des­sa ovat. Ih­mi­sen mie­li ha­keu­tuu luon­nos­taan pa­him­piin mah­dol­li­siin vaih­to­eh­toi­hin vä­hän­kin isom­man teh­tä­vän edes­sä. Ai­vot elä­vät ki­vi­kaut­ta, jol­loin ih­mi­nen oli koko ajan hen­gen­vaa­ras­sa ja va­ro­vai­suus oli oi­ke­as­ti tar­peen.

– Ai­vom­me al­ka­vat au­to­maat­ti­ses­ti skan­na­ta uh­kia ja kaik­kea, mikä voi men­nä pie­leen. Tämä aja­tus­ku­vio kan­nat­taa py­säyt­tää al­kuun­sa, Pih­la­ja neu­voo.

Es­tei­den ajat­te­le­mi­nen syn­nyt­tää ah­dis­tus­ta ja jar­rut­taa ai­kaan­saa­mis­ta. Mut­ta voim­me ope­tel­la vai­kut­ta­maan sii­hen, mi­ten ko­em­me asi­at. Pih­la­ja ke­hot­taa te­ke­mään haas­teis­ta in­nos­ta­via ta­voit­tei­ta.

Mut­ta mitä jos ta­voi­te ei läh­de­kään to­teu­tu­maan?

Syy voi ol­la, et­tä ta­voi­te ei ole riit­tä­vän konk­reet­ti­nen. Sii­hen aut­taa, kun kir­joit­taa ta­voit­teen ja sen to­teu­tu­mi­sen olo­suh­teet ylös. Mitä tar­kem­min ku­vai­let to­teu­tu­neen ta­voit­teen (mis­sä, mi­ten, ke­nen kans­sa, mil­loin), sitä hel­pom­pi sitä koh­ti on ede­tä.

Ta­voit­teen saa­vut­ta­mi­seen tar­vi­taan kun­nol­li­nen suun­ni­tel­ma. Sii­nä on mie­tit­ty­nä to­teut­ta­mi­sen as­ke­leet ja vai­heet sekä kei­not, joi­ta ai­ot käyt­tää. Hyvä suun­ni­tel­ma on kuin val­mis­tu­soh­je, jol­la lei­vot tai ra­ken­nat oman unel­ma­si to­dek­si.

Py­säh­dy on­nis­tu­mis­ten ää­rel­le. Kun olet saa­nut ai­kaan sen, mitä ha­lu­sit, an­na ilon tun­tua. Kii­tä it­se­ä­si.

Vink­ke­jä aloit­ta­mi­seen

1. Älä moi­ti it­se­ä­si, se saa si­nut tun­te­maan it­se­si en­tis­tä saa­mat­to­mam­mak­si. Kehu sen si­jaan it­se­ä­si jo­kai­ses­ta pie­nes­tä­kin edis­ty­sas­ke­lees­ta.

2. Suh­tau­du it­see­si em­paat­ti­ses­ti ja mie­ti, mikä aut­tai­si si­nua aloit­ta­maan.

3. Var­mis­ta, et­tä ta­voit­tee­si ja toi­min­ta­suun­ni­tel­ma­si on kun­nos­sa. Jos jo­kin ei mene suun­ni­tel­man mu­kaan, tee uu­si suun­ni­tel­ma.

4. Älä ajat­te­le isoa teh­tä­vää ko­ko­nai­suu­te­na vaan pil­ko se osiin. Mikä on pie­nin teko, jol­la pää­set al­kuun?

5. Pää­tä, mitä teet tä­nään ta­voit­tee­si eteen.

6. Aloi­ta hel­pos­ta ja mu­ka­vas­ta.

7. Ase­ta ai­ka­ra­ja: Mi­hin men­nes­sä tämä vai­he on teh­ty.

8. Ko­kei­le Po­mo­do­ro-tek­niik­kaa: Työs­ken­te­le 25 mi­nuut­tia ker­ral­laan ja pidä vii­den mi­nuu­tin tau­ko. Tai toi­mi ta­voit­tee­si eteen 15 mi­nuut­tia päi­väs­sä.

9. Tee yk­si pie­ni, ikä­vä asia päi­väs­sä. Te­ke­mät­tö­mien asi­oi­den ka­saan­tu­mi­nen ruok­kii aloit­ta­mi­sen vai­keut­ta. Ikä­vän asi­an hoi­ta­mi­nen pois päi­vä­jär­jes­tyk­ses­tä on pal­kit­se­vaa. Suun­nit­te­le etu­kä­teen, min­kä ikä­vän asi­an mi­nä­kin päi­vä­nä hoi­dat.

10. Luo ri­tu­aa­le­ja, jot­ka poh­jus­ta­vat hy­vän työ­vi­reen: Mu­siik­ki, aa­mu­si­vu­jen kir­joit­ta­mi­nen tai muu ins­pi­roi­va asia.

Läh­de: Satu Pih­la­ja. Ai­kaan­saa­mi­sen tai­ka. Näin joh­dat it­se­ä­si. (Ate­na)

Lue Myös