Näin valitset itsellesi sopivan hyväntekeväisyyskohteen

Oma Talous

Näin valitset itsellesi sopivan hyväntekeväisyyskohteen

Oma Aika arkisto | TEKSTI Oma Aika

Näin valitset itsellesi sopivan hyväntekeväisyyskohteen

Avustusjärjestöt ovat entistä riippuvaisempia yksityisistä lahjoittajista. Näillä vinkeillä löydät itsellesi sopivan avustuskohteen ja lahjoitustavan.

teksti Matti Remes

Kuvat Suomen World Vision

Yksityisten ihmisten lahjoitukset ovat suomalaisille hyväntekeväisyysjärjestöille entistä tärkeämpiä. Kun valtion kehitysyhteistyövaroja leikattiin, kehitysmaissa toimivien kansalaisjärjestöjen rahoituksesta katosi yli 40 prosenttia.

Myös kotimaassa avustustyötä tekevät järjestöt ovat tiukoilla, kun valtion ja kuntien tuet supistuvat. Jos haluat ryhtyä lahjoittajaksi, valinnanvaraa riittää.

Valitse merkityksellinen kohde

Lähde liikkeelle siitä, mitä haluat rahoillasi tehtävän. Auttaa naisia ja tyttöjä kouluttautumaan vai pienentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia? Kartuttaa hätäapurahastoa runtelemilla alueilla vai tukea kiusaamisen vastaista työtä?

Mahdollisuuksia on monia. Osa valitsee useamman, keskenään hieman erilaisen avustuskohteen.

Vastuullinen järjestö kertoo avoimesti myös siitä, jos kaikki ei ole edennyt suunnitellusti.

Avoimuus kaiken A ja O

Lahjoittajat odottavat entistä tarkempaa tietoa tukemansa toiminnan tuloksista. Kohteen valinnassa kannattaa katsoa järjestöjen nettisivuilta, mitä ne työstään kertovat ja millaisia tuloksia hankkeissa on saatu aikaan.

Vastuullinen järjestö kertoo avoimesti myös siitä, jos kaikki ei ole edennyt suunnitellusti. Kehitysmaissa olosuhteet ovat usein vaikeat. Hanke voi keskeytyä vaikkapa aseellisen selkkauksen vuoksi.

Isoissa kehitysyhteistyötä tekevissä järjestöissä jokaisella hankkeella on vastuuhenkilö, joka seuraa sen edistymistä ja valvoo rahankäyttöä. Ulkoministeriön rahoittamissa hankkeissa tilintarkastuksessa on käytettävä aina kansainvälisesti hyväksyttyä tilintarkastajaa.

Keräyskuluja on aina

Lahjoittajaa kiinnostaa, kuinka suuri osa rahoista menee varsinaiseen avustustyöhön. Poliisin myöntämä keräyslupa edellyttää, että järjestö raportoi varojen keräämisestä aiheutuneet kulut. Ne ovat olleet viime vuosina keskimäärin 11 prosenttia.

Isoja menoeriä ovat esimerkiksi mainostaminen, esitteiden painattaminen, postitus ja pankkikulut. Vähiten kuluja menee, jos lahjoittaja siirtää rahat suoraan järjestön pankkitilille. Myös lipaskeräys on järjestölle edullinen, koska kerääjät ovat vapaaehtoisia.

Joskus etenkin pienet yhdistykset ilmoittavat, että ”rahat menevät lyhentämättömänä avustuskohteeseen”. Tarkalleen ottaen tämä ei pidä paikkaansa, sillä kaikesta varainhankinnasta aiheutuu ainakin pankkikuluja.

Kehitysmaissa hallintorakenteet ovat usein heikkoja, ja siksi kansalaisjärjestöjen rakenteiden tulee olla vahvoja.

Vahvat hallintorakenteet tarpeen

Vapaaehtoiset ovat kansalaisjärjestöjen voima, mutta vähänkään isomman järjestön toiminta vaatii palkattua henkilökuntaa. Avun perillemeno edellyttää ammattimaista hallintoa – hyvää johtamista, hankkeiden pitkäjänteistä suunnittelua, tehokasta toteutusta ja rahankäytön valvontaa. Siksi pelkkien hallinto- ja keräyskulujen tuijottaminen ei kannata.

Kehitysmaissa hallintorakenteet ovat usein heikkoja, ja siksi kansalaisjärjestöjen rakenteiden tulee olla vahvoja. On siis hyvä merkki, että järjestöllä on henkilöstöä myös paikan päällä, ”kentällä”.

Kehitysmaissa työ on tehokkainta silloin, kun se suunnitellaan yhdessä avunsaajien kanssa. Jos kaikki sanellaan ulkopuolelta, tulokset eivät ole kestäviä.

Juttuun on haastateltu Syöpäsäätiön varainhankintapäällikköä Helena Hulkkoa, Pelastakaa Lapset ry:n varainhankintapäällikköä Sari Melleriä, Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeriä Pia Tornikoskea sekä Suomen Lähetysseuran Läntisen Afrikan alueellisen kirkollisen työn koordinaattoria Anni Takkoa.

Lue myös:

Mikä valvottaa villieläinten pelastajaa?

Mitä pappi oppi asunnottomilta romaneilta?

Koti järjestykseen – 10 todella helppoa vinkkiä