Aurinkoisella Ahvenanmaalla olet kuin ulkomailla

LähikohteetMatkat

Aurinkoisella Ahvenanmaalla olet kuin ulkomailla

Oma Aika arkisto | TEKSTI Oma Aika

Aurinkoisella Ahvenanmaalla olet kuin ulkomailla

Ahvenanmaalla ollaan aina lähellä merta. Paljastamme parhaan ravintolan ja kahvilan sekä kerromme vinkit tuliaisten hankintaan.

Ahvenanmaalta löytyy pientä luksusta: Smakbystä, Strömsö-sarjasta tutun huippukokki Michael Björklundin ravintolasta ja tapahtumakeskuksesta. Smakbyn suojissa toimii myös tislaamo, jossa Ahvenanmaan kuuluisat omenat saavat entistä jalomman muodon.

Sommelieriksi opiskeleva Janne Salokoski on järjestänyt Erika Ikoselle ja Oskar Fridolfssonille tastingin. Erikan suosikiksi valikoituu omenaviini, Oskar pitää väkevästä Apelbrandista.

– Erinomainen tilaisuus. On tärkeää tukea paikallisia tuottajia, Erika pohtii.

Apelbrand on tislattu kahteen kertaan ja se on kypsynyt tammitynnyreissä vähintään kuusi vuotta. Juomaa kutsuttiin aikaisemmin Ålvadosiksi, kunnes Calvados huomautti asiasta. Joviaalit ahvenanmaalaiset katsoivat parhaaksi olla riitelemättä asiasta.

Omat ruodot mukaan?

Smakbyssä on myös syötävä voissa paistettuja ahvenfileitä. Ne tarjotaan keitettyjen perunoiden, kesän vihannesten ja tuoreilla yrteillä maustetun voikastikkeen kera.

– Tapana on, että jos joku löytää ahvenesta ruodon, hän saa kokilta pusun, Smakbyn jokapaikanhöylä Nora Rosenström kertoo.

Jälkiruoaksi on luonnollisesti Ahvenanmaan pannukakkua. Kastelholman alueella pannukakku tehdään riisipuuroon, kun taas Maarianhaminan suunnalla mannapuuroon.

– Tässä on kaksi koulukuntaa. Mutta kiistat eivät ole kauhean kovia, Nora kertoo.

Eivät tietenkään. Se ei oikein sopisi kuvaan leppoisasta Ahvenanmaasta.

Mantereen vinkkelistä, ja tutkimustenkin mukaan, ahvenanmaalaiset ovat muita suomalaisia terveempiä, onnellisempia ja varakkaampia.

– Niin se taitaa olla. Mutta ei se ole asia, mitä ajattelisi sen kummemmin.

Rauhallinen Eckerö

Eckerössä sijaitsee C.L.Engelin piirtämä hulppea posti- ja tullitalo, nykyinen kulttuurikeskus, joka toimi aikoinaan Venäjän valtakunnan porttina länteen. Meille tulee outo tunne, että seisoisimme keskellä Helsingin Senaatintoria. Eckerön nähtävyyksiin kuuluu myös pieni, mutta hyvin jykevällä kellotornilla varustettu keskiaikainen kivikirkko.

Paikkakunnan uusinta matkailutarjontaa edustaa Smart Park -huvipuisto. Siellä voi – muiden houkutusten lisäksi – uusia Bomarsundin taistelun vesisodan muodossa.

Tjudö on omenapuiden täyttämä pupujen paratiisi

Matkamme on edennyt Tjudöön, Ahvenanmaan kuuluisille omenanviljelyalueille. Omenafarmari Jan Mattsson on luvannut esitellä meille maitaan.

Hän odottaa meitä mehutehtaansa edessä, jossa valmistetaan mantereellakin tuttuja Grannas-mehuja. Ajamme vähän matkan päähän, jossa kahden ison mäen välissä on omenapuita niin, että silmissä vilisee. Tässä tarhassa niitä on kuulemma 3 000 puuta hehtaarilla.

– Alueella on oma mikroilmasto, joka sopii hyvin omenanviljelyyn. Aurinko paistaa paljon, syksyt ovat lämpimiä ja mäet suojaavat puita talven kylmiltä pohjoistuulilta, Jan kertoo.

Aivan kuin vähän matkan päässä omenapuun oksa olisi heilahtanut. Ei kai sentään omenavarkaita?

– Tarhassa on paljon pupuja. Pienet jäniksenpoikaset mahtuvat aidan raoista ja muutamasta jäniksestä kehkeytyy kesän aikana iso suku. Ennen talven tuloa ne on kuitenkin hävitettävä, sillä kun muu ravinto loppuu, ne siirtyvät jyrsimään puiden runkoja.

Getan vuoren luikertelijat

Käväisemme lähistöllä olevalla näköalapaikalla, Geta-vuorella, jossa on muun muassa pieni kahvila, minigolfrata sekä puinen näkötorni, josta avautuu hieno panoraama merelle.Getan korkein huippu kohoaa 107 metriin merenpinnasta. Rinteen alaosassa on paljon jyrkänteitä ja luolia.

Getaa arvostavat kiipeilijät – ja matelijat. Getassa on havaittu kanerva- eli kangaskäärme, jota ei mantereella esiinny ollenkaan.

Ahvenanmaan luonnon varsinainen superjulkkis taitaa olla kuitenkin täpläverkkoperhonen.

Täpläverkkoperhonen on kuollut sukupuuttoon mantereelta, mutta Ahvenanmaalta löytyy vielä lajille sopivia niittyjä ja ketoja.

Saarilla yritetään tosissaan

Toisen Ahvenanmaan päivämme olemme omistaneet Maarianhaminalle. Tapaamme oppaamme Merja Karlssonin Lars Sonckin suunnitteleman kirkon portailla, esplanadin päässä.

On varhainen aamu, mutta ilmassa väreilee jo puiston lehmusten makea tuoksu. Esplanadilla kävelee pari meriharakkaa. Ranta ei ole kaukana.

Merja on siviiliammatiltaan käsityönopettaja. Hän tuli aikoinaan Kemiöstä Ahvenanmaalle kesätöihin ja jäi sille tielleen. Maakuntaan muuttaneella on perspektiiviä tarkastella saaren elämää useammastakin näkökulmasta.

– Ahvenanmaalla ollaan yritteliäitä. Saariston pientiloilla leipä on ollut tiukassa, joten ihmisten on pitänyt opetella monia eri taitoja ja elinkeinoja. Ahvenanmaalla on nykyäänkin todella paljon pienyrityksiä.

Saamme Merjalta myös tilastotietoja. Saarelaiset elävät vauraasti, pitkään ja terveellisesti, eivätkä juuri tappele.

Edes Sottungan tilastotiedot eivät riko kokonaisuutta. Aikaisemmin joku saattoi saada käsityksen, että sadan hengen Sottungassa oli vaarallisempaa kuin konsanaan komisario Wallanderin Ystadissa.

– Taannoin ruotsinlaivoilla tapahtuneet pahoinpitelyt merkittiin sen kunnan piikkiin, jonka alueella alukset tapahtumahetkellä olivat. Laivathan ovat aina aamuyöllä Sottungassa, Merja naurahtaa.

Taidekäsitöitä ja omenoita

Suuntaamme yhdessä rantaan, taidekäsityöläisten yhdessä pitämään Salt Konsthantverkiin. Rakennuksen alakerrassa on myyntitiloja ja yläkerrasta löytyy taiteilijoiden työpaja.

Iloksemme törmäämme jälleen ahvenanmaalaisiin omenoihin. Kankaanpainaja Ann Granlund on pakkaamassa maakunnan omenanviljelijöiden tilaamia töitä, joihin on ikuistettu komea punaposkinen herkku. Lajikkeena saattaa olla vaikkapa Heta, Summer red tai myöhään kypsyvä Lobo.

– Näin kesäisin on paljon puuhaa ja kauppa käy. Mutta talvikaudella on todella hiljaista, kun turistit lähtevät. Meitä ahvenanmaalaisia on kovin vähän, tänne tarvittaisiin lisää väkeä, Ann pohtii.

Vähän matkan päässä veneenrakentajat ovat tuumaustauolla. Valmistumassa on kaljaasi, perinteinen puurakenteinen kaksimastoinen laiva, josta paikkakuntalaiset ovat kovin ylpeitä.

Kumpi pannukakku voittaa?

Teemme vielä pienen kierroksen Maarianhaminan puutalokortteleissa, joissa näkyy muun muassa Suomen ensimmäisen naisrakennusmestari Hilda Hongellin käden jälki.

Keskustan kävelykadulla on aistittavissa suuren maailman meininkiä. Itsensä kultamaalilla sivellyt katutaiteilija patsastelee ja kättelee ohikulkijoita.

Laiva mantereelle lähtee pian. Mutta vielä ehdimme eleganttiin Bagarstugan Cafe & Vin –kahvilaan tekemään vertailevaa pannukakkututkimusta. Kumpi voittaa, riisi- vai mannapuuroon tehty pannukakku? Matkaa itse paikan päälle ja valitse suosikkisi.

Faktaa Ahvenmaasta

● Ahvenanmaa on Suomeen kuuluva ruotsinkielinen maakunta, jolla on itsehallinto sekä oma lippu, omat postimerkit, omat autojen rekisterikilvet sekä oma internet-maatunnus (ax).

● Valuuttana on euro, mutta monet palvelupisteet ottavat vastaan myös Ruotsin kruunuja.

● Ahvenanmaalla on noin 28 500 asukasta, joista noin 11 000 asuu maakunnan ainoassa kaupungissa, Maarianhaminassa.

● Yhteensä yli 6 700 saarta, joista asuttuja on 60.

Visit Åland

Miten Ahvenanmaalle pääsee?

Isot laivat

Finnlines: Naantali–Långnäs–Kapellskär

Tallink Silja: Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma ja Helsinki–Maarianhamina–Tukholma

Viking Line: Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma ja Helsinki–Maarianhamina–Tukholma

Saaristolautat

Ålandstrafiken: Korppoo–Ahvenanmaa ja Kustavi/Vuosnainen–Ahvenanmaa

Lennot

Finnair: Helsinki–Maarianhamina

NextJet: Turku–Maarianhamina

Apelbrand on Ahvenanmaan erikoisuus, jota kannattaa ehdottomasti maistaa.Smakbyssa saa maistella perinteisiä ahvenanmaalaisia makuja.Ahvenanmaalle mahtuu kaksi koulukuntaa, kun puhutaan pannukakusta. Riisi- vai mannapuuroon tehtynä?Bomarsundin linnoituksen oli aikoinaan määrä turvata Venäjän valtakunnan läntinen raja. Mutta paikalla, missä taannoin sijaitsi halkaisijaltaan parisataametrinen pyöreä päälinna, näkyy nykyään vain muurien jäänteitä. Raunioiden vieressä laiduntavat lampaat silmäilevät vierailijoita epäluuloisesti.Omenafarmari Jan Mattsson kertoo Ahvenanmaan ilmaston sopivan omenoiden viljelyyn.Viljelijä Matsson ja 3 000 omenapuuta hehtaarilla.Merellinen Maarianhamina.Kankaanpainaja Ann Granlund Salt Konsthantverk -liikkeessä.Bagarstugan on perinteinen ja hurmaava kahvila Maarianhaminassa.