Kavala parodontiitti

Terveys

Kavala parodontiitti

Suomalaisten tuntematon kansantauti on parodontiitti, hampaiden kiinnityskudosten tulehdus. Se ei uhkaa vain hampaita, vaan terveyttä laajemmin, jopa sydäntä.

JULKAISTU 31.5.2020 | TEKSTI Arja Maunuksela

Yli puolella suomalaista aikuisista on sairaus, parodontiitti, joka saattaa olla vakava riski yleisterveydelle. Suuri osa heistä ei tiedä asiasta tai ei ainakaan toimi oikein estääkseen tautia pahenemasta.

Tämä tauti on parodontiitti, hampaiden kiinnityskudoksia ja leukaluuta tuhoava tulehdussairaus. Se ei liity vain siihen, pysyvätkö hampaat suussa, vaan vaikuttaa laaja-alaisena tulehduksena koko kehoon. Parodontiitilla on todettu olevan yhteyksiä muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen.
– Suun terveys olisi syytä ottaa kansanterveyteen liittyvänä kysymyksenä samaan tapaan kuin terveellinen ravinto ja liikunta, sanoo Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula.

Hänellä on aiheeseen tavallista laajempi näkökulma, sillä hän on sekä hammaslääkäri että lääkäri.
– Täydennyskouluttaessani suomalaisia hammaslääkäreitä painotan, että meidän täytyy nähdä ihminen kokonaisuutena ja ottaa huomioon myös muut sairaudet, lääkitykset ja elintavat. Vastaavasti myös muiden lääkäreiden tulee ymmärtää suun yhteys koko kehoon.

Parodontiitti voi jyllätä salaa

Ensin on ientulehdus, jossa tulehdus rajoittuu ienreunaan. Ikenet punoittavat ja hampaita harjatessa voi tulla verta. Jos bakteeriplakki jätetään puhdistamatta, sen koostumus muuttuu haitallisemmaksi. Hampaan juuren pintaa ja ientä yhdistävät säikeet alkavat tulehduksen vaikutuksesta tuhoutua.

Ientulehdusta seuraa parodontiitti, kun hammasta ympäröivä ientasku syvenee ja tulehdus laajenee. Tuho etenee hampaan kiinnityskudoksissa ja hampaan juurta ympäröivässä luussa.
Parodontiitti ei tule kaikille, mutta moni sairastaa sitä tietämättään. On todennäköisempää, että se löytyy suustasi kuin että sitä ei löydy. Ketola-Kinnula kertoo, että parodontiittiin viittaavia muutoksia on yli 60 prosentilla suomalaisista aikuisista.

– Vaikea-asteinen parodontiitti löytyy kaikkein useimmin 38-vuotiailta. Se ei siis ole erityisesti vanhusten sairaus, hän huomauttaa.
Suomessa iensairauksia esiintyy enemmän kuin esimerkiksi muualla Euroopassa. Tähän löytyy syitä sekä geeneistä että huonosta hampaiden puhdistuksesta.

Aikuisten vaiva

Yleisyyteensä nähden parodontiitti on yllättävän tuntematon. Miksi meitä ei ole varoitettu siitä jo koulussa, samalla kun olemme oppineet, että hammaspeikot syövät reikiä hampaisiin?

Näin on ainakin siksi, että kouluissa on keskitytty siihen, mikä on koululaisille ajankohtaista.
– Suussa on yksinkertaisesti sanottuna kaksi sairautta: hampaat reikiintyvät ja kiinnityskudokset tulehtuvat. Näiden esiintyminen muuttuu iän mukana, Ketola-Kinnula selittää.
Hampaiden reikiintymistä on eniten lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Parodontiitti taas on nuorilla vielä harvinainen.

Aikuisena, samaan aikaan kun parodontiitti yleistyy, reikiintyminen on vähimmillään. Noin 60–65-vuotiaasta lähtien reikiä alkaa taas tulla, kun suojaava syljeneritys vähenee iän myötä ja ateriarytmi usein muuttuu eläkkeelle jäädessä.
– Vanhemmiten reikiä tulee useammin hampaan kaulaan. Reikä voi yltää hampaan ympäri kuin majava olisi nakertanut puunrungon. Joskus asiakas sanoo, että söin vain pullaa ja hammas katkesi, Ketola-Kinnula kertoo.
Kaulaosasta on lyhyt matka hampaan juuren ydinosiin. Reikiintymisestä voi seurata hammasytimen tulehdus. Se on yleisterveydelle samalla tavoin vaarallinen kuin parodontiitti, ja myös se voi edetä pitkälle oireettomana.

Tulehdus on iso riskitekijä

Ketola-Kinnula kehottaa kuvittelemaan ientaskujen pintaa levitettynä:
– Ientaskuja reunustavan ienkudoksen pinta-ala voi olla yhteensä jopa yli 20 neliösenttiä. Jos muualla iholla olisi niin suuri tulehtunut, verta vuotava ja mätää erittävä pinta, kaikki tietäisivät sen olevan vaaraksi yleisterveydelle.
Tulehdus heikentää koko kehon terveyttä, ja bakteerit voivat levittäytyä muualle kehoon verenkierron mukana. Huono suunterveys on muun muassa sepelvaltimotaudin, valtimonkovettumataudin sekä sydän- ja aivoinfarktin riskitekijä.

Vaikea-asteinen parodontiitti löytyy kaikkein useimmin 38-vuotiailta. Se ei siis ole erityisesti vanhusten sairaus.

– Kovettuneiden valtimoiden seinämistä on löydetty osia samoista bakteereista, jotka aiheuttavat parodontiittia, Ketola-Kinnula kertoo.

Kakkostyypin diabeteksen syntyyn ja hoitotasapainoon suun tulehdus puolestaan vaikuttaa ylläpitämällä kehon matala-asteista tulehdusta.
– On todettu, että parodontiitin hoitaminen parantaa verisuonten seinämien toimintaa ja sokeriarvoja.
Ketola-Kinnulan kaipaama hammaslääketieteen ja muun lääketieteen yhteyksien parempi ymmärtäminen toisi siis paitsi terveyttä myös säästöjä kansansairauksien hoitokuluihin.

 

Parodontiitti voi estää leikkauksen

Bakteerit kulkeutuvat suun tulehduksista muualle kehoon. Siksi leikkauksia ei voi tehdä potilaille, joilla on jokin tulehdus suussa. Erityisen tarkkaa tämä on tekonivelleikkausten kohdalla.
– Ortopedit vaativat ennen tekonivelleikkausta hammaslääkärin todistuksen siitä, ettei suussa ole tulehduspesäkkeitä, Ketola-Kinnula kertoo.

Tekonivel on elimistössä vierasesine, ja sen ja luun rajapinnassa on bakteereille erityisen otolliset olosuhteet. Jos tekonivelalue pääsee tulehtumaan, tarvitaan usein uusintaleikkaus.
Kun suunnitteilla on leikkaus, suu tulisi tarkistaa jo 1–2 vuotta aiemmin. Silloin olisi tarvittaessa aikaa esimerkiksi hampaan juurihoidolle. Harva kuitenkaan on näin ajoissa.

– Leikkauksen painaessa päälle hampaita joudutaan usein poistamaan normaalia matalammalla kynnyksellä, Ketola-Kinnula sanoo.
Jos suuta ei saada kuntoon, leikkaus siirtyy. Suun tulehdukset vaikeuttavat muidenkin sairauksien hoitoa. Esimerkiksi syöpähoidot on keskeytettävä kunnes suu on kunnossa.

Erityisen vaarallisia suun tulehdukset ovat ihmisille, joiden immuniteetti on heikentynyt sairauden, lääkityksen tai iän vuoksi.
– Suun ja hampaiden tulehdukset voivat aiheuttaa esimerkiksi sepsiksen, jota verenmyrkytykseksikin sanotaan, tai märkäpesäkkeen muualle elimistöön, nikamatulehduksen tai vatsakalvontulehduksen.

 

Hoito vaatii omatoimisuutta

Miten parodontiitti sitten huomattaisiin ajoissa?
On ainakin muistettava käydä säännöllisesti hammaslääkärillä, vaikka kipuja tai vihlontaa ei olisikaan. Vastaanotolla ikenet voi ottaa itsekin puheeksi, ellei hammaslääkäri sano niistä mitään.
– Hammaslääkärikunnassa tiedetään, että iensairaudet ovat alidiagnosoituja ja alihoidettuja. Tarkastuksen yhteydessä voi kysyä ienten kunnosta, Ketola-Kinnula neuvoo.

Ientulehduksen tavallinen merkki on verenvuoto ikenistä. Se saattaa kuitenkin puuttua, jos ääreisverenkierto on supistunut esimerkiksi diabeteksen tai tupakoinnin vuoksi.
Hammaskivi koostuu saostuneista mineraaleista. Se ei ole sairaus itsessään, mutta on parodontiitin riskitekijä, sillä se ylläpitää tulehdusta tarjoamalla hyvä alustan bakteereille.

Syljestä tehtäviä iensairaustestejä käytetään joillakin hammaslääkäriasemilla. Ketola-Kinnulan mukaan ne eivät korvaa hammaslääkärin tekemää huolellista tutkimusta.
– Ainoa tapa varmistua ienten kunnosta on käydä ne koettimella läpi. Apuna käytetään myös röntgenkuvia.
Olennaista on myös, että kun tutkimus on tehty, suu ei saa unohtua taas vuodeksi. Bakteeriplakkia kertyy koko ajan.
– Ammattimainen hoito, kuten reikien paikkaus ja hammaskiven poisto, on vain puolet suun hyvästä hoidosta. Parodontiitti ja reikiintyminen eivät parane, jos päivittäinen suuhygienia ja ruokailutottumukset eivät parane, Ketola-Kinnula sanoo.

Lähteitä: hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys, terveyskirjasto.fi