Kansanedustaja Eva Biaudet: ”Nyt uskallan tarttua vaikeisiin asioihin”

Henkilöt

Kansanedustaja Eva Biaudet: ”Nyt uskallan tarttua vaikeisiin asioihin”

Vahvatahtoiselle Eva Biaudet´lle tasa-arvo ja naisten asiat ovat aina olleet avainasemassa. Äitiyden sävyt hän kokenut niin adoptoitujen kuin biologisen lasten kanssa. Muistisairaalle äidilleen hoitopaikkaa etsiessään hän huomasi, että byrokratia kiusaa jokaista, myös entistä peruspalveluministeriä.

JULKAISTU 4.11.2020 | TEKSTI Anna-Liisa Hämäläinen | KUVAT Mika Pollari

Eva Biaudet ´lla on keltainen jakku, sininen farkkuhenkinen mekko ja lenkkarityyppiset kengät, joissa on hieman blingblingiä. Hän jatkaa tapaamisestamme kokoukseen eduskuntaan. Parlamentin pukukoodi näyttää muuttuneen iloisempaan suuntaan.

Työn ydin on kuitenkin yhä vakava. Eduskunnan tehtävähän on perimmältään se, että suomalainen yhteiskunta olisi yhä tasa-arvoisempi ja oikeudenmukaisempi paikka elää.

Se palautuu mieleen, kun kuuntelee Evaa, jolla on takanaan parikymmentä vuotta kansanedustajana.

Nyt hän seuraa valtavalla mielihyvällä 1980-luvulla syntyneiden naisten vahvaa esiinmarssia valtakunnanpolitiikassa. Hallitusta ja puolueita johtavia naisia hän luonnehtii briljanteiksi.

”Kuitenkin keskustelussa ovat yhä pitkälti samat kysymykset kuin sata vuotta sitten: kodin ja työn yhdistäminen, naisen mahdollisuudet ottaa tilaa ja puhua, hänen kohtaamansa väkivalta. Mielikuvissa tasa-arvo on edistynyt enemmän kuin käytännössä.”

Evalle esimerkki tästä on, että vain alle kymmenen prosenttia miehistä jakaa vanhempainvapaansa puolison kanssa. Hänelle uran tärkein päätös on ollut 1996 säädetty laki kaikkien alle kouluikäisten lasten subjektiivisesta oikeudesta päivähoitoon.

Seuraava olisi, että vanhempainvapaa jaetaan lakisääteisesti äitien ja isien kesken. Vaikka nykyinen hallitus on luvannut uudistaa perhevapaat, hanke ei etene hyvin työmarkkinajärjestöissä. Suuret järjestöt kun toimivat miesaloilla.

”Siellä, missä perhe itse voi valita, roolitus jostain syystä on se, että mies voi valita, nainen ei.”

Adoptioneuvonta auttoi avioerossa

Eva Biaudet´lla on säädöksistä ja asenteista kokemusta niin biologisena kuin adoptioäitinä. Kun perheeseen 1990-luvun alussa tulivat ensin suomalaiset kaksosvauvat Amanda ja Julia sekä pian David Kolumbiasta, vapaata sai sata päivää. Nykyään adoptiossa saa jo lähes saman vanhempainvapaan kuin biologisten lasten kanssa.

Adoptiossa tutkitaan tarkasti, onko pari tarpeeksi hyvä vanhemmiksi ja mitä tapahtuu, jos he eroavat. Harvat biologiset vanhemmat joutuvat miettimään mahdollista eroa, kun he saavat lapsia. Eva ja hänen silloinen puolisonsa joutuivat.

”Adoptioneuvonnassa saatu, sillä hetkellä vielä fiktiivinen kokemus avioerosta auttoi sitten, kun ero ensimmäisen puolisoni kanssa oli todellinen. Halusimme hoitaa lapset hyvin, vaikka itse voimme huonosti.”

Eva Biaudet ajattelee, että äitinä hänen suurin roolinsa on ollut kasvaa lasten kanssa ja tarjota ehdotonta rakkautta ja turvallisuutta. Silti ei pysty estämään lapsia tekemästä virheitä, olemasta surullisia ja kohtaamasta vaikeita asioita. Hän on myös nähnyt, miten erilaiset eväät adoptiolapsi ja biologinen lapsi voivat elämäänsä saada.

”Vanhempi poikani David oli yli vuoden vanha, kun saimme hänet. Hänellä ei ollut äitiä tai isää, joka kuuntelisi hänen tarpeitaan ja jolta hän olisi pyytänyt apua. Hän ei esimerkiksi itkenyt yhtään. Biologiset lapseni oli maailman omistajia vauvasta asti.”

Työtä ydinperhettä varten

Biologista lastaan, Simonia Eva alkoi – omaksi ja lääkärinsä suureksi yllätykseksi – odottaa ollessaan peruspalveluministerinä Paavo Lipposen toisessa hallituksessa. Hän ja Simonin isä, Thomas Forsström, asuivat silloin vielä erillään.

Selvisi, että jos pari ei asu yhdessä, isällä ei ollut oikeutta vanhempainvapaaseen – eikä muuten ole vieläkään.

”Eihän vanhempainloma ole parisuhdetta vaan lapsen hoitamista varten! Muistan myös, miten kokenut ja minusta vähän pelottavakin virkamies sanoi, että sosiaali- ja terveysministeriö tekee työtä ydinperhettä varten.”

Lopulta Thomas jäi palkattomalle vapaalle hoitamaan Simonia. Pojan ollessa seitsenkuinen Eva Biaudet palasi eduskuntaan ja myöhemmin ministeriksikin.

”Puolisoni argumentoi kyllä, että hänellä oli tosi kiirettä töissä. Mutta tahtoni oli niin vahva, että hän jäi kotiin vauvan kanssa. Jälkikäteen hän on monesti kiittänyt ja sanonut, että hän on hyvin onnellinen tuosta ajasta.”

”Minulla ei ole mitään hävittävää”

Eva Biaudet täyttää helmikuussa 60 vuotta ja huomaa silloin tällöin muiden olettavan, ettei hänellä enää olisi kunnianhimoa. Että hän, joka on tehnyt monenmoista, haluaisi nyt himmailla.

”Lähdin uudelleen eduskuntaan nimenomaan siksi, että haluan vaikuttaa mahdollisimman paljon!”

Kun rkp sai Sanna Marinin hallituksesta tasa-arvoministerin paikan, se olisi ollut Evan unelmatyö. Koko poliitikon uransa hän profiloitunut tasa-arvon ja ihmisoikeuksien ajajana. Paikan sai Thomas Blomqvist, sellaista on puoluepolitiikka.

Eva ajattelee nykyään, että hänen pitää poliitikkona tehdä asioita, joita kukaan muu ei itsestään selvästi tekisi. Muutenhan ei olisi väliä, kuka eduskunnassa istuu.

”Minulla ei ole mitään hävittävää eikä pelättävää. Naisten asema ja asiat ovat oikeasti isoja, myös taloudellisesti.”
Eva Biaudet ei vielä tiedä, aikooko hän olla ehdolla kuntavaaleissa ensi keväänä. Kunnissa tasa-arvossa on yhä paljon työtä: kunnanhallitusten ja lautakuntien johdossa vain kolmannes on naisia.

”Lähdin uudelleen eduskuntaan nimenomaan siksi, että haluan vaikuttaa mahdollisimman paljon!”

”Asia on aivan päälaellaan. Kunta on kuitenkin naisten elämän tukipilari: he tekevät kunnissa työtä ja tarvitsevat kunnallisia palveluita, kuten päivähoitoa.”

Hankalia ihmisiä

Eva muistelee Marja-Leena Paavolan valintaa eduskunnan pääsihteeriksi. Hän oli ensimmäinen nainen tehtävässä.

”Kun eduskunnan käytävillä alettiin levittää hänestä huhuja hankalana ihmisenä, sanoin, että olen nähnyt tämän monta kertaa, kun naisia arvioidaan korkeimmille johtopaikoille. Tarja Halonen ja Paavo Lipponen olivat vaikean maineessa. Miehen oletettu hankaluus on vain mauste, naiselle sitä ei sallita.”

Eva sanoo, ettei johtaja voikaan olla keskiverto, vaan hänen on osattava inspiroida muita ja samalla seistä päätöstensä takana kun tulee lunta tupaan.

Tyypillistä on, jos nainen ajaa vahvasti jotakin muuta asiaa kuin talous, annetaan ymmärtää, että aihe on marginaalinen ja kapea.

”Emmekä kohtele naisia paremmin sen takia, että olemme itse naisia. Historia on näyttänyt, että naista katsotaan kokonaisuutena, miestä asiakeskeisesti.”

Pääministeri Paavo ja peruspalveluministeri Eva olivat samassa hallituksessa pienten lasten vanhempia, Eva lisäksi myöhemmin sinkkuäiti. Kun pääministeri saattoi myöhästyä kokouksesta perhearjen takia, tohti Evakin ottaa vapauden hoitaa lapsensa kouluun ja myöhästyä hieman.

Muuten hänellekin on tuttua se, että miehelle lasten puhelut kesken kokouksen ovat osoitus hyvästä isyydestä, naiselle äitiyden aiheuttama häiriö.

”Halusin olla lapsilleni olemassa 24 tuntia vuorokaudessa, ja sen pitää olla ok. Jos päättäjät eivät jaa tavallista elämää, miten he voivat tehdä oikeita ratkaisuja? Kerran hallituksen istunto keskeytyi, kun poikani oli kadonnut koulusta”, Eva muistelee.

Twitterissä trollataan järjestelmällisesti

Eva kertoo saaneensa osakseen arvostusta mutta myös arvostelua, koska hän ottaa tilaa ja puhuu paljon. Luuleeko hän olevansa jotakin, vaikkei ole edes valmistunut oikeustieteellisestä? Sähköpostissa hän saa vihapuheen merkit täyttäviä viestejä. Niitä hän pitää spontaaneina.

”Twitterissä trollaus sen sijaan on järjestelmällistä. Samat jutut tulevat yhtäkkiä monesta suunnasta. Se on epämiellyttävää. ”

Eva Biaudet on yksi niistä naispoliitikoista, joiden perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho julkisesti toivoi tulevan raiskatuiksi. Halla-aho on sittemmin saanut myös tuomion vihapuheesta.

”Oli outoa istua hänen kanssaan samassa eduskunnassa ja tietää, että tämä ihminen johtaa yhtä suomalaista puoluetta.”

Kun Eva aloitti eduskunnassa, oli 1990-luvun lama. Silloin kuitenkin rakennettiin ihmisoikeus- ja tasa-arvopolitiikkaa. Eva arvelee, ettei poliittista ohjelmaa olisi sallittu rakentaa rasismin ja maahanmuuttokielteisyyden varaan. Akselina oli oikeisto–vasemmisto.

”Tänään ihmisoikeudet, naisten asema ja sukupuolten tasa-arvo ovat ehkä suurin erottava asia politiikassa. Euroopassa toimii yli 40 liikettä, joille on luonnollista evätä naisen itsemääräämisoikeus. Näemme tämän myös Suomessa.”

Yhtenä uransa kohokohtana Eva pitää sitä, kun hän Hillary Clintonin ollessa ulkoministerinä sai Yhdysvaltojen Tip Hero -palkinnon ihmiskaupan vastaisesta työstä. Hän oli toiminut tuolloin Wienissä Etyj:n ihmiskaupan vastaisena erityisedustajana ja jatkanut Suomessa kansallisena ihmiskaupparaportoijana.

”Kun palkinto jaettiin Washingtonissa, kohtasin ihmisiä, jotka olivat asettaneet oman henkensä alttiiksi pelastaessaan ihmiskaupan uhreja. Se oli vaikuttavaa. Oivalsin, että minun, pienen suomalaisen, työllä voi olla laajempaa merkitystä.”

Muistisairaus on raaka ja surullinen

Useamman kerran viikossa Eva Biaudet taittaa matkan yksityisen helsinkiläisen hoivakodin muistiosastolle tapaamaan muistisairasta äitiään. Voisi ajatella, että ammattipoliitikko ja entinen peruspalveluministeri olisi hallinnut hoivakuvion. Kesti kuitenkin kuukausia, ennen kuin äiti sai hoitopaikan, niin hyvän kuin lapset pystyivät löytämään.

Myös arkibyrokratia saa hänet hymähtämään ihmeissään.

”Eilen olin unohtanut ilmoittaa edellisenä päivänä, että olisin voinut käydä äidin luona. Soitin ja pyysin päästä katsomaan häntä. Se ei käynyt, koska järjestelmä edellyttää aina ilmoitusta edellisenä päivänä. Joustavuus ei kuulu Suomessa kulttuuriin.”

Evan mielestä vanhoja ihmisiä ei saa eristää – ei koronan tai muunkaan varjolla.

”Vanhojen ihmisoikeuksia pitää suojella. Samalla kun suojellaan heidän elämäänsä, on löydettävä keinot, ettei heitä eristetä.”

Muistisairaus on raaka ja surullinen. Evan äiti tunnistaa, että tyttäret ovat hänelle rakkaita ihmisiä. Kun ihminen ei muista omaa elämäänsä, hän on eksyksissä ja pelkää. Yhtäkkiä äiti oli varma siitä, että hän oli jättänyt pikkusiskonsa johonkin, kuin pahassa unessa. Hänen tunteensa ovat tosia ja oikeita, eikä hän voi nojata luotettaviin muistoihin herätessään siitä unesta.

”Jos muistisairaus on periytyvää, oma kohtaloni pelottaa suunnattomasti. Olen vapausfriikki ja auktoriteettivastainen. En halua, että muut päättävät elämästäni. Tahdon johtaa itseäni itse.”

”Olen hirveä päättämään”

Edellisenä iltana Eva ja Thomas ovat olleet Helsingin kaupunginteatterissa katsomassa Pientä merenneitoa.
”Se oli värikäs ja ihana! Suosittelen.”

Teatterikäynti oli samalla Thomasin työasia, sillä hän on Svenska Teaternin markkinointijohtaja.
Muutoin Eva ja Thomas viettävät nyt kahden aikuisen elämää. Nuorinkin lapsista, 19-vuotias Simon, on muuttanut Turkuun opiskelemaan Åbo Akademiin.

”Olen nauttinut suuresti siitä, että minulla on ollut iso perhe ja monta lasta. Olen saanut elää neljän erilaisen ihmisen kanssa ja oppinut siitä valtavasti. Minulla on paljon isompi elämä, kun olen saanut olla lasteni kanssa.”

Kesän Eva ja Thomas viettivät pitkälti Bromarvissa, jossa on Evan vanhempien mummonmökki. Kaupungissa he käyvät aamukävelyillä pienen koiransa kanssa ja kahvilla. Television Tuttu juttu -showssakin kävi ilmi, että pariskunta tuntee toisensa hyvin ja nauraa yhdessä.

”Olen tosi onnekas, kun Thomas jaksoi aika hidasta sopeutumistani parisuhteeseen. Hänellä ei ollut perhettä, ja minulla oli neljä lasta. Ajattelin, että lapset ja minä olemme perhe enkä kipeän avioeroni jälkeen halunnut siihen muutoksia.”

Yli 20 vuotta kestäneen suhteensa aikana Eva ja Thomas ovat ehtineet olla erossa ja palata aina yhteen. Lisäksi Eva asui miltei kolme vuotta lasten kanssa Wienissä. Yhteiseen kotielämään pari ryhtyi, kun Simon oli kymmenvuotias.

”Olen hirveä päättämään, ja suhteessamme on välillä kovaa debattia, minkä Thomas kokee vieraammaksi kuin minä. Purjeveneessä Thomasin kanssa opin, miten ihanaa on, kun toinen tietää mitä tekee enkä minä joudu kantamaan vastuuta. Vuosien myötä olen muutenkin oppinut iloitsemaan siitä, ettei aina tarvitse tehdä ratkaisuja yksin.”

Lue myös: Janina Fry ”En enää pakene ikäviä tunteita”

Tilaa Oma Aika tutustumishintaan 3 kk 19,90 €  tästä!