Minullako ristiallergia?

Terveys

Minullako ristiallergia?

Moni saa tiettyjä ruokia syödessä oireita, jotka muistuttavat allergista reaktiota, vaikka ihminen ei oikeasti ole allerginen syömälleen ruoalle. Syynä on siitepölyn valkuaisainetta muistuttava proteiini, joka huijaa elimistöä ja aiheuttaa ristiallergian.

JULKAISTU 3.5.2021 | TEKSTI Sami Takala | KUVAT Adobe Stock

Omenaa haukatessa huulilla alkaa kihelmöidä. Voi ei, olenko minäkin allerginen omenalle?

Näin moni luulee eikä enää koske oireita aiheuttavaan hedelmään, vaikka todellisuudessa allergista reaktiota muistuttavat oireet johtuvat aivan muusta kuin omena-allergiasta. Oikeasti ihminen on mitä todennäköisimmin allerginen siitepölylle.

Miksi oireita sitten tulee, vaikka ruoka-aine ei sisällä siitepölyä?

Tämä johtuu siitä, että elimistö hämääntyy: se ei tunnista, mitä ihminen syö, sillä lukuisissa kasvikunnan tuotteissa on samankaltaisia valkuaisaineita eli siitepölyä muistuttavaa proteiinia. Kun ihmisen immuunipuolustus ei kykene erottelemaan aineita toisistaan, siitepölyallergisen puolustusjärjestelmä aktivoituu ja varoittaa.

”Kun omena osuu suun limakalvolle, elimistö luulee, että sinne tuli siitepölyä. Se aiheuttaa allergisen reaktion”, sanoo allergioihin perehtynyt erikoislääkäri Péter Csonka Terveystalosta.

Omenan lisäksi vastaava ilmiö toistuu useiden muiden kasvisten ja mausteiden kohdalla. Lisäksi on myös muuta kuin siitepölyjen ja ruokien välistä ristiallergiaa. Näitä ristiallergioita tämä artikkeli ei käsittele.

Onko ristiallergia vaarallinen? Asiantuntija Anne Vuorenmaa Allergia-, iho- ja astmaliitosta kertoo, että siitepölylle allergisia on Suomessa parikymmentä prosenttia väestöstä.

Ristireaktiot ovat tavallisimpia ihmisillä, jotka ovat allergisia koivun siitepölylle. Oireita esiintyy kuitenkin myös heillä, jotka kärsivät heinä- tai pujoallergiasta.

”Joka toinen siitepölyallerginen reagoi hedelmiin ja juureksiin. Mausteisiin reagoi hyvin harva”, Vuorenmaa sanoo.

Voi siis sanoa, että ristiallergia on yleistä. Mutta onko se vaarallista? Harvoin. Oman Ajan haastattelemien asiantuntijoiden mukaan ristiallergian takia ei yleensä tarvitse esimerkiksi vältellä ruoka-aineita. Omenaa saa syödä, vaikka se saisi suun kutiamaan.

”Nämä eivät ole vaarallisia oireita. Vakavia reaktioita ne eivät yleensä aiheuta”, Csonka sanoo.

Poikkeuksiakin on. Csonkan mukaan esimerkiksi koivulle pahasti allergiset saavat joskus soijatuotteista, kuten soijajuomista, hankaliakin reaktioita, sillä soijatuotteissa on suuria pitoisuuksia allergiaoireita aiheuttavia valkuaisaineita.

”Näissä tapauksissa on esiintynyt voimakasta vatsakipua ja turvotusta kasvojen alueella.”

Ristireaktiot ovat tavallisimpia ihmisillä, jotka ovat allergisia koivun siitepölylle.

Millaisia ovat tavallisimmat ristiallergia-oireet?

Ristiallergian oireet ovat samantapaisia kuin siitepölyallergiassa, ja yleensä ne ovat lieviä. Oireet ilmenevät sillä alueella, johon hedelmä, vihannes tai mauste on kosketuksissa. Jos esimerkiksi omenaa tai perunaa kuoriessa hieraisee silmiään, silmät saattavat alkaa punoittaa tai vuotaa.

Oireiluun vaikuttaa myös vuodenaika. Kun ilmassa on paljon koivun siitepölyä, oireita tulee herkemmin. Tavallista on suun ja nielun limakalvojen kutina, kihelmöinti ja turvotus, huulien pistely ja turvotus sekä palan tunne ja karheus kurkussa.

Koska sylki alkaa pilkkoa allergisoivia proteiineja, ruoka aiheuttaa oireita tyypillisesti vain hetken. Ja koska siitepölyä muistuttavia proteiineja on laajalti eri ruoissa, listoja oireita aiheuttavista ruoista ei kannata ottaa liian vakavasti.

”Ja tämä on tärkeä viesti”, Csonka sanoo.

”Jos kahdella henkilöllä on koivuallergia, voi olla, että toisella vain porkkana tai omena kutittaa suussa, mutta toinen reagoi kymmeneen eri ruoka-aineiseen.”

Toisin sanoen: on yksilöllistä, mille kukin reagoi. Listat voivat kuitenkin auttaa tunnistamaan ristiallergian. Siksi tällainen lista on myös tämän jutun yhteydessä.

Miten ristiallergian tunnistaa?

Siitepölyä muistuttavat valkuaisaineet ovat epävakaita ja hajoavat kuumennettaessa. Tämän vuoksi ne aiheuttavat vain harvoin oireita kypsennettyinä. Pakastaminen ei sen sijaan poista allergiaoireiden aiheuttajia.

Jos vaikkapa raaka omena aiheuttaa oireita, kannattaa kokeilla, tuleeko vastaavia oireita omenapiirakasta tai omenahillosta. Jos ei tule, kyse ei ole omena- vaan ristiallergiasta.

”Siinä se on tutkittu. Ei sitä tarvitse sen tarkemmin tutkia. Silloin omenaa saa syödä tuoreenakin”, Csonka sanoo.

Omenoissakin on eroja: koivun siitepölyä muistuttavan proteiinin määrä vaihtelee lajikkeittain. Joissakin lajikkeissa on jopa kymmenkertainen määrä ristiallergiaa aiheuttavaa proteiinia, kun taas toiset lajikkeet eivät aiheuta oireita lainkaan.

Terveyskirjaston lääketieteellisen artikkelin mukaan esimerkiksi kotimaisista omenoista tulee harvoin oireita. Varhaisperuna ja kesäporkkana puolestaan sisältävät enemmän allergeeneja kuin samat kasvit kevättalvella.

Ristiallergia – Milloin lääkäriin?

Siitepölyjen ja ruokien välisen ristiallergian takia ei lääkärin vastaanotolle tarvitse hakeutua, elleivät oireet ole vakavia. Esimerkiksi pähkinät aiheuttavat toisille hankalia allergisia reaktioita. Csonka sanoo, että silloin saattaa olla järkevää tehdä tarkempia tutkimuksia.

”Pähkinät ovat monimutkaisia. Esimerkiksi maa- ja hasselpähkinässä on sekä viattomia koivun siitepölyä muistuttavia proteiineja että vaikeita oireita aiheuttavia proteiineja.”

Tätä pystytään selvittämään verikokein niin sanotuilla allergeenikomponenttitutkimuksilla.

”Niillä pystytään mittaamaan allergista herkistymistä yksittäisellä proteiinilla, esimerkiksi onko herkistynyt maapähkinän koivun kaltaiselle proteiinille vai maapähkinän vaaralliselle proteiinille.”

Vuorenmaa varoittaa ihopistokokeesta, joka on yksi yleisimmistä allergiatestausmenetelmistä. Hänestä testi voi antaa ristiallergiassa väärän signaalin: testituloksena syntyvä lista ruoka-aineista ei automaattisesti tarkoita sitä, että kyseisiä ruokia pitäisi välttää. ”Usein ihmiset välttävät turhaan terveellisiä ruoka-aineita. He ovat käyneet allergiatestissä, jossa tulee esimerkiksi porkkanan tai omenan kohdalla positiivinen tulos, ja sen jälkeen ei uskalleta syödä enää porkkanaa tai omenaa, vaikka niistä oireita ei ole tullutkaan”, Vuorenmaa sanoo.

Positiivinen testitulos ei siis kerro itse allergiasta vaan elimistön herkistymisestä. ”Allergiasta puhutaan vasta sitten, kun tulee oireita.”

Auttavatko siedätyshoidot?

Jos ristireaktio-oireet häiritsevät, niihin on mahdollista ottaa antihistamiinia. Suositeltavaa on myös nauttia oireita aiheuttavia ruoka-aineita kypsennettyinä tai pienempinä annoksina kerralla.

Yli 100 vuotta käytössä olleesta siedätyshoidosta ei ole apua ristiallergioihin, mutta siitepölyallergioihin se kyllä sopii. Siedätyshoidolla allergiasta ei parane täysin, mutta valtaosalla oireet lievenevät. Joskus koivun siedätyshoito on vähentänyt myös ristireaktio-oireita.

Koivun ja timotein siitepölyallergiaan annetaan siedätyshoitoa pistoksin tai kielen alle asetettavalla tabletilla. Pilleri sisältää koivun tai timotein siitepölystä tehtyä uutetta, joka on kylmäkuivattu ja puristettu.

Oma siedätyshoito eli esimerkiksi omenan runsas syöminen ei auta, koska allergiaoireet eivät johdu omenasta vaan siitepölystä.

Juttu on julkaistu Oma Aika -lehdessä 3/2021
Tilaa Oma Aika -lehti tarjoushintaan (7 kk vain 39€) tästä

Lue myös: Salakalava matala-asteinen tulehdus sairastuttaa