Oma Talous

Miten irtaimisto jaetaan?

Oma Aika arkisto | TEKSTI Oma Aika

Miten irtaimisto jaetaan?

Perinnönjaossa tulee usein kiistaa siitä, mitä irtainta omaisuutta edesmenneet vanhemmat ovat tarkoittaneet kenellekin. Riitaa voi syntyä niin koirasta kuin kaappikellostakin.

Teksti Ilona Piironen

Oma Aika 11/2016

Erkin kuoltua koko kuolinpesä jäi hallintaoikeustestamentin nojalla Leena-lesken haltuun. Vasta äidin kuoltua tyttäret Anne ja Minna ryhtyivät jakamaan vanhempiensa omaisuutta. Omaisuuteen kuului suuri asunto irtaimistoineen.

Leenan oman testamentin mukaan omaisuus jakautui puoliksi tytärten kesken. Tietyt äidin omat esineet oli osoitettu lapsenlapsille ja tietyt esineet tyttärille. Testamentin mukaan tyttärille osoitettujen esineiden arvot otettiin huomioon heidän perintöosuuksissaan.

Tämän lisäksi Leena oli kirjoittanut tiettyjen esineiden taakse Annen ja Minnan nimet. Vanhempien yhteisessä testamentissa ei ollut mainintoja irtaimistosta, mutta isä oli puhunut yleisesti omista toiveistaan tiettyjen esineiden suhteen.

”Koira voi olla vain yhden henkilön nimissä.”

Minna väitti, että Anne oli käynyt äidin asunnolla tyhjentämässä tavaroita ilman lupaa ja arvokkaita koruja olisi kadonnut. Anne väitti, että isä oli luvannut hänelle isän suvusta peräisin olleen taulun, jonka taakse äiti oli kirjoittanut Minnan nimen. Minnan mukaan Annelle testamentissa määrätty taulu oli 2000 euron arvoinen, kun Annen mielestä sillä oli pelkkä tunnearvo.

Annen mielestä Minnan tyttärelle oli legaattina määrätty kaikista arvokkain koru ja korun arvo piti vähentää Minnan perintöosuudesta.

Vanha kaappikello oli tärkeä molemmille ja kumpikin halusi ehdottomasti kellon itselleen. Lisäksi riitaa aiheutti äidin koira, jonka kumpikin tytär halusi. Kuolinpesässä oli myös paljon tavaraa, josta kukaan ei ollut kiinnostunut.

Miten pesänselvittäjä ja pesänjakaja ratkaisevat riidat?

1. Väite kadonneista tavaroista. Pesänselvittäjän on hyvin hankala selvittää väitteitä siitä, onko jotakin tavaraa viety asunnosta. Jos epäillään varkautta, osakkaan on yleensä itse tehtävä poliisille tutkintailmoitus. Poliisille tehdyt ilmoitukset kadonneesta irtaimistosta harvoin johtavat oikeudenkäyntiin saakka. Näin ollen Minnan väite kadonneesta tavarasta ei todennäköisesti menesty.

2. Testamentissa mainitut esineet perinnönjaossa. Lastenlapset saavat testamentissa mainitut esineet legaatteina eli erityistestamenttina, eikä niiden arvoa oteta huomioon hänen vanhempansa perintöosuuden vähennyksenä. Näin ollen Minnan perintöosuudesta ei vähennetä hänen lapselleen määrätyn korun arvoa.

3. Kaappikello. Kaappikelloa ei voida jakaa kahden tyttären kesken eikä siitä ollut mainintaa testamentissa. Pesänjakaja voi pyytää arvion kaappikellosta asiantuntijalta. Tämän jälkeen on mahdollista joko arpoa kellon saaja tai järjestää osakkaiden välinen keskinäinen huutokauppa siitä, kumpi osakas on ottaa kellon osalleen korkeammasta arvosta. Valittavasta jakotavasta keskustellaan osakkaiden kesken perinnönjaossa. Pesänjakaja viime kädessä päättää, kumpi tytär saa kellon.

4. Koiran omistajuus. Koira voi olla vain yhden henkilön nimissä. Jos asia on kovin riitainen, pesänjakajan on otettava vastaan näyttöä siitä, kumpi osapuoli olisi parempi koiran huoltaja ja tehtävä ratkaisu sen perusteella.

5. Vapaamuotoisesti kirjatut irtaimistotoiveet. Testamentti on pätevä vain silloin, kun testamentin muotomääräyksiä on noudatettu. Vapaamuotoisesti kirjatut toiveet eivät täytä testamentin muotovaatimuksia, jolloin ne eivät ole juridisesti sitovia. Henkilön oman toiveen ne kiistatta ilmaisevat.

Nyt oli riitaa siitä, että riidattomasti isän suvun puolelta peräisin oleva taulu oli Annen mukaan isän eläessä luvattu hänelle, kun taas äiti oli kirjoittanut tauluun Minnan nimen.

Pesänjakajan on tällaisessa tilanteessa kuultava molempia osapuolia ja kenties hankittava muuta näyttöä ja päätettävä sen uskottavuuden perusteella, kumpi saa taulun. Jos Anne pystyy todistamaan, että isä oli nimenomaisesti luvannut taulun hänelle, pesänjakaja todennäköisesti antaa taulun hänelle. Perusteena on se, että taulu on peräisin isän suvusta, jolloin isän toiveilla on suurempi arvo.

6. Riita testamentatun taulun arvosta. Tauluja myydään useissa huutokaupoissa ja näiden firmojen meklareilla on hyvä käsitys taulujen markkina-arvosta. Jos Anne on eri mieltä pesänjakajan hankkiman arvioijan näkemyksestä, hän voi hankkia toisen asiantuntija-arvion taulun arvosta. Pesänjakaja päättää asian arvioiden perusteella.

7. Tavara, jota kumpikaan ei halua. Asunto pitää tyhjentää myynnin takia. Jos tyttäret eivät itse tyhjennä asuntoa, pesänjakaja järjestää tyhjennyksen jonkin kuolinpesän tyhjennyksiä tekevän yrityksen avulla. Loppu irtain myydään, ja rahat tulevat kuolinpesälle ja jaetaan sitä kautta.

8. Arvojen määritys. Testamentin mukaan tytärten saamat esineet otetaan huomioon heidän perintöosassaan siten, että molemmat saavat lopulta arvomääräisesti saman verran omaisuutta. Tämä tapahtuu niin, että tyttärille tulevien esineiden arvot lisätään jaettavaan omaisuuteen ja tämä summa jaetaan kahdella. Kummankin perintöosuuteen tulevat ne esineet, jotka kummallekin on osoitettu. Erotus tasoittuu rahalla.

Irtaimistoon liittyy tunnearvoa, mikä lisää jakamisriitoja. Irtaimiston jaossa kannattaa muistaa, että riiteleminen voi arviointi- ja lakikuluineen ylittää irtaimiston arvon. Riitoja voi välttää sillä, että irtaimistoa jaetaan kaikkien osakkaiden läsnä ollessa.