Ihana kohde syksylle – Lähde ruskamatkalle Ruotsin Lappiin

Matkat

Ihana kohde syksylle – Lähde ruskamatkalle Ruotsin Lappiin

Oma Aika arkisto | TEKSTI Oma Aika

Ihana kohde syksylle – Lähde ruskamatkalle Ruotsin Lappiin

Björkliden on ulkoilmaihmisen mekka Ruotsin Lapissa. Etsimme syksyn parhaat tekemiset niin leppoisalle ruskamatkalle kuin räväkälle aktiivilomalle.

teksti ja kuvat Minna Hietakangas

Saunassa Ruotsin huipulla

Kiuas sihauttaa ilmoille kipakat löylyt. Tämä ei todellakaan ole ruotsalainen sauna, jossa hohhojaillaan miedoissa löylyissä hikeä vartoen.

Mutta on Låktatjåkkon sauna erityinen toisellakin tapaa. Siellä löylytellään sananmukaisesti Ruotsin huipulla, 1 228 metrissä. Vaikka Kebnekaise on naapurimaan korkein huippu, Låktatjåkko on Ruotsin korkeimmalla sijaitseva vuoristomaja. Lähin asutus on Björklidenin laskettelukeskuksessa yhdeksän kilometrin päässä.

Vilvoittelu ulkona virkistää kuin avannossa piipahtaminen. Sade tihkuu ylhäällä vuorilla tasaisena mattona iholle. Lämpömittari näyttää muutaman asteen plussaa.

Låktatjåkko, tai Låkta, kuten paikalliset sitä kutsuvat, on 250 kilometriä napapiirin pohjoispuolella sijaitsevan Björklidenin helmi. Jo vuoristomajan rakentaminen vuonna 1939 tekee paikan tarinasta erityisen. Idean isä Birger Walentin totesi, ettei olisi koskaan ryhtynyt Låktaa pystyttämään, jos olisi aavistanut, millaisten pinnistysten sävyttämä urakka olisi. Rakennustarvikkeet piti kuljettaa vuorelle hevosilla ja rakentajia piinasi armoton sää.

Mutta kiitos sitkeyden, vuoristomajassa vieraileva voi kokea vuorten ainutlaatuisen lumon. Sillä vuoria ne totisesti ovat, eivät tuntureita.

Lue myös: Vietä hyvinvointiloma Budapestissä

Iso maisema yllättää

Navakka viima yrittää puskea kuoritakin alle, kun vaellan Låktalta samannimiselle vuorenhuipulle. Täällä on hyvä aina olla sateen ja tuulen pitävät vaatteet, pipo ja hanskat. Syyskuun alussa lämpötila alkaa öisin painua jo pakkaselle, ja huipuille sataa usein ensilumi.

Erämaan hiljaisuudessa ehtii tuumia, kuinka iso maisema on. Täällä näkee kauaksi. Suomen Lapista poiketen huiput eivät ole pyöreitä tuntureita, vaan kurottavat taivaalle korkeina ja terävinä. Björklidenissä maisemaa hallitsee myös Torneträsk, joka muistuttaa enemmän merta kuin järveä. Jääkauden muovaama pitkulainen Torniojärvi onkin Ruotsin toiseksi syvin.

Nousu ei ole jyrkkä, ja huipulta aukeavat unohtumattomat näkymät. Raapustan nimen vieraskirjaan, jonka sivuja tuuli tempoo. Sitten istahdan hetkeksi. Täällä avarassa luonnossa on hyvä tuntea itsensä pieneksi. Siellä täällä näkyy vuoristojärviä, jotka hohtavat hämmästyttävän turkooseina harmaan ja ruskean kirjomassa maisemassa.

Sateen helmat tanssivat jo horisontissa. On aika lähteä kohti vuoristomajaa.

Lue myös: Trooppista Rio de Janeiroa leimaavat hulppeat maisemat ja brasilialainen rentous

Maankuuluja vohveleita

Låktan eteisessä sujautan jalkaan sandaalit. Niillä voi hipsuttaa nauttimaan maankuuluja vohveleita. Vohvelirauta on kuumana pitkin päivää.

Tarjolla on mm. puolukka-kinuskivohveleita ja muhevan aromikkaan juuston, västerbottensostin, ja lakan kuorruttama herkku. Ruotsin kuuluisimpiin kuuluva juusto vie voiton.

Kun haluaa nauttia Låktalla kolmen ruokalajin illallisesta ja erämaatunnelmasta rauhassa, jää vuoristomajaan yöksi. Tällä kertaa alkuruoaksi tarjotaan porocarpacciota, joka on saanut kaverikseen lakkaa, vuohenjuustomoussea ja ruisleipää. Pääruokana on rautua perunamuusin ja porkkanapyreen kera. Lasissa tarjottava pannacotta vadelmahillon kera viimeistelee illallisen.

Lue myös: Kun käy kerran Islannissa, sinne haluaa palata

Pitkospuita pitkin kalaan

Vuorenhuiput näkyvät jyhkeinä taivaanrannassa, kun harpon seuraavana päivänä pitkospuilla suolla. Tupasvillan valkoiset pumpulikukinnot keinuvat tuulessa, suo kääntyy vähitellen ruskan väreihin. Siellä täällä pitkospuiden vieressä kohoaa turvekumpuja, jotka säilövät routaa ytimessään.

Matkakumppani osaa selittää, että tällaista suota kutsutaan palsasuoksi. Se vaatii, että vuoden keskilämpötila on vähintään asteen verran pakkasella.

Muutaman kilometrin matka kalalammelle taittuu nopeasti Stordalenin luonnonsuojelualueella. Oppaan kanssa kulkiessa kantamuksenakin on vain virveli.

Björklidenissä kalastuspaikoista ei tule pula, sillä sen ja läheisen Riksgränsenin alueella on noin 600 järveä ja lampea. Niiden lisäksi kaloja voi narrata alueen lukuisissa joissa ja puroissa. Valtalajeja ovat taimen, siika, made, rautu ja harjus eli harri, joka viihtyy vileissä ja hapekkaissa vesissä.

Lue myös: 18 vinkkiä – herkuttelijan Pohjois-Irlanti

Harjus suosii viileitä vesiä

Lampi uinuu hiljaisena, vaikka siellä kuulemma uiskentelee paljon harjuksia. Nuotion puut paukahtelevat, nokipannukahvi tekeytyy tulella. Kuksasta ryystetyt sumpit ja kookoksella kuorrutettu suklaaleivos maistuvat erityisen hyviltä.

Sitten rantapusikosta kuuluu iloinen kiljahdus: kohta tummanpuhuva, solakka kala nousee kuivalle maalle.

Juttu on julkaistu alun perin Oma Aika -lehdessä 9/2015.

Lue myös:

Luksusristeily pohjoisilla vesilllä tarjoilee huikeita elämyksiä

Houkuttaako vaellus Suomen luonnossa? Tässä ovat kiinnostavimmat luontokohteet

Vanhankaupungin ja saariston helmiä – koe ihana suosikki Naantali

Låktan huipulta aukeaa näkymä Torniojärvelle.Avarassa maisemassa on tilaa patikoida omassa rauhassaOpas hoitaa isoimmat kantamukset.Vuoristomajassa voi yöpyä ja saunoa huipulla.Björklidenissä virtaa useita kirkasvetisiä tunturijokia.