Millaista on olla varamummo maahanmuuttajataustaisille lapsille?

Tunteet

Millaista on olla varamummo maahanmuuttajataustaisille lapsille?

Oma Aika arkisto | TEKSTI Oma Aika

Millaista on olla varamummo maahanmuuttajataustaisille lapsille?

Celestine pakeni turvattomia oloja Kongon demokraattisesta tasavallasta Suomeen kahdeksan vuotta sitten. Nyt hän toimii varamummona monelle lapselle, sillä hän tekee vapaaehtoistyötä Monika-Naisissa.

Teksti Anu Vallinkoski

Kuva Mari Lahti

Celestine Vita-Buba, 67, näyttää tyttärentyttärilleen, miten valmistetaan kokonainen kana ja vihannekset kongolaiseen tapaan. Välillä lapset pääsevät tekemään itse, ja Celestine katsoo vierestä.

– Minusta on tärkeää, että he oppivat omaa kulttuuriaan myös tätä kautta. Sitä paitsi ruoanlaitto ja kotityöt pitää osata, kun muuttaa omilleen, hän selittää.

Celestine pakeni turvattomia oloja Kongon demokraattisesta tasavallasta Suomeen kahdeksan vuotta sitten. Taakse jäivät rakas koti ja työ lukion englannin ja afrikkalaisen kulttuurin opettajana. Nyt Celestine asuu kahden tyttärensä ja näiden lasten kanssa Helsingin Haagassa. Myös hänen kaksi poikaansa asuu Suomessa.

Lue myös: Oili ja Seppo tukevat Aids-orpojen koulunkäyntiä Afrikassa: ”Olemme ylpeitä”

Lauluja lingalaksi

Lapsenlapsia Celestinellä on kolme. Lisäksi hän on mummohahmo monelle muullekin lapselle, sillä hän tekee vapaaehtoistyötä Monika-Naisissa.

– Hoidan maahanmuuttajataustaisia lapsia sillä välin, kun heidän äitinsä ovat suomen kielen kurssilla. Monilla noista lapsista ei ole isovanhempia Suomessa.

Omille lastenlapsilleen Celestine tarinoi elämästään Kongossa. Hän myös laulaa kotimaastaan tuttuja lauluja äidinkielellään lingalaksi.

– Lapset nauravat, kun laulan ja tanssin. Heistä on niin ihmeellistä, että minäkin olen ollut joskus nuori. Kauhistumaan heidät taas olen saanut sillä, kun olen kertonut, miten Kongossa syödään jopa krokotiileja.

Lue myös: Marianne Heikkilä: ”Olen intohimoinen vapaaehtoistyön tekijä”

Taidot ja tiedot eteenpäin

Kongolaisessa kulttuurissa isovanhemman asema on erilainen kuin Suomessa. Perinteisten taitojen opettamista, suvun tarinoiden kertomista ja muutakin kasvattamista pidetään itsestään selvänä isovanhempien tehtävänä. Hyvä ja välittävä isovanhempi siirtää tietonsa ja taitonsa nuoremmalle polvelle.

Tehtävän merkitys vain korostuu, kun perhe asuu kaukana kotoa, erilaisen kulttuurin keskellä.

– Minun pitää tähdentää lastenlapsilleni, että heillä on kaksi kulttuuria. Jos toisen jättää pois, heidän elämäänsä jää aukko.

Myös lasten ja lastenlasten rooli on Kongossa toisenlainen kuin täällä. Kun aika koittaa, on lasten ja lastenlasten velvollisuus huolehtia vuorostaan hänestä.

Lue myös: Näin valitset itsellesi sopivan hyväntekeväisyyskohteen

Tervehdi, kiitä, kuuntele

Sekä hoitolapsilleen että lastenlapsilleen Celestine haluaa antaa kaksi ohjetta, jotka kantavat läpi elämän.

– Kaikkein tärkeintä on kunnioittaa lähimmäisiään. Se merkitsee pieniä mutta tärkeitä tekoja: tervehtimistä, kiittämistä, kuuntelemista. Toinen asia on opiskeleminen.

Ensin pitää tehdä läksyt, ja vasta sitten on leikin vuoro. Kun hoitaa opinnot kunnialla, voi kulkea myöhemminkin pystypäin.

Lue myös:

”Mihin viranomainen lopettaa, siitä äiti jatkaa”

Regina Opoku taistelee naisten ympärileikkausta vastaan: ”Silpojat ovat aina naisia”

Marista tuli mummi 42-vuotiaana: ”Olen enemmän äiti- kuin mummotyyppiä”