Artikkeli

PÄI­VI EKO­LA JA SAMI TA­KA­LA Ado­be KU­VAT

Vitamiinien voimalla

Ravinnosta saatavat vitamiinit ja hivenaineet takaavat elinvoiman. Mutta tarvitseeko elimistö lisää tehoa purkista?

1. Mis­tä tie­tää, saa­ko riit­tä­väs­ti vi­ta­mii­ne­ja?

Tar­kan tar­peen sel­vit­tä­mi­nen on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta. Pa­ras kei­no hioa ra­vin­to­ar­von­sa kun­toon on kiin­nit­tää huo­mi­o­ta sii­hen, et­tä ruo­ka­va­lio on mo­ni­puo­li­nen ja suo­si­tus­ten mu­kai­nen.

Lää­kä­ri­a­se­mal­la voi myös ve­ri­ko­keil­la sel­vit­tää joi­den­kin ra­vin­to­ai­nei­den, ku­ten B12- ja D-vi­ta­mii­nien sekä foo­li­ha­pon saan­nin. El­lei vi­ta­mii­ni­val­mis­teil­le ole tar­vet­ta, nii­tä ei kan­na­ta syö­dä tur­haan.

2. Saa­vat­ko suo­ma­lai­set tar­vit­se­man­sa vi­ta­mii­nit ja hi­ve­nai­neet ra­vin­nos­ta?

Ih­mis­ten syö­mis­tot­tu­muk­set ovat eri­lai­set. Toi­sia ra­vit­se­mus ei kiin­nos­ta. Toi­set taas syö­vät eh­kä lii­an­kin ter­veel­li­ses­ti naut­ti­mat­ta ruo­as­ta.

Hy­vän ku­van ti­lan­tees­ta an­taa Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen Fin­Ra­vin­to 2017 -tut­ki­mus, jon­ka mu­kaan noin vii­de­so­sa ai­kui­sis­ta saa ruo­as­ta lii­an vä­hän A- ja D-vi­ta­mii­ne­ja sekä fo­laat­tia ja ti­a­mii­nia eli B1-vi­ta­mii­nia. Li­säk­si noin joka vii­des mies saa ruo­as­taan lii­an vä­hän C-vi­ta­mii­nia ja ri­bof­la­vii­nia eli B2-vi­ta­mii­nia.

Kas­vik­set, mar­jat ja he­del­mät ovat edel­leen suo­ma­lais­ten kom­pas­tus­ki­vi. Toki jot­kut naut­ti­vat nii­tä run­saas­ti, mut­ta joi­den­kin ruo­ka­va­li­os­ta ne puut­tu­vat lä­hes ko­ko­naan.

3. Mil­loin kan­nat­taa tur­vau­tua vi­ta­mii­ni­li­sään?

Noin nel­jä­so­sa vä­es­tös­tä kär­sii jon­kin as­tei­ses­ta rau­dan­puut­tees­ta. Rau­ta-ar­vo­jen puu­tok­set tup­paa­vat uu­siu­tu­maan, jo­ten jos tie­tää, et­tä he­mog­lo­bii­ni on jos­kus syys­tä tai toi­ses­ta ol­lut al­hai­nen, on syy­tä sil­loin täl­löin tar­kis­taa ar­vo ja tar­vit­ta­es­sa ot­taa rau­ta­kuu­ri.

D-vi­ta­mii­nin vi­ral­li­nen suo­si­tus on 10 mik­rog­ram­maa vuo­ro­kau­des­sa. Var­sin­kin tal­vel­la sen saan­ti kan­nat­taa var­mis­taa. To­sin ti­lan­ne on vii­me vuo­si­na pa­ran­tu­nut, sil­lä mo­niin mai­to­tuot­tei­siin ja mar­ga­rii­nei­hin on ryh­dyt­ty li­sää­mään D-vi­ta­mii­nia. Ve­gaa­ni­ruo­ka­va­li­o­ta nou­dat­ta­vien on syy­tä huo­leh­tia B12-vi­ta­mii­nin saan­nis­ta. Sen läh­tei­tä ovat si­sä­e­li­met, ku­ten mak­sa ja mu­nu­ai­set, sekä kala, liha ja ka­nan­mu­na.

Mo­ni­vi­ta­mii­ni­tab­let­tien syö­mi­ses­tä ei ole hait­taa, jos tie­tää, et­tei ruo­ka­va­lio ole kun­nos­sa.

4. Te­ho­a­vat­ko vi­ta­mii­ni­buus­tit jak­sa­mi­seen?

Tut­ki­mus­ten mu­kaan ei­vät. Jos saat vi­ta­mii­ne­ja ruo­ka­va­li­os­ta riit­tä­väs­ti, ei suu­rem­mil­la mää­ril­lä voi te­hos­taa ai­neen­vaih­dun­taa.

Jak­sa­mi­seen aut­taa se, et­tä lait­taa ruo­ka­va­li­on­sa kun­toon niin, et­tä se on mo­ni­puo­li­nen ja sii­tä saa riit­tä­väs­ti ener­gi­aa ku­lu­tuk­seen näh­den. To­sin moni ko­kee, et­tä vi­ta­mii­ni- ja hi­ve­nai­ne­li­sät aut­ta­vat. Hen­ki­lö­koh­tais­ta ko­ke­mus­ta ei ole syy­tä ali­ar­vi­oi­da, jo­ten jos an­nok­set ovat jär­ke­viä, ei nii­den pop­si­mi­nen ole on­gel­ma.

5. On­ko nais­ten ja mies­ten li­sä­ra­vin­ne­tar­peis­sa eroa?

Pe­ri­aat­tees­sa ei. To­sin nai­sil­la on useim­min rau­dan­puu­tos­ti­lo­ja esi­mer­kik­si run­sai­den kuu­kau­tis­ten vuok­si, ja ras­kau­den ja ime­tyk­sen ai­ka­na tiet­ty­jen vi­ta­mii­nien tar­ve kas­vaa. Mie­het syö­vät ylei­ses­ti vä­hem­män kas­vik­sia, vi­han­nek­sia ja mar­jo­ja, mikä nä­kyy hei­dän C-vi­ta­mii­nin saan­nis­saan.

6. On­ko vi­ta­mii­nien nap­si­mi­ses­ta vaa­raa?

Suu­ret an­nok­set ras­va­liu­koi­sia A-, D- ja E-vi­ta­mii­ne­ja ovat hai­tal­li­sia. Ne ei­vät pois­tu eli­mis­tös­tä, vaan va­ras­toi­tu­vat muun mu­as­sa mak­saan ja voi­vat ai­heut­taa on­gel­mia.

A-vi­ta­mii­ni on han­ka­lin. Pit­kä­ai­kai­nen lii­ka-an­nos­tus saat­taa ai­heut­taa iho­muu­tok­sia ku­ten hil­sei­lyä sekä mak­sa­vau­ri­oi­ta ja luus­ton hau­ras­tu­mis­ta.

D-vi­ta­mii­ni on vii­me vuo­sien tut­ki­muk­sis­sa osoit­tau­tu­nut ai­kai­sem­paa tie­toa tur­val­li­sem­mak­si. Jopa 100 mik­rog­ram­man an­nok­sia pi­de­tään ny­kyi­sin tur­val­li­si­na. Suu­ri­na an­nok­si­na, käy­tän­nös­sä ra­vin­to­li­sis­tä saa­tui­na, D-vi­ta­mii­nin on to­det­tu li­sää­vän luun ha­jo­a­mis­ta ja ve­ren kal­sium­pi­toi­suut­ta. E-vi­ta­mii­ni ei ai­heu­ta myr­ky­ty­soi­rei­ta.

Ve­si­liu­koi­set vi­ta­mii­nit erit­ty­vät eli­mis­tös­tä no­pe­as­ti, jo­ten nii­tä pi­de­tään tur­val­li­si­na. Suur­ten an­nos­ten hait­ta­puo­le­na on lä­hin­nä pa­han­ha­jui­nen pis­sa.

7. Olis­ko sil­loin täl­löin syy­tä tar­kis­tut­taa vi­ta­mii­ni­ta­sot?

Mark­ki­noil­le on vii­me ai­koi­na tul­lut yk­si­tyi­siä toi­mi­joi­ta, jot­ka tar­jo­a­vat muun mu­as­sa vi­ta­mii­ni­ta­so­jen mit­tauk­sia suh­teel­li­sen edul­li­seen hin­taan. Omas­ta ter­vey­des­tä on hyvä ol­la kiin­nos­tu­nut, mut­ta kan­nat­taa muis­taa, et­tä mit­taa­mi­nen on edel­leen vai­ke­aa. Tu­lok­set ei­vät ai­na ole tark­ko­ja ei­vät­kä ker­ro ko­ko­nais­val­tai­sen hy­vin­voin­nin ti­lan­tees­ta. Vä­lil­lä on hyvä kat­soa ti­lan­net­ta laa­ja-alai­ses­ti ja miet­tiä, ovat­ko uni, stres­si­ta­sot, lii­kun­ta ja syö­mi­nen elä­mäs­sä ta­sa­pai­nos­sa.

ASI­AN­TUN­TI­JA RA­VIT­SE­MUS­EPI­DE­MI­LO­GI JAAK­KO MUR­SU

Lue Myös