Mitä voi tehdä etukäteen leskeyden varalta?

Oma Talous

Mitä voi tehdä etukäteen leskeyden varalta?

Pariskunta pystyy suunnittelemaan etukäteen toisen tulevaisuutta, jos puoliso sairastuu vakavasti tai kuolee.

JULKAISTU 9.11.2020 | TEKSTI Tiina Torppa

1 Lesken elämän käsikirjoitus

Leskeyteen voi varautua käymällä läpi, mitä voisi säilyttää nykyisestä elämästä ja mikä menisi uusiksi. Riittävätkö omat tulot ja voimat nykyisen kodin, mökin ja elintason pitämiseen? Selvitä, laske ja arvioi taloutesi sekä tilanteesi yksineläjänä.

2 Testamentti ja avioehto kuntoon

Onko sinulla omaisuutta? Oletko lapseton tai uusperheen vanhempi? Testamentti ja avioehto voivat silloin olla tarpeen. Samoin testamentti voi turvata avoliitossa olevan asemaa leskenä.

Kun testamenttia ei ole ja kuolleella on lapsia, omaisuuden perivät rintaperilliset. Edes aviopuoliso ei ole perillinen, vaikka usein niin luullaan.

Jos lapseton aviopuoliso kuolee ilman testamenttia, leski perii puolisonsa. Lesken kuoltua omaisuus jaetaan puolisoiden perintökaaren mukaisten sukulaisten kesken.

Testamentilla voi antaa puolisolle omistus- tai hallintaoikeuden kotiin, mökkiin tai muuhun omaisuuteen. Lisäksi testamenttiin saa omat toiveet koskivatpa ne hautaustapaa, muistotilaisuutta, irtaimistoa tai muuta.

Aviopuolison kuoltua tehdään ositus: puolisoiden omaisuus lasketaan yhteen ja tasataan eli vähemmän omistava saa tasinkona omaisuutta varakkaammalta ja molemmille jää sama määrä. Jos leski on varakkaampi, hänellä on kuitenkin oikeus kieltäytyä maksamasta tasinkoa puolisonsa kuolinpesälle.

Avioehdolla voi vaikuttaa ositukseen esimerkiksi sopimalla, että kaikki tai tietty omaisuus jää avio-oikeuden ulkopuolelle eikä sitä ei huomioida osituslaskelmassa.

Perhe- ja perintöoikeutta tunteva juristi voi varmistaa, että asiakirjat laaditaan oikein ja kokonaisuus suunnitellaan järkeväksi.

3 Tiedot asiakkuuksista ja edunvalvonnasta

Puolisoiden on hyvä tietää molempien omaisuuden ja lainojen lisäksi toistensa sopimukset ja asiakkuudet: liittymät, vakuutukset, digitaaliset palvelut ja vastaavat.

Oleellisia tietoja pitää ehkä tarkistaa. Henkivakuutus saattaa olla yhtiössä, jonka nimi on muuttunut ja puolison on hyvä tietää olevansa edunsaaja.

Työsuhteessa olevilla ja joskus vielä eläkkeelläkin ihmisillä on voimassa työnantajan ryhmähenkivakuutus. Joillakin työnantajilla on muitakin vakuutuksia. Yrittäjän kannattaa varmistaa puolison tietävän, kehen olla yhteydessä yrityksen asioissa ja antaa vähintään kirjanpitäjän yhteystiedot.

Jokaisen kannattaa tehdä edunvalvontavaltakirja. Puolisot usein nimeävät toisensa tai lapsensa edunvalvontavaltuutetuiksi. Valtuutettu laittaa valtakirjan voimaan, jos toinen ei pysty enää huolehtimaan terveys- ja talousasioistaan.

4 Sinun, minun vai meidän?

Yhteinen pankkitili on hankala toisen kuoltua, joten se ei saisi olla kummallekaan ainut tili.
Joskus pariskunta rahoitti yhdessä omaisuuden ja tarkoitus oli omistaakin se yhdessä, mutta tuo omaisuus jäi vain toisen puolison nimiin. Silloin kannattaa konsultoida juristia, miten tilanteen saa korjattua. On tärkeää kirjata omaisuus oikeiden omistajiensa nimiin.

Jos jompikumpi puoliso on antanut ennakkoperintöjä tai tehnyt lahjoituksia, niistä kaikista pitää säilyttää kaikki asiakirjat. Samoin jos on yksityishenkilöiden välisiä velkoja, velkakirjat ja niiden takaisinmaksu pitää olla dokumentoitu.

5 Leskeneläke ja asumisoikeus eivät ole itsestäänselvyys

Leskellä on periaatteessa asumisoikeus aviopuolisoiden yhteisenä kotina käyttämässä asunnossa elämänsä loppuun asti. Lesken asumisoikeus ei siirry uuteen asuntoon, jos leski tarvitsisi myöhemmin esimerkiksi esteettömän asunnon. Mahdollisuuden vaihtaa asuntoa voi kirjata keskinäiseen testamenttiin.

Leskeneläkettä eivät saa edes aviopuolisoista kaikki. Jos parilla ei ole yhteisiä lapsia, avioliiton pitää olla kestänyt viisi vuotta ja solmittu ennen kuin puoliso täytti 65 ja leski 50 vuotta, jotta eläke-ehto täyttyy. Lapsettomassa liitossa lesken pitää toisen kuollessa olla vähintään 50-vuotias tai pitkäaikaisesti työkyvytön saadakseen leskeneläkettä.

Leskeneläke on verotettavaa tuloa ja lesken omat eläketulot leikkaavat leskeneläkkeen määrää. Vuonna 2019 keskimääräinen leskeneläke oli 580 euroa kuukaudessa.

Lähteet: Kela, Eläketurvakeskus

Asiantuntijana: Suvi Poutiainen, Lakiasiaintoimisto Pro Laki Oy

Tilaa Oma Aika tutustumishintaan 3 kk 19,90 €  tästä!