Opas ikääntyvän omaiselle

Yleinen

Opas ikääntyvän omaiselle

Vanhuspalvelut tuntuvat monimutkaisilta siksi, että ne ovat monimutkaisia. Kokosimme vinkkejä avuntarpeen kolmeen eri vaiheeseen.

JULKAISTU 5.11.2020 | TEKSTI Anna-Liisa Hämäläinen
  1. Läheinen tarvitsee hieman apua

 Huolehdi kodin turvallisuudesta

 Katso kotia uusin silmin, mutta älä heti ala rullata mattoja rullalle, jottei äiti kompastuisi. Kynnykset, liukkaat lattiat ja huono valaistus ovat riski. Hanki itsestään sammuvat kodinkoneet ja liesi.

Osana kunnan sosiaalipalvelua voidaan poistaa kynnyksiä ja asentaa turvakaiteita.  Joissakin kunnissa on esteettömyysasiamies.

Ara (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) myöntää taloyhtiöille avustuksia hissin rakentamiseen. Ks. ara.fi. Osassa kunnista on mahdollista hakea korjausavustusta.

Vanhustyön Keskusliitto antaa korjausneuvontaa, ks. vtkl.fi

Kodinmuutoksia tehdään myös vammaispalvelulain perusteella, mutta tämä edellyttää vaikeavammaisuutta.

Milloin kotipalvelua voi ostaa kunnalta?

 Kunta arvioi ensin palvelutarpeen. Yleensä käydään myös iäkkään kotona, jotta nähdään, miten hän pärjää.

Palvelua ei järjestetä yksin läheisen huolen, vaan palvelutarpeen arvion perusteella. Et voi saada siivousta kunnalta, jos tilanteesi ja toimintakykysi eivät täytä kunnan kriteereitä saada palvelua. Se vaihtelee eri kunnissa. Kunnassa A palvelu myönnetään ennaltaehkäisevänä toimena. Kunnan B linja on tiukempi.

Kunta kuitenkin yleensä järjestää palvelun, kun avun tarve on säännöllinen. Se voidaan järjestää kunnan omana, ostopalveluna tai palvelusetelinä.

Ketkä ovat hoivan avainhenkilöt?

Kunnan kotihoidon asiakkaalle on nimetty oma työntekijä. Jos asiakkuutta ei ole, kunnassa on palveluohjaus ja isommissa kunnissa palveluohjaaja.

Lapsilla ei ole lähtökohtaisesti oikeutta vanhempiensa tietoihin, mutta on hyvä, että omaiset ovat mukana asioiden hoitamisessa, mikäli ikäihminen niin haluaa.

Turvalaitteista on apua

Turvalaitteita on puhelimista ja rannekkeista GPS-paikannusrannekkeisiin. Hinnat vaihtelevat 150-300 euroon. Osa yrityksistä sisällyttää hintaan kaikki kulut, osa ei.

Kotihoidon asiakkaan on mahdollista saada turvalaite kotikunnastaan. Esimerkiksi Helsingissä hinta määräytyy tulotason kautta. Joissakin kunnissa voi lainata välineitä ja kokeilla niitä. Jos laitetta ei käytä, siitä ei ole hyötyä.

Mistä virikkeitä mummolle?

Lähes jokaisessa kunnassa on ikäihmisten palvelunumero. Yhdistykset, järjestöt ja seurakunnat järjestävät paljon toimintaa.

Muista, että vanha ihminen päättää, mitä hän haluaa.  Vaikka ajattelisin, että äiti istuu yksin kotona, en voi painostaa häntä vanhusten kerhoon.

Käykää hoivakeskustelut ajoissa

Käy hoivakeskustelut, kun omaisen kunto on vielä hyvä. Kun lapset pohtivat asiaa keskenään, heillä voi olla eri näkemyksiä. Myös ikääntyvän kannattaa kertoa tahtonsa ajoissa.

Vanhempien vanhenemiseen sekoittuu omaa huolta ja huonoa omaatuntoa. Asun kaukana enkä voi auttaa aina. Tilanne voi laueta puhumalla suoraan: ei ole ollut paha asia, että lapset lähtivät maailmalle.  Näin yhteiskunta toimii. Välimatka ei ratkaise, kuka tapaa vanhaa ihmistä useimmiten. Jos välit ovat huonot, ei auta, vaikka asuisitte naapureina.

Kotipalvelua on helppo ostaa
Kun ostatte palvelua, et käytä aikaasi siivoukseen, vaan voit tehdä hänen kanssaan mieltä virkistäviä asioita.

Kotitalousvähennystä saa hoivatyöstä ja kotitöistä, kuten ruoanlaitosta ja pyykistä, sekä pihan ja puutarhan hoidosta. Sitä saa kauppa-, pankki- ja apteekkiasioiden hoidosta, kun se on osa muuta, laajempaa vähennyksen oikeuttavaa työtä.

Kotitalousvähennys on 4500 euroa (2020). Arvonlisäveroa ei makseta, kun asiakas on yli 80-vuotias, tai hänen toimintakykynsä on muuten heikentynyt. Työstä saa kotitalousvähennystä myös, kun omaisesi asuu palvelutalossa, jos hän ei saa tähän palveluseteliä.

Palveluntarjoajat ilmoittavat usein myös hinnan kotitalousvähennyksen jälkeen, jolloin se on noin 60 % perushinnasta. Ilta- ja viikonloppumaksut ovat korkeampia.

2. Kotona tarvitaan apua jatkuvasti

Kotihoito auttaa asioissa, joista läheisesi ei selviä itse

Kun kunta on arvioinut palvelutarpeen, tehdään palvelusuunnitelma. Kotihoito alkaa toimia. Apua saa muun muassa pukeutumisessa, hygieniassa, lääkkeissä, kuljetuksessa ja ruokapalveluna. Ympärivuorokautinen hoito on mahdollinen myös kotona.

Kotihoito ei ole seuranpitoa, vaan hoitaja tekee sen, missä apua tarvitaan. Jos käynnin syy on silmätippa, se kestää viisi minuuttia. Suihku, pukeutuminen ja aamupuuro vievät puoli tuntia.

Kunta määrittää maksut

Asiakasmaksuasetuksen asiakasmaksutaulukko kertoo, millaisista tuloista maksetaan minkäkin verran säännöllisen kotihoidon asiakasmaksua. Kunta päättää itse, perustuuko maksu käynteihin vai tunteihin. Osa palveluista on kiinteähintaisia, osa tulosidonnaisia. Kunnan pitää huolehtia siitä, että asiakasmaksut eivät aiheuta esimerkiksi toimeentulotuen tarvetta.

 

3. Kun kotona ei enää pärjää

Tehostettu palveluasuminen

Harvoin vanhus siirtyy tehostettuun palveluasumiseen ilman, että hän on ollut kotihoidon piirissä.  Muistisairaus on ylivoimaisesti suurin syy siirtyä hoivakotiin.

Palvelu voi olla kunnallinen tai kunnan yksityiseltä ostama. Henkilökunta on paikalla 24/7.

Tehostetun palveluasumisen pääsykriteerit ovat joka kunnassa omat. Kunnassa A tietyn kuntoinen ihminen saa paikan, kunnassa B saman kuntoinen ei.

Mitä hoivapaikka maksaa?

Kunnat määrittelevät ympärivuorokautisen hoidon maksuperusteet.

Laitoshoito voi maksaa 85 % nettotuloista. Tähän kuuluvat asuminen, laitoshoito, ruoka ja lääkkeet. Lakisääteisesti asiakkaalle pitää jäädä omaa rahaa 110 e / kk.  Säästöihin ei kajota, mutta vuokra- ja osaketuotot katsotaan tuloksi.

Tehostetun palveluarvion kuluiksi arvioidaan noin 42 000 e/v, eli noin 3500 e/kk.

Yksityisten hoivakotien taksat vaihtelevat 3000-5000 euroon kuussa. Ne katetaan mm. kunnan maksusitoumuksella, palvelusetelillä, Kelan asumistuella ja -hoitotuella ja asiakkaan omilla tai omaisten rahoilla.

Voinko tuoda läheiseni omalle paikkakunnalleni hoitoon?

Voit, mikäli hän tahtoo niin. Jos hän on niin heikossa kunnossa, ettei hän osaa ilmaista tahtoaan, muuttaminen on suurempi rasitus.

Palvelutarpeen arvioi kunta, johon asiakas muuttaa. Hän saa palvelun, johon on siellä oikeutettu. Se voi olla eri tasoa kuin kotikunnassa.

Lähtökunta maksaa kustannuksen, jonka senhetkinen palveluntarve edellyttää. Tarpeen muuttuessa kuluista vastaa uusi kunta.

Asiantuntijana erityisasiantuntija Anna Haverinen, Kuntaliitto. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi Oulun kaupungin vanhustyön johtajana.

4 tärkeää asiakirjaa

  1. Hoitotahto kertoo, miten ihminen haluaa itseään hoidettavan elämän loppuvaiheessa. Siihen löytyy lomakkeita mm. THL:n ja Muistiliiton sivuilta. Huolehdi, että hoitava lääkäri ja omaiset tietävät siitä. Hoitotahdon voi tehdä myös omakanta.fi -sivuille.
  2. Valtakirjavaltuutus antaa läheiselle luvan hoitaa mm. pankki- ja viranomaisasioita. Pankkiasioissa kysy ohjeet pankista. Kelalla ja pankeilla on omia valtakirjalomakkeita.
  3. Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti ja allekirjoitetaan kahden esteettömän henkilön läsnä ollessa. Juristia suositellaan, jolloin se tehdään ja jaellaan oikein. Valtuuttaja määrittelee asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voi oikeuttaa toisen edustamaan itseään taloudellisissa asioissa ja mm. terveydenhoidossa.
  4. Testamentti on mahdollista laatia itse, mutta on ideaa tehdä se juristin kanssa. Muistisairaustapauksissa huolehdi testamentista ajoissa ja pyydä omalääkärin lausunto kelpoisuudesta sen tekemiseen. Testamentin voi pitää vaikka pankissa, ja se tuodaan tiedoksi perunkirjoitukseen ja rintaperillisille.

Lue myös: Hankalat aikuiset lapset

Tilaa Oma Aika tutustumishintaan 3 kk 19,90 €  tästä!