Naisten äänioikeuden kiehtova historia Suomessa

Ilmiöt

Naisten äänioikeuden kiehtova historia Suomessa

Oma Aika arkisto | TEKSTI Oma Aika

Naisten äänioikeuden kiehtova historia Suomessa

Äänioikeus on kuulunut Suomessa kaikille jo toistasataa vuotta.

Teksti Jarmo Aaltonen

Kuva Lehtikuva

Toisten mielestä isänmaan tasa-arvoasiat ovat päin prinkkalaa, mutta ehkäpä näköala ei niin synkkä olekaan. Suomen naiset nimittäin saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden valtiollisissa vaaleissa ensimmäisinä maailmassa jo ennen itsenäisyyttä vuonna 1906. Silloin Ruotsin vallan ajalta periytyvät säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla. Samat oikeudet naisille suotiin kunnallisvaaleissa 1917.

Uusi-Seelanti tosin antoi ensimmäisenä itsenäisenä valtiona naisille äänioikeuden jo vuonna 1893, mutta oikeus asettua vaaleissa ehdolle heltisi vasta 1919.

Tähän Suomi voisi nokittaa toteamalla, että Suomen suuriruhtinaskunnassa veroa maksavat naiset saivat äänioikeuden paikallisvaaleissa jo 1872. Silloin ei tosin puhuta itsenäisestä valtiosta eikä kaikista naisista.

Jo sitäkin ennen rajoitettu äänioikeus oli myönnetty muun muassa eräissä Yhdysvaltain ja Australian siirtokunnissa ja osavaltioissa, Korsikalla sekä Ruotsin kiltalaitokseen kuuluville veronmaksajanaisille. Äänioikeus oli useimmiten sidottu veronmaksuun tai maanomistukseen.

Lue myös: Tarvitaanko Suomeen feministipuolue?

Suomi edelläkävijä

Suomessa äänioikeus oli enemmän poliittinen kuin naiskysymys, sillä säätyvaltiopäivien aikaan oikeudet perustuivat isolta osin maanomistukseen. Sen vuoksi yhä suurempi osa suomalaisista oli jäämässä äänioikeuden ulkopuolelle. Sosiaalinen epätasa-arvo kasvoi ja aiheutti levottomuuksia.

Vaikka naisten äänioikeus on vasta runsaan sadan vuoden ikäinen, monissa sivistysvaltioissa se ei ole sitäkään. Käkikellomaa Sveitsi soi naisille oikeudet – yhtä kantonia lukuun ottamatta – vasta 1971. Se viimeinenkin pakotettiin ruotuun korkeimman oikeuden päätöksellä vuonna 1990.

Liechtensteinin lilliputtivaltion naiset puolestaan saivat äänioikeuden vasta 1984. Monissa Lähi-idän arabimaissa yhtäläinen äänioikeus on tullut vasta 2000-luvulla, ja sekin rajoitettuna. Kaikilla maailman naisilla ei vieläkään ole yhtäläisiä oikeuksia miesten kanssa.

Suomessa naimattomat yli 25-vuotiaat naiset olivat tulleet täysivaltaisiksi jo 1864, mutta aviomiehet säilyivät puolisoidensa holhoajina vuoteen 1930 asti. Hupaisaa on, että naiset alkoivat päästä ilman herraseuraa ravintoloihin vasta 1960–70-lukujen taitteessa. Syy ei ollut laissa vaan ravintoloiden pyrkimyksissä karsia ”huonomaineiset naiset” asiakaskunnasta.

Naisten äänioikeus ja historian käännekohdat

1906 Suomen naisille äänioikeus ja vaalikelpoisuus valtiollisissa vaaleissa.

1917 Naisille äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa.

1930 Aviovaimo vapautuu miehen holhouksesta.

1961 E-pilleri hyväksytään.

1972 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta perustetaan.

1986 Naisille oikeus papin virkaan. Oikeus säilyttää oma sukunimi avioliitossa.

1995 Naisille vapaaehtoinen asepalvelus.

2007 Maan hallitukseen naisenemmistö.

2017 Tasa-arvoinen avioliittolaki.

Vuoden 2017 aikana Oma Aika julkaisee kerran kuussa Suomi 100 vuotta -juhlajuttuja.

Lue lisää:

Suomalainen ylpeydenaihe: näin äitiyspakkaus sai alkunsa

Näin ratkaistaan riidat perinnönjaossa

Isovanhempien oikeudet lastenlasten kanssa

Suomen ensimmäinen naisministeri ja entinen kan¬sanedustaja Miina Sillanpää pudottaa äänestyslippun¬sa vaaliuurnaan Kaisaniemen kansakoulun tiloissa eduskuntavaaleissa 1. 7.1948.