Onko läheiseni muistisairas?

Terveys

Onko läheiseni muistisairas?

Joka kolmas yli 65-vuotias tunnustaa kärsivänsä muistioireista, mutta suurimmalla osalla ei ole etenevää muistisairautta. Muisti heikkenee iän myötä kaikilla. Mistä tunnistaa, milloin kyse on normaalista ikään liittyvästä muistin heikkenemisestä, milloin muistisairaudesta?

JULKAISTU 7.5.2021 | TEKSTI Tiina Komi | KUVAT Adobe Stock

Puoliso ei muista serkkunsa vaimon nimeä. Illalla hänen mieleensä juolahtaa, että tänään piti mennä hammaslääkäriin. Kännykkä on vähän väliä hukassa. Ei hätää. Tämä on normaalia ikääntymiseen liittyvää muistin heikkenemistä. Lähimuisti voi myös kuormittua yli äyräiden, kun muistettavaa ja tekemistä on paljon. Kyseessä ei välttämättä ole muistisairaus.

Muistiliiton asiantuntija, vanhustyöhön erikoistunut sairaanhoitaja Taina Laakso kertoo, että monet asiat vaikuttavat muistiin. Esimerkiksi tietotyö, kiire, stressi, multitaskaaminen, unen puute, masennus ja jotkut lääkkeet saattavat heikentää muistia tilapäisesti.

Oppiminen hidastuu ikääntyessä kaikilla. Ihminen oppii, mutta ei yhtä nopeasti kuin nuorena. Myös monen asian tekeminen yhtä aikaa vaikeutuu. Jos lähdet viemään roskia ja ajattelet käyttää koiran samalla ulkona, kunhan ensin laitat kahvin tippumaan, saatat huomata ulkoa tullessasi, että roskapussi nököttää yhä ovenpielessä.

”Emme ole enää yhtä säpäköitä kuin nuorempana, mutta osaamme yhdistellä asioita taitavasti, koska meillä on paljon kokemusta. Kyky erottaa olennainen epäolennaisesta kehittyy iän myötä. Osaamme erottaa, mikä on tärkeää”, kuusikymppinen Laakso sanoo.

Mars tutkimuksiin!

Muistisairaus vaikuttaa lähimuistiin. Jos aina aamukahvit keittävä puoliso ei enää muista, miten kahvinkeitin ladataan, huoli on aiheellista. Samoin kuin silloin, kun perheen laskut maksava unohtaa toistuvasti, miten verkkopankkiin mennään.

Eri muistisairaudet alkavat eri tavoin. Esimerkiksi vaskulaarinen muistisairaus voi näyttäytyä kömpelyytenä tai hahmotusvaikeuksina. Ihminen alkaa kaatuilla tai käsi ei osu kahvikupin korvaan.

Muistisairaus voi hiipiä pikkuhiljaa niin, että sokeudumme sille. Läheinen saattaa huomata huolestuttavat merkit ensimmäisenä. Esimerkiksi eräs tytär huolestui, kun aina käsistään kätevä isä, ei saanut naulaa seinään. Poika ihmetteli, miten tämä kääntyi kotitalon kulmasta ihan väärään suuntaan. Vertaa muutoksia siihen, miten läheisesi on toiminut aiemmin ja mitä hän on osannut.

”Aina, kun olet huolissasi läheisesi muistista, asia kannattaa tutkia. On tärkeä saada diagnoosi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta asiaan voi puuttua ajoissa. Usein muistitutkimuksiin mennään vasta siinä vaiheessa, kun kyse on jo keskivaikeasta muistisairaudesta.”

Ota huoli puheeksi läheisesi kanssa suoraan ja rehellisesti. Yleensä muistisairas itsekin tunnistaa, että jotain on vialla. Muistisairauksiin liittyy turhaa häpeää, siksi niistä puhuminen voi olla vaikeaa. Niitä myös pelätään.

Vertaa muutoksia siihen miten läheisesi on toiminut aiemmin

Läheinen saattaa kieltäytyä ensin tutkimuksista. Laakson kokemuksen mukaan ihmiset suostuvat niihin ennemmin tai myöhemmin. Suostutteluapua voi pyytää muilta läheisiltä ja muistisairaan ystäviltä.

Huijaamalla, syyllistämällä tai pelottelemalla läheistä ei kannata tutkimuksiin viedä, sillä muistisairas saattaa olla muutenkin epäluuloinen. Huijaaminen vahvistaa tunnetta siitä, ettei ihmisiin kannata luottaa.

Muistitutkimukset voi käynnistää ottamalla yhteyttä terveyskeskukseen. Muistitestejä tekevät esimerkiksi muistihoitajat, joiden vastaanotolle on matala kynnys. Kannattaa selvittää, mitä palveluja omassa kunnassa on saatavana. Monessa kunnassa on muistipoliklinikka.

”Jos testissä ei löydy muistisairautta, mutta läheisistä tuntuu, ettei kaikki ole kunnossa, kannattaa vaatia lisätutkimuksia.”

Muistisairautta voi jarruttaa

Muisti on tärkeä osa ihmisen henkisiä kykyjä ja tiedonkäsittelyä. Tarvitsemme sitä kaikessa aina hampaiden pesusta uusien asioiden oppimiseen ja oman identiteetin ylläpitämiseen. Se on tärkeä osa aivojen terveyttä. Ei siis ihme, että muistin heikkeneminen hämmentää ja ehkä pelottaakin.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa muistisairaus todetaan, sitä enemmän voidaan tehdä. Sairautta voi jarruttaa lääkkeillä ja kuntoutuksella.

Muistisairauden perimmäistä syytä ei tiedetä. Muistihäiriöiden riskejä voi pienentää terveellisillä elintavoilla ja aivoja aktivoimalla. Liikunta vahvistaa muistirakenteita ja musiikin kuuntelu aktivoi aivoja siinä missä ruokavaliokin. Ihmissuhteiden vaaliminen hidastaa tutkitusti muistisairauden kehittymistä.

”Arki on parasta kuntoutusta muistisairaalle. Jos puolisollasi on muistisairaus, anna hänen tehdä rauhassa arkisia askareita, vaikka itse tekisit saman asian nopeammin.”

Aina muistin heikkenemisessä ei ole kyse muistisairaudesta vaan se voi olla oire jostain muusta sairaudesta, esimerkiksi masennuksesta. Masennus vaikuttaa tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen. Vakava masennus on yksi riskitekijä muistisairauden puhkeamiselle myöhemmin.

On kyse sitten muistisairaudesta, Parkinsonin taudista tai jostain muusta, muistin pysyvä heikkeneminen kannattaa tutkituttaa. Ikä lisää muistisairauksien riskiä, mutta Suomessa on myös arviolta 7 000–10 000 työikäistä muistisairasta.

Ajattelun nyrjähdykset lisääntyvät

Muistisairaus hankaloittaa arkea. Looginen ajattelu kärsii. Päättely- ja ongelmanratkaisukyky sekä aloitekyky heikkenevät. Ihminen saattaa alkaa vetäytyä sosiaalisista tilanteista. Hän arastelee ehkä omaa pärjäämistään. Erilaiset arkipäivän toimintaan liittyvät ”nyrjähdykset” lisääntyvät.

Lähimuisti heikkenee. Vanhat asiat muistetaan hyvin mutta äskeinen ulkoilu unohtuu. Ihminen itse unohtaa, mitä on unohtanut.

Tutut sanat katoilevat. Maidosta voi tulla ”se valkoinen juoma” ja kännykästä ”laatikkopuhelin”. Kieli ei köyhdy normaalin ikääntymisen myötä. Jos ihminen on käyttänyt koko ikänsä rikasta kieltä, se ei hiivu ilman syytä.

Persoonallisuus voi muuttua. Ärtyisyys saattaa lisääntyä. Muistisairas turhautuu omaan taitamattomuuteensa, tuttujen sanojen katoamiseen ja siihen, ettei häntä ymmärretä. Se voi herättää kiukkua. Mieli painuu miinukselle. Myös mustasukkaisuus ja epäluuloisuus voivat olla muistisairauden oireita.

Älä jää yksin

”Yritä asettua muistisairaan maailmaan. Muistisairaan muuttunut käytös ei ole tahallista. Vaikeina kausina on hyvä muistaa, että muistisairaus on etenevä sairaus. Eri vaiheet eivät välttämättä ole pysyviä.”

Muistisairaus on neurologinen sairaus. Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät toimintakykyä. Muistisairauksista on paljon tietoa saatavana. Tieto tukee läheisten jaksamista.

”Hae rohkeasti apua ja tukea sekä läheiselle että itsellesi. Tukea saa esimerkiksi Muistiliiton paikallisyhdistyksistä. Parhaat vinkit löytyvät saman kokeneiden kanssa keskustellessa. Kela järjestää sopeutumiskursseja pariskunnille. Niistä tosin tiedotetaan aika huonosti.”

Vanhemman tai puolison muistisairaus muuttaa suhdetta. Roolit muuttuvat.

”Monet pitkään yhdessä olleet parit kertovat elävänsä hyvää elämää muistisairaudesta huolimatta”, Taina Laakso sanoo.

Sairauden edetessä rakkaussuhde muuttuu hoitosuhteeksi, seksielämä voi loppua kokonaan. Ihminen tarvitsee kuitenkin kosketusta. Kosketus kertoo välittämisestä ja huolenpidosta. Se lisää hyvinvointia ja vähentää ärtyisyyttä sekä levottomuutta.

Voi tulla päivä, ettei muistisairas tunnista enää läheisiään. Mitä pidemmälle sairaus etenee, sitä enemmän vastuuta ja huolta läheisille kasaantuu. Huolehdi omasta jaksamisestasi ja puhu tunteistasi. Tee asioita, joista saat iloa, nautintoa ja voimia.

Koko juttu on julkaistu Oma Aika -lehdessä 3/2021
Tilaa Oma Aika tarjoushintaan 7kk vain 39 € tästä

Lue myös: Muistot muuttuvat ajan mukana