Kroonisen kivun hoidossa on aina toivoa

Terveys

Kroonisen kivun hoidossa on aina toivoa

Kivun hoito on parhaimmillaan monien eri keinojen yhdistämistä ja monialaisten ammattilaisten yhteistyötä. Aina löytyy jotain apua ja keinovalikoima kivun hoitamiseksi lisääntyy koko ajan.

JULKAISTU 30.4.2021 | TEKSTI Päivi Arvonen | KUVAT Adobe Stock

Kipu on aina subjektiivinen eli kokijasta riippuva, mutta kivulla on myös sosiaalinen ulottuvuus. Kivun sosiaalisuus ilmenee selkeästi lapsilla; kun ihmiset ympärillä reagoivat tapahtuneeseen säikähtämällä, lapsikin säikähtää ja kivun tunne saattaa lisääntyä. Sama ilmiö toimii aikuisillakin.

Kipu on yleensä suojaava mekanismi, joka opettaa välttämään vaaraa. Akuutti kipu esimerkiksi kudosvaurion yhteydessä suojaa pahemmilta vaurioilta.

Krooninen kipu on määritelmän mukaan kun se on kestänyt yli kolme kuukautta. Krooninen kipu ei yleensä suojaa ihmistä.

Onarvioitu, että länsimaissa noin viidennes aikuisista kärsii yli kuusi kuukautta jatkuneesta kivusta. Suomessa kroonisesta kivusta kärsii päivittäin noin 14 prosenttia ja 35 prosenttia aikuisista on kokenut vähintään kolme kuukautta kestävää kipua.

Suurin osa kroonisesta kivusta johtuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista.

Pilleri ei pelasta

Kivunlievitykseen moni hakee helpotusta lääkkeistä. Ne eivät kuitenkaan aina auta tai eivät ainakaan yksinään auta. Pahimmillaan jatkuva lääkitys, etenkin vahvat kipulääkkeet kuten opioidit, saattavat jopa pahentaa kipua.

Mistä kipuun sitten saa apua, jos ei lääkkeistä? Asiantuntijan mukaan kivun hoitoon on monia keinoja.

”Nykyään korostetaan modernia tapaa lähestyä kivun hoitoa. Hoidossa painotetaan muita keinoja kuin lääkkeitä. Lääkehoidon keinot eivät ole aina hyviä, lääkkeissä on sivuvaikutuksia ja ne aiheuttavat riippuvuutta, eivätkä lääkkeet tuo helpotusta kaikille kipupotilaille”, kertoo kivun hoitoon erikoistunut lääkäri Jukka Pekka Kouri.

Kouri on fysiatrian erikoislääkäri, jolla on kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys. Työvuosia kivunhoidon parissa Kourilla on lähes 30 ja työpaikkana yksityissairaala Orton, joka tunnetaan etenkin kivunhoito- ja kuntoutuspalveluista sekä tekonivel- ja selkäleikkauksista.

”Kivun hoito opettaa nöyräksi. En kuvittele, että saisin ihmeitä aikaan”, Kouri sanoo.

Vuosikymmenten kokemuksellaan hän on kuitenkin realistisen optimistinen.

”Aina löytyy jokin keino, ja tulee uusia keinoja. Jos minä en keinoa löydä tai keksi, ehkäpä kollegani löytää ratkaisun.”

Useat keinot käyttöön yhtä aikaa

Tehokkainta kroonisen kivun hoito on hyödyntämällä monia keinoja yhtä aikaa. Kivun hoidossa pitäisi pyrkiä monen eri ammattilaisen yhteistyöhön.

”Kipukuntoutus, fysioterapia, apuvälineet, psykologisia keinoja kuten vaikkapa rentoutumisharjoituksia, akupunktiota”, Kouri luettelee.

Tavoitteena kroonisen kipupotilaan hoidossa on toimintakyvyn säilyttäminen ja sitä kautta arjen parantaminen.

”Lääkkeet ja toimenpiteet voivat helpottaa, mutta aina tarvitaan myös kipukuntoutusta. Kuntoutuspuoli on jäänyt meillä varjoon ja näyttää soteuudistuksessa jäävän edelleen varjoon”, Kouri sanoo.

Kuntouksessa tulee usein vastaan resurssipula.

”On lyhytnäköistä säästää väärässä kohtaa, jolloin lopputulos tulee kalliimmaksi, kun kipupotilaiden työkyky ja liikuntakykykin rajoittuvat tai häviävät. Inhimillisyys usein unohtuu, kun terveydenhuollon fokuksena on säästäminen”, Kouri sanoo.

Esimerkkinä edullisesta ja melko helposta keinosta Kouri mainitsee vesijumpan.

Kipu on aina todellista. Kipua ei voi, eikä pidä ulkoapäin vähätellä tai kiistää.

”Vesijumpasta moni kokee saavansa apua. Se on halpa ja hyvä liikkumismuoto, jolla on hyviä fysiologisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja se sopii myös ylipainoisille. Vesijumppaa pitäisi hyödyntää paljon enemmän.”

Akupunktiosta apua

Akupunktiota ei enää luokitella vaihtoehtoiseksi hoitomuodoksi.

”Akupunktio on osa normaalia lääketieteellistä toimintaa, jonka toimivuudesta on nykyään paljon tieteellistä näyttöä”, Kouri sanoo. Hän kiinnostui akupunktiosta jo opiskeluaikanaan 1970-luvulla.

”Meillä oli tästä ihan opiskelijaliike. Vaadimme akupunktio-opetusta ja saimmekin sitä alan suomalaiselta uranuurtajalta”, dosentti Pekka Pöntiseltä.

Kouri myöntää, etteivät kaikki hänen kollegansa allekirjoita ajatusta akupunktion hyödyistä, tieteellisestä näytöstä huolimatta.

”Akupunktiosta on hyötyä etenkin niskakivun, selkäkivun ja jännityspäänsäryn hoidossa sekä migreenin estossa. Akupunktio ei toki tehoa kaikille, mutta myöskään lääkkeet eivät tehoa kaikille”, Kouri sanoo.

Hoitosuhde ja potilaan kuunteleminen

Kroonisen kivun hoidossa hyvä hoitosuhde lääkärin ja potilaan välillä on ensiarvoisen tärkeää.

”Aika on iso haaste etenkin kunnallisella puolella. Lääkärillä pitäisi olla aikaa potilaan kohtaamiseen ja kuuntelemiseen”, Kouri sanoo.

Hän muistuttaa kivun subjektiivisuudesta.

”Kipu on aina todellista. Kipu on subjektiivinen kokemus. Myös krooninen kipu. Kipua ei voi eikä pidä ulkoapäin kiistää tai vähätellä. On paljon keinoja kuten kipupiirros ja erilaiset kysymys- ja taustatietolomakkeet, joiden avulla voidaan tutkia kipua.”

Tärkeänä kipupotilaan hoidossa Kouri pitää myös toivon ylläpitämistä.

”Pahinta mitä voi tapahtua on, että potilas masennetaan kertomalla, ettei olisi keinoja kivun hoitoon. Toivo tilanteen rauhoittumisesta tai muuttumisesta paremmaksi on kannustava tekijä. Toivoa ei saa viedä eikä menettää.”

Kipu ei ole häpeä

Uransa aikana Kouri on huomannut paitsi kivun lääketieteellisen ymmärryksen, että hoitokeinojen monipuolistumisen lisäksi myös tavan suhtautua kipuun muuttuneen.

”Kipuun suhtaudutaan nykyään lempeämmin. Kipu ei ole enää häpeä. Kivusta uskalletaan puhua enemmän.”

Erityisen isona muutoksena hän pitää vertaistuen lisääntymistä. ”Suomen Kipu ry, Reumaliitto, Selkäliitto, Osteoporoosiyhdistys ja Nivelyhdistys ovat kipupotilaille tärkeitä kanavia etenkin vertaistukeen ja tiedon saantiin niin potilaille kuin heidän läheisilleen. Toivoisin yhteiskunnan tukevan näitä yhdistyksiä.”

Kouri on huomannut liian passiivisuuden näkyvän, jos ei suoraan kiputilojen ja kroonisen kivun lisääntymisenä niin ainakin ihmisten vieraantumisena kehostaan.

Vain kolmannes suomalaisista liikkuu riittävästi, kolmannes ei liiku lainkaan ja kolmannes liian vähän.

”Pienikin liikunta riittää, jos se on säännöllistä.”

Tilaa Oma Aika -lehti tarjoushintaan (7 kk vain 39€) tästä

Lue myös: Vahvista vastustuskykyä 

Tutustu näihin Suomen Kipu Ry  & Reumaliitto