Näin torjut pihaltasi myyrät ja muut tuholaiset luonnollisesti

Yleinen

Näin torjut pihaltasi myyrät ja muut tuholaiset luonnollisesti

Oma Aika arkisto | TEKSTI Oma Aika

Näin torjut pihaltasi myyrät ja muut tuholaiset luonnollisesti

Kesä ja kärpäset ovat kivoja, mutta eivät kaikki kärpäset ja örkit. Jos haluaa välttää myrkkyjä, kutsumattomia pihavieraita voi yrittää karkottaa myös kotikonstein. Niiden tehosta on tosin vaihtelevia kokemuksia.

Teksti Jarmo Aaltonen

Kuva Jeppe Tuomainen

Kontiainen

Kontiainen on lailla rauhoitettu, joten sitä ei saa nirhata, vaikka se myllää nurmikkoa ja tuhoaa puiden juuria. Toisaalta se syö matoja, etanoita ja muita tuhohyönteisiä. Ennen vanhaan sitä kutsuttiin maamyyräksi, vaikka se ei edes kuulu myyrien sukuun. Myyräkuumetta sekin silti levittää.

Vesimyyrä ja peltomyyrä ovat niitä sipulien ja perunan syöjiä. Vesimyyrän keot erottaa kontiaisen kasoista siitä, että multakasassa on reikä sivussa, ei keon alla.

Lehti- ja heinäkasoja ei kannata jättää tontille myyrien pesäpaikoiksi. Ne inhoavat meteliä, joten tömistely, tuulipropellit ja värinää tai infraääniä aiheuttavat karkottimet voivat tepsiä. Maahan voi upottaa pienillä kivillä täytetyn peltipurkin ja pystyttää siihen tuulipropellin kolisemaan. Se käy myyrän hermoille.

Myyrillä on hyvä hajuaisti, joten pesuaineinen vesi, savu, valkosipuli, keisaripikarililja tai petoeläimen lanta myyrän käyttävässä inhottaa niitä. Viimeisenä keinona ovat hedelmin ja vihanneksin ladatut loukut, joihin myyrät voi houkutella elävinä.

Ketut ja pöllöt kannattaa toivottaa tervetulleiksi. Pöllölle voi ripustaa pöntön lähimetsään.

Hiiret ja jänikset

Mukuloiden ympärille voi levittää piikikkään kasvin osia, jolloin hiiret ja kissatkin kiertävät piikkimaton. Kasvit ja puut voi suojata verkolla tai runkosuojilla, jotka estävät myös jänisten ja rusakoiden tuhotyöt. Myös tuomen, kuusen ja mustaherukan oksat rungon ympärillä tai jopa ihmishiukset hämäävät jänöjussin hajuaistia.

Kaikkiin lehtiin jyrsijän hammaskaan ei pure: mahonia, hopeapensas, balkaninakantti, piikkiputki, laventeli ja maruna ovat tällaisia kasveja. Yleensä myöskään sitruunantuoksuiset kasvit eivät kelpaa talttahampaille. Penkkiin voi piilotella sitruunakuorta tai ripotella pippuria ja bergamottiöljyä, joita myös kissat inhoavat.

Kannattaa muistaa, että tammi-, vaivais-, koivu- ja peltohiiri sekä idänkenttämyyrä ja päästäinen ovat rahoitettuja lajeja. Erityisesti narttukissa on hyvä myyrien ja hiirien eliminoija, eikä se tunne lakia.

Vanhanaikainen omenanpala hiirenloukussa toimii myös hyvin metsä- ja kotihiirten ns. lopullisena ratkaisuna.

Peurat

Haja-asutusalueilla peuroista voi tulla riesa siksikin, että ne voivat tuoda turkissaan punkkeja pihaan, ellei sitä ole aidattu. Vanha konsti on pissata lorauttaa tontin nurkille, sillä peurat karttavat sen hajua. Myös tuomen oksia peura karttaa, niin ikään vahvat kemikaalit pyykinhuuhteluaineesta ja hajusaippuasta lähtien toimivat samoin.

Käärmeet

Rantakäärme ja jalaton lisko vaskitsa ovat rauhoitettuja lajeja, joten niihin ei tule kajota – eikä ole tarviskaan, koska ne syövät etanoita ja tuhohyönteisiä. Ainoa meikäläinen myrkkykäärme on kyy. Se viihtyy lymypaikoissa, joten pidä ruoho lyhyenä, poista ruohomättäät, risu- ja romukasat ja estä pääsy verannan alle.

Kyy välttelee paikkoja, joissa on paljon muurahaisia tai siilejä. Myös etikan haju pitää ne loitolla. Tuhkaa voi levittää tontin rajoille.

Kyy on kuuro, mutta aistii maan värähtelyn, joten tömistely pelottaa matelijaa. Kyy ei ole Suomessa rahoitettu eli sen voi tappaa, mutta voi sen nostaa myös lehtiharavalla sankoon, panna kansi kiinni ja kuskata 2–5 kilometrin päähän paikkaan jossa ihmisasutusta ei ole.

Etanat

Lehtokotilot ja espanjansiruetanat. Posta pöpeliköt ja voikukat pihalta. Täytä kahvilla, kolajuomalla, oluella tai punaviinillä maahan upotettu astia, jonne etanat ja myös isopihtihännät ryömivät ja hukkuvat. Kissan- ja koiranruokajämilläkin etanoita voi houkutella purkkiansaan. Levitä kulkupaikoille kalkkia, tuhkaa, suolaa, sahajauhoa tai kahvinporoja. Ripottele etanoiden ja lehtokotiloiden päälle suolaa.

Kerää ja upota lehtokotilot ja espanjansiruetanat kiehuvaan veteen tai etikkaliuokseen. Myös koivutisle ja -terva tehoaa lehtokotiloihin siinä missä myyriin ja rusakoihinkin. Estä niiden tulo naapurista hiekkakäytävällä tai männynkuorikatteella.

Houkuttele siilejä pihalle, sillä ne napsivat mieluusti etanoita. Tai hommaa kanoja.

Sokerimuurahaiset

eli mauriaiset. Hävitä pesät seinustoilta ja laattojen alta. Mauriaiset ovat persoja makealle, joten makeasta mehusta voi rakentaa ansan, josta ne eivät pääse pois vaan hukkuvat. Aspartaamia sisältävä Fun Light -mehu sopii tappohommaan hyvin.

Säilytä houkuttavat ruoka-aineet suljetuissa astioissa. Älä jätä lemmikkiruokaa ja -vettä seisomaan. Ympyröi kasvi tavallisella koululiiduilla.

Kaada kastelukannuun kaneli- tai neilikkaöljyä ja lorauta pesään. Ripottele kulkutielle etikkaa, suolaa, ruokasoodaa tai punapuuöljyä.

Kirvat

Anna kylmä suihku. Myös nokkosvettä ja mäntysuopaliuostakin voi käyttää kirvojen päänmenoksi.

Hilpat, kiertokasvit ja asterit houkuttavat paikalle leppäkerttuja, harsokorentoja ja kukkakärpäsiä, jotka hotkivat kirvat poskeensa. Koristetupakka, kuusama, leukoija ja jasmike vetävät puoleensa lepakoita kirva-aterialle ja pöntöt tiaisia ja kirjosieppoja.

Lehtien alapinnoilla viihtyvät valkoista nukkaa muistuttaville villakilpikirvoille voi antaa terävät: kasta hammasharja denaturoituun spriihin ja rapsuta lehdet.

Kärsäkkäät

Istuta kasvit ruukkuihin ja pidä kastelualustalla vettä, jota iltahämärissä mönkivät kärsäkkäät inhoavat.Kärpäset ja kovakuoriaiset. Peitä kasvit kasvuharsolla ja pidä se kasvuston päällä kesän ajan. Perhos- ja pistiäistoukat on viisainta poimia käsin.

Liljakukko

Liljojen tuhoaja on helpointa poimia ja liiskata käsin, sillä palokunnanpunaisen otuksen kyllä erottaa.

Puutarhan puolesta mönkien tai lentäen

Pihassa ja puutarhassa mönkii ja möyrii monenlaista vastenmielistä öttiäistä, mutta kaikesta mikä liikkuu ei pidäkään päästä eroon.

Luonnonmukainen tapa on vahvistaa kasveja hyökkääjiä vastaan, ja siinä avainasemassa on itse maaperän kunto. Kompostilannoituksella terästetty elävä maa auttaa myös kasveja eloonjäämistaistelussa. Kasvivuorottelu ennaltaehkäisee ongelmia ja sekaviljely on perinteinen tapa torjua jonkin lajin ylivaltaa.

Karkotekasveiksi nimitetään sellaisia, jota hajullaan torjuvat tuholaisia; koiruoho, pietaryrtti, selleri, sipulit. Houkutuskasvit taas vetävät puoleensa haitallisia tuholaisia: esimerkiksi kiinankaali houkuttaa puoleensa perhostoukkia.

Joidenkin eläinten kanssa kannattaa olla kimpassa: siilit, sammakot, päästäiset ja vaskitsat syövät mm. etanoita, lepakot mm. kääriäis- ja mittariperhosia ja leppäkertut kirvoja. Muurahaiset karkottavat käärmeitä, mutta muuten niistä ei ole sen enempää hyötyä kuin haittaakaan.