Opas
Hyvinvointi

Riit­ta Es­ko­la

Taasko korvat lukossa?

Korvat voivat mennä lukkoon lentomatkoilla tai vaikka Puijolta laskeutuessa. Korvansa voi kuitenkin pitää auki harjoittelemalla ja lukonkin saa avattua itse.

Mikä kor­va­luk­ko?

Kor­vat me­ne­vät luk­koon, kun vä­li­kor­van ja ul­koil­man vä­li­nen il­man­pai­ne kas­vaa lii­kaa. Luk­ko on vaa­ra­ton, mut­ta kiu­sal­li­nen sik­si, et­tä luk­kiu­tu­neel­la kor­val­la kuu­lee si­säi­set ää­nen­sä pa­rem­min kuin ul­koa tu­le­vat är­syk­keet. Ää­net su­me­ne­vat ja kai­ku­vat. Tämä kuu­lon ti­la­päi­nen huo­no­ne­mi­nen joh­tuu tä­ry­kal­von ve­ny­mi­ses­tä il­man­pai­neen vaih­tu­es­sa.

– Kun tä­ry­kal­vo ve­nyy, se ei vä­räh­te­le va­paas­ti ja kor­va tun­tuu luk­koi­sel­ta ja tuk­koi­sel­ta, sa­noo kor­va-, nenä- ja kurk­ku­tau­tien eri­kois­lää­kä­ri Tatu Kemp­pai­nen Kuo­pi­on yli­o­pis­to­sai­raa­las­ta.

Kor­van ul­koi­sen ja si­säi­sen il­man­pai­neen ta­saa var­si­nai­ses­ti kor­va­tor­vi. Jos kor­va­tor­vi toi­mii hei­kos­ti, ih­mi­nen tun­tee kor­vien luk­kiu­tu­mi­sen vaik­ka­pa len­to­ko­neen las­keu­tu­es­sa. Lu­kon li­säk­si voi tun­tua ki­pua, joka hel­lit­tää, kun pai­ne ta­saan­tuu.

Mis­tä apu?

Jos kor­vien luk­kiu­tu­mi­nen kiu­saa lii­kaa, vai­van vält­tä­mi­seen on ko­sol­ti kons­te­ja. Lu­kon voi myös es­tää tree­naa­mal­la suu­la­es­sa ole­vaa ki­ta­pur­jeen jän­nit­tä­jä­li­has­ta, joka avaa kor­va­tor­ven. Li­hak­sen löy­tää, kun nie­lai­see, hau­kot­te­lee tai lii­kut­te­lee leu­ko­ja, kor­vas­sa kuu­luu ra­sah­dus, joka on merk­ki kor­va­tor­ven het­kel­li­ses­tä au­ke­a­mi­ses­ta.

– Am­mat­ti­lai­set, su­kel­ta­jat ja il­mai­li­jat, käyt­tä­vät­kin ra­sah­te­lut­ree­niä es­tä­mään kor­va­luk­ko­ja ve­den- ja il­man­pai­neen vaih­del­les­sa. Ki­ta­pur­jeen li­has­jump­pa käy hy­vin myös len­to­mat­kus­ta­jien kor­va­tor­ven toi­min­nan hal­lit­se­mi­seen, Kemp­pai­nen neu­voo.

Jos ra­sah­te­lut­ree­ni ei te­hoa, kor­va­luk­ko­ja voi ava­ta pe­rin­tei­sel­lä Val­sal­van pu­hal­luk­sel­la. Sii­nä sul­je­taan suu, ote­taan ne­näs­tä kiin­ni niin, et­tä sie­rai­met sul­keu­tu­vat ja pu­hal­le­taan rau­hal­li­ses­ti il­maa sie­rai­miin.

– Kun il­ma ei pää­se ne­näs­tä ulos, se pu­ris­tuu kor­va­tor­vien kaut­ta vä­li­kor­vaan ja avaa kor­va­tor­ven. Kor­va­lu­kot au­ke­a­vat myös it­ses­tään ai­na­kin, jos pu­ree purk­kaa, hau­kot­te­lee tai nie­les­ke­lee.

Ani­har­voin pai­ne-ero puh­kai­see tä­ry­kal­voa, mut­ta pai­ne voi ker­ryt­tää ti­la­päi­ses­ti nes­tet­tä vä­li­kor­van on­te­loon. Jos kuu­lo heik­ke­nee ja tuk­koi­suus säi­lyy pit­kään len­to­mat­kan jäl­keen, on hyvä käy­dä kor­va­lää­kä­ris­sä.

– Yleen­sä kor­vien luk­kiu­tu­mi­nen ei ai­heu­ta kuu­loon py­sy­viä vau­ri­oi­ta.

Tuk­kii­ko vaik­ku kor­vat?

Toki kuu­lo voi hei­ken­tyä sen­kin vuok­si, et­tä kor­va­käy­tä­vä on täyt­ty­nyt vai­kus­ta. Kor­va­va­haa pi­tää kor­vis­sa ol­la­kin. Vaik­ku syn­tyy kor­va­käy­tä­vän ihon rau­ha­sis­sa ja sen tar­koi­tus on puh­dis­taa kor­via.

Vaik­ku siir­tää kuol­lut­ta so­luk­koa kor­va­käy­tä­väs­tä ulos.

– Puh­dis­tus on hi­das­ta, mut­ta sit­ten, kun vaik­kua nä­kyy, sen voi pyyh­käis­tä pik­ku­sor­mel­la pois kor­va­käy­tä­vän ul­ko­suul­ta. Kor­vien sii­vo­a­mi­nen va­nu­pui­koil­la on yleen­sä tur­haa. Va­nu­puik­ko vaan työn­tää va­haa sy­vem­mäl­le kor­vaan, jol­loin vaha saat­taa tuk­kia kor­va­käy­tä­vän.

Kor­va­lää­kä­ril­le tul­les­saan moni po­ti­las har­mit­te­lee, et­tei ole eh­ti­nyt puh­dis­taa kor­vi­aan. Tatu Kemp­pai­nen on hy­vil­lään vaik­kui­sis­ta kor­vis­ta ja ar­ve­lee­kin po­ti­lai­den kor­vien puh­dis­tu­sin­non juon­ta­van lää­kä­reis­tä it­ses­tään.

– Me lää­kä­rit alam­me usein in­nok­kaas­ti puh­dis­taa po­ti­laan kor­via ja mu­ti­sem­me, et­tä ”on­pas ti­äl­lä tu­as­sii­sa vaik­kua.” Täs­tä po­ti­las luon­nol­li­ses­ti ve­tää joh­to­pää­tök­sen, et­tä lää­kä­rin mie­les­tä po­ti­las on lai­min­lyö­nyt kor­vien­sa puh­dis­tuk­sen. Lää­kä­ri­kään ei put­sai­si vaik­kua pois, jos sen läpi nä­ki­si tä­ry­kal­vol­le, Kemp­pai­nen sa­noo.

Vaik­ku saat­taa kui­vah­taa niin, et­tä kor­va­käy­tä­vän luon­nol­li­nen puh­dis­tus lak­kaa toi­mi­mas­ta. Kor­va al­kaa taas puh­dis­taa it­se­ään, kun va­haa peh­mit­tää ap­tee­kis­ta saa­ta­vil­la suih­keil­la.

Jos kor­va on tu­kos­sa, hoi­ta­ja tai lää­kä­ri voi huuh­del­la va­han pois. Huuh­te­luun kuu­luu ai­na myös kor­va­käy­tä­vän huo­lel­li­nen kui­vaa­mi­nen imul­la. Kos­ka kui­vaa­mi­nen ei ko­to­na on­nis­tu, va­haa ei kan­na­ta huuh­toa kor­vas­ta kä­si­suih­kul­la tai ket­sup­pi­pul­lo­ruis­kul­la.

– Kor­viin ei yleen­sä­kään ole syy­tä työn­tää mi­tään, ei val­ko­si­pu­lin­kyn­siä, ei­kä kynt­ti­löi­tä.

Kor­va­käy­tä­vä voi tu­leh­tua

Ta­val­li­ses­ti kor­va­käy­tä­vän kas­tu­mi­nen ui­des­sa ei hait­taa, sil­lä vesi va­luu tai haih­tuu kor­vas­ta it­sek­seen. Myös pään kal­lis­te­le­mi­nen ja yh­del­lä ja­lal­la kink­kaa­mi­nen saat­ta­vat lo­raut­taa ve­den kor­vas­ta.

Hel­le­ke­sä toi ter­veys­kes­kuk­siin ui­ma­rei­ta, joil­le kor­va­käy­tä­vään jää­nyt kos­teus ja ihon pö­pö­jen vil­liin­ty­mi­nen ai­heut­ti­vat kor­va­käy­tä­vän tu­leh­tu­mi­sen. Sil­loin­kaan kor­vaa ei kai­vel­la tai huuh­del­la it­se, vaan men­nään ter­veys­kes­kuk­seen.

Tu­leh­tu­nut kor­va­käy­tä­vä on to­del­la ki­peä, kos­ke­tu­sar­ka ja siel­tä saat­taa vuo­taa eri­tet­tä. Lää­kä­ri puh­dis­taa kor­van erit­teis­tä ja yleen­sä mää­rää kor­va­tip­po­ja.

Kor­va­käy­tä­vän tuk­keu­tu­mi­nen ei mer­kit­se mi­tään pa­hem­paa sai­raut­ta, mut­ta jos kor­vat ovat jat­ku­vas­ti tu­kos­sa tai lu­kos­sa, kor­va­lää­kä­ris­sä kan­nat­taa kä­väis­tä ky­sy­mäs­sä syy­tä.

Nu­ha­tip­po­ja len­nol­la

Jos jou­tuu len­tä­mään fluns­sai­se­na, voi ne­nään ti­put­taa avaa­via ne­nä­tip­po­ja. Jos nenä on tu­kos­sa al­ler­gi­an vuok­si, saat­taa myös al­ler­gi­a­lää­ki­tys hel­pot­taa kor­vien tuk­koi­suut­ta. Kor­va­ti­pat, kor­va­tul­pat tai kuu­lok­keet ei­vät es­tä luk­kiu­tu­mis­ta, kos­ka lu­kon syy ei ole kor­va­käy­tä­väs­sä. Lap­sil­la, joil­la on put­ket kor­vis­saan, pai­neet ta­sau­tu­vat suo­raan put­kien kaut­ta. Näin kor­vat ei­vät ki­pey­dy edes nu­hai­sel­la lap­sel­la. Put­ki­tuk­sen jäl­keen tä­ry­kal­vol­le voi jää­dä hei­kom­pi koh­ta, mut­ta sen puh­ke­a­mi­nen pai­ne-eron vuok­si on har­vi­nais­ta.

Jos­kus len­to­e­män­nät lait­ta­vat it­ke­vien las­ten kor­vien pääl­le läm­mi­tet­ty­jä mu­ke­ja, il­mei­ses­ti sik­si, et­tä jääh­ty­vä muki sai­si ai­kaan ali­pai­neen, joka ta­sai­si il­man­pai­ne-eroa.

Asi­an­tun­ti­ja­na knk-eri­kois­lää­kä­ri, lää­ke­tie­teen toh­to­ri, Tatu Kemp­pai­nen Kuo­pi­on yli­o­pis­tol­li­ses­ta sai­raa­las­ta.

Lue Myös