Artikkeli

SYKSYN JA TALVEN matkavinkit

Kun on kiertänyt maailmaa ristiin rastiin työn tai huvin vuoksi, syntyy väkisinkin omia mansikkapaikkoja. Niitä, joihin haluaa aina palata. Nyt viisi paljon matkaavaa journalistia kertoo omat suosikkinsa.

VA­LO­KU­VAA­JA RIIT­TA SOU­RAN­DE­RIN

ETE­LÄ-EU­ROOP­PA

Riit­ta Sou­ran­der on hel­sin­ki­läi­nen va­lo­ku­vaa­ja, joka on eri­kois­tu­nut ruo­kaan, mat­kai­luun ja si­sus­tuk­seen. Vuo­des­sa ker­tyy noin kak­si­sa­taa mat­ka­päi­vää.

AL­BA JA PIE­MON­TE, ITA­LIA. Se on mie­len­kiin­toi­nen gast­ro­no­mi­nen kes­kit­ty­mä ja vain kah­den tun­nin ajon pääs­sä Mi­la­non Mal­pen­san len­to­ken­täl­tä. Pie­mon­ten pik­ku­kau­pun­git ja ky­lät hur­maa­vat, ja gast­ro­tu­ris­mi jyl­lää. Tu­ris­te­ja on vä­hän ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si Tos­ca­naan. Mai­se­mat ovat laa­ke­an kuk­ku­lai­set ja pyö­räi­ly (tai ves­pai­lu!) on help­poa hy­vin mer­kit­ty­jen reit­tien an­si­os­ta. Al­ban kau­pun­ki tar­jo­aa hy­vän läh­tö­pis­teen alu­een tut­ki­mi­seen. Tryf­fe­li­hul­lut suun­taa­vat alu­eel­le loka−mar­ras­kuus­sa. Myös vii­nit ovat maa­il­man huip­pu­ja, on­han alue Ba­ro­lon ja Bar­ba­res­con ko­ti­seu­tua.

KU­VAT RIIT­TA SOU­RAN­DER

SAN SE­BAS­TIÁN, ES­PAN­JA. San Se­bas­tiá­nis­sa on Es­pan­jan nie­mi­maan pa­ras ruo­ka. Siel­tä löy­dät myös lä­hi­a­lu­ei­den lois­ta­vat vii­nit ja sii­de­rit, jyl­hät mai­se­mat ja jo­vi­aa­lit asuk­kaat.

Lu­mo­a­van kau­nis, puo­li­kuun muo­toi­nen ran­ta do­mi­noi San Se­bas­tiá­nin lah­del­maa. Se on kau­neim­mil­laan ke­sä­kau­den ul­ko­puo­lel­la, kun At­lan­tin har­maus, Bis­ka­jan­lah­den su­mu­pil­vet ja ula­pal­le put­put­ta­vat ka­las­ta­ja-aluk­set ko­ris­ta­vat sitä.

Ak­tii­vi­nen ka­las­tus­lai­vas­to pi­tää San Se­bas­ti­a­nin asuk­kaat ka­las­sa, ja mis­sä ka­las­sa! Tuo­reim­mat ja eri­koi­sim­mat bas­ki­keit­ti­ön aar­teet löy­ty­vät kaup­pa­hal­lin tis­kil­tä, ja Es­pan­jan nie­mi­maan par­haat ra­vin­to­lat, ku­ten Ar­zak ja Mu­ga­ritz, löy­ty­vät tääl­tä.

BON­NIE­UX JA LU­BE­RON, RANS­KA. Bon­nie­ux on mo­nil­le tut­tu Pe­ter Ma­y­len Vuo­si Pro­ven­ces­sa -kir­jas­ta, joka ai­heut­ti mat­kai­lu­buu­min alu­eel­le. Kum­pui­le­van veh­reä mai­se­ma, pro­ven­ce­lais­her­kut,

kii­ree­tön elä­män­tyy­li ja hy­vät ma­joi­tus­mah­dol­li­suu­det (vuok­raa talo!) ta­kaa­vat­kin on­nis­tu­neen lo­man. Kult­tuu­rin­näl­käi­nen voi pii­hah­taa lä­hei­ses­sä Avig­no­nin kau­pun­gis­sa kat­sas­ta­mas­sa paa­vin en­ti­set asuin­si­jat, an­tiik­ki­hul­lu viih­tyy L´Is­le-sur-la-Sor­gu­en lu­kui­sil­la an­tiik­ki­to­reil­la. Bon­nie­ux’n ohel­la Lu­be­ro­nis­sa on mo­nia pit­to­res­ke­jä ky­liä ku­ten Lour­ma­rin, Méner­bes, Rous­sil­lon ja La­cos­te. Pa­ras vie­rai­lu­ai­ka alu­eel­le on ke­vät tai syk­sy.

Riit­ta Sou­ran­der on hel­sin­ki­läi­nen va­lo­ku­vaa­ja, joka on eri­kois­tu­nut ruo­kaan, mat­kai­luun ja si­sus­tuk­seen. Vuo­des­sa ker­tyy noin kak­si­sa­taa mat­ka­päi­vää.

MAT­KAI­LU­TOI­MIT­TA­JA EE­RO NO­KE­LAN

YH­DYS­VAL­LAT

Mat­kai­lu­toi­mit­ta­ja Ee­ro No­ke­la on Mat­kai­lu­toi­mit­ta­jien Kil­ta ry:n pu­heen­joh­ta­ja ja ko­ke­nut ryh­mä­mat­ko­jen ve­tä­jä. Hän on kier­tä­nyt maa­pal­lon kol­mes­ti, käy­nyt Krei­kas­sa yli sata ker­taa, on kuin ko­to­naan New Yor­kis­sa ja ai­koo mat­kus­taa Uu­teen-See­lan­tiin las­ke­maan lam­pai­ta.

9/11 ME­MO­RI­AL, NEW YORK. Vuo­den 2001 syys­kuun 11. päi­vä­nä ro­mah­ta­nei­den kak­sois­tor­nien ton­til­le on ko­hon­nut jäl­leen New Yor­kin kor­kein ra­ken­nus. Tor­nien si­jain­ti­pai­kal­la alas­päin vet­tä suih­kut­ta­vien al­tai­den kai­tei­siin on kai­ver­ret­tu kaik­kien lä­hes 3 000 uh­rin ni­met. Alu­eel­le is­tu­tet­tu­jen 400 tam­men kes­kel­lä vi­he­ri­öi yk­si ro­jun kes­kel­tä pe­las­tet­tu pää­ry­nä­puu, sur­vi­vor tree. Pai­kal­la on ai­na joku va­paa­eh­toi­nen ker­to­mas­sa puun ta­ri­naa. Käyn­ti ve­tää hil­jai­sek­si.

Mu­seo au­ke­aa en­si huh­ti­kuus­sa.

9/11ME­MO­RI­AL.ORG.

GRA­CE­LAND, MEMP­HIS, TEN­NES­SEE. Vuon­na 1977 kuol­leen roc­kin ku­nin­kaan El­vis Pres­leyn ko­ti­kar­ta­no Gra­ce­land ve­tää yhä puo­leen­sa mil­joo­nia fa­ne­ja vuo­des­sa. Ta­lo­kier­rok­sel­la se­los­tus ker­too, et­tä El­vik­sen mie­li­ruo­ka oli li­ha­vuo­ka. Sil­loin vii­meis­tään tun­tee mes­ta­rin läs­nä­o­lon ja odot­taa, et­tä koh­ta hän ter­veh­tii kul­man ta­kaa. Ta­lon ta­ka­na si­jait­se­van su­ku­hau­dan kes­kim­mäi­nen paa­si on ai­na kuk­kien peit­tä­mä. Laa­jan Vi­si­tor-cen­te­rin vie­reen on park­kee­rat­tu kak­si täh­den käyt­tä­mää len­to­ko­net­ta, jois­ta toi­nen on ni­met­ty tyt­tä­ren mu­kaan Lisa Ma­riek­si.

EL­VIS.COM/GRA­CE­LAND

WI­ZAR­DING WORLD OF HAR­RY POT­TER, ORLAN­DO, FLO­RI­DA. Vaik­ka ei oli­si lu­ke­nut yh­tään Har­ry Pot­ter -kir­jaa tai kat­so­nut elo­ku­via, käyn­ti tee­ma­puis­tos­sa Uni­ver­sal Stu­di­o­sil­la on mah­ta­va su­kel­lus ih­meel­li­sen vel­ho­po­jan ja hä­nen ys­tä­vien­sä maa­il­maan. Us­ko­ma­ton paik­ka, tai­ta­va to­teu­tus. Jos pää kes­tää, nou­se luu­dal­le tai hyp­pää ju­naan Ty­ly­pah­kan ase­mal­la. Mais­ta myös but­ter bee­ria, ma­ke­aa al­ko­ho­li­ton­ta olut­ta, ja kur­kis­ta Har­ryn op­pi­mes­ta­rin kam­mi­oon.

UNI­VER­SA­LOR­LAN­DO.COM/HAR­RY­POT­TER/

TOI­MIT­TA­JA-VA­LO­KU­VAA­JA ART­TU MUUK­KO­SEN

RIN­TEET

Art­tu Muuk­ko­nen on va­paa­las­kuun eri­kois­tu­nut va­lo­ku­vaa­ja ja toi­mit­ta­ja. Hän on asu­nut seit­se­män tal­vea eri puo­lil­la Alp­pe­ja ja ku­van­nut las­ke­mis­ta li­säk­si Ja­pa­nis­sa, In­ti­as­sa, Yh­dys­val­lois­sa, Ka­na­das­sa ja Skan­di­na­vi­as­sa. Muuk­ko­nen on yk­si pal­ki­tun 11-ku­vaa­ja­kol­lek­tii­vin pe­rus­ta­ja­jä­se­nis­tä.

PYHÄ, SUO­MI. Pel­ko­sen­nie­men Pyhä on las­ki­jan kes­kus. Siel­lä pe­ru­sa­si­at ovat kun­nos­sa: Pari vuot­ta sit­ten täy­sin rin­nep­ro­fii­lil­taan uu­sit­tu pää­rin­ne on vauh­di­kas, pit­kä ja jyrk­kä. Pi­ka­vauh­dil­la las­ki­joi­ta kul­jet­ta­va tuo­li­his­si nos­taa tun­tu­rin hui­pul­le ihai­le­maan La­pin erä­maa­mai­se­maa.

Kuin la­pin­noi­dan maja on ra­vin­to­la Tsok­ka, jon­ka voh­ve­lit lak­ka­hil­lol­la kuu­lu­vat olen­nai­ses­ti rin­ne­päi­vän oh­jel­maan.

Py­hän eri­koi­suus on, et­tei his­si­jo­nois­sa ole ruuh­kaa. Rin­teis­sä mah­tuu kur­vai­le­maan kai­kes­sa rau­has­sa, ja lä­hi­tun­tu­reil­ta löy­tyy upei­ta hiih­to­va­el­lus- ja mur­to­maa­hiih­to­reit­te­jä. Pää­rin­tei­den vie­res­sä ko­ho­aa myös jää­kii­pei­ly­pu­tous, jos suk­set ha­lu­aa vaih­taa jo­na­kin päi­vä­nä jää­hak­kui­hin.

CHA­MO­NIX, RANS­KA. Cha­mo­nix'hin Rans­kan Al­peil­le on ai­na sy­käh­dyt­tä­vää saa­pua, sil­lä jo en­nen ky­län­rait­tia al­kaa ho­ri­son­tis­sa siin­nel­lä Mont Blanc, Län­si-Eu­roo­pan kor­kein vuo­ri. Cha­mo­nix´n kau­pun­ki si­jait­see laak­sos­sa suo­raan Mont Blan­cin al­la.

Vaik­ka Cha­mo­nix´n hiih­to­a­lue on ja­kau­tu­nut vii­den eri kes­kuk­sen alu­eel­le, ei ole vä­liä, mil­le niis­tä me­nee. Mai­se­mat ovat hui­kai­se­vat, sil­lä ym­pä­röi­vät vuo­ret ovat kor­kei­ta, jyl­hiä ja jyrk­kiä. Las­ku­päi­vän ai­ka­na tun­tuu, et­tei ole mer­ki­tys­tä mi­hin kat­seen­sa kään­tää, sil­lä ai­na mai­se­ma näyt­tää upe­al­ta.

Cha­mo­nix´ssa on myös Eu­roo­pan kor­keim­mal­le vie­vä his­si. Ai­guil­le du Mi­din hui­pul­le yli 3 800 met­riin nou­se­va gon­do­li tar­jo­aa hie­not mai­se­mat suo­raan Mont Blan­cil­le. Roh­keim­mat las­ke­vat alas vuo­ris­to-op­paan kans­sa 17 ki­lo­met­riä pit­kän Val­lee Blanc­hen jää­tik­kö­rei­tin, jon­ka mai­se­mat ovat – yl­lät­tä­en – hui­ke­at.

VER­BIER, SVEIT­SI. Sveit­sin suu­rin hiih­to­kes­kus Ver­bier hur­maa mo­ni­puo­li­suu­del­laan. Rin­teet ovat pit­kiä ja hy­vin huol­let­tu­ja, ku­ten Sveit­sis­sä on ta­pa­na. Hiih­to­a­lue ja­kau­tuu nel­jän eri laak­son alu­eel­le, jo­ten vaih­te­lua riit­tää vii­kon tai jopa koko tal­ven reis­sul­le. Ver­bier on tun­net­tu pait­si tu­ris­ti­koh­tee­na, myös laa­jan kau­si­lai­syh­dys­kun­nan ko­ti­pe­sä­nä.

Ver­bie­rin kylä si­jait­see yli 1 500 met­ris­sä ja his­si vie yli 3 300 met­riin. Niin­pä las­ku­kau­si jat­kuu ta­val­li­ses­ti mar­ras­kuus­ta pit­käl­le huh­ti­kuu­hun. Rin­teet ovat vai­keu­sas­teel­taan pää­a­si­as­sa kes­ki­ta­soa. Ei­kä kan­na­ta unoh­taa laa­jo­ja va­paa­las­ku­mah­dol­li­suuk­sia. Ver­bie­ris­sä asuu suo­ma­lai­nen vuo­ris­to-opas, jos tu­tus­tu­mi­nen of­fa­rei­hin kiin­nos­taa.

Tun­nel­ma mä­ki­ses­sä ky­läs­sä on kan­sain­vä­li­sen ren­to. Mic­he­lin-ta­son ra­vin­to­loi­ta on tar­jol­la, mut­ta myös pai­kal­lis­ten suo­si­mia bist­ro­ja ja pit­se­ri­oi­ta löy­tää pie­nel­lä vai­val­la.

KU­VAT ART­TU MUUK­KO­NEN

TOI­MIT­TA­JA-VA­LO­KU­VAA­JA TIM BIR­DIN

AA­SIA

Tim Bird on eng­lan­ti­lai­nen, Suo­mes­sa asu­va mat­kai­lu­toi­mit­ta­ja ja va­lo­ku­vaa­ja. Hän mat­kus­taa usein In­ti­as­sa ja Kaak­kois-Aa­si­as­sa. Brit­ti­läi­nen mat­kai­lu­toi­mit­ta­jien kil­ta va­lit­si Bir­din Vuo­den va­lo­ku­vaa­jak­si 2012.

HAM­PI, IN­TIA. In­tia on täy­del­li­nen mat­ka­koh­de mo­ni­puo­li­sen kult­tuu­rin­sa ja yl­lät­tä­vyy­ten­sä an­si­os­ta. Eri­tyi­ses­ti Kar­na­ta­kan osa­val­ti­os­sa si­jait­se­va Ham­pi on vai­kut­ta­nut mi­nuun sy­väs­ti. Tun­gab­had­ra-joen var­rel­la ovat mui­nai­sen pää­kau­pun­gin Vi­ja­ya­na­ga­ran rau­ni­ot. Paik­ka on Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­koh­de. Eri­koi­nen ym­pä­ris­tö pu­na­ki­vi­si­ne vuo­ri­neen ja jät­ti­mäi­si­ne ki­ven­loh­ka­rei­neen te­ke­vät pai­kas­ta kos­ket­ta­van ja mys­ti­sen. Näyt­tää kuin jät­ti­läi­nen oli­si hei­tel­lyt ki­ven­loh­ka­rei­ta ym­pä­ri laak­so­ja ja kuk­ku­loi­ta. Au­rin­gon­las­ku ve­ren­pu­nai­sil­la kuk­ku­loil­la Ha­nu­ma­nin temp­pe­lin ym­pä­ril­lä on yk­si maa­gi­sim­pia ko­ke­muk­sia In­ti­as­sa.

LU­ANG PRA­BANG, LAOS. Yk­si ren­noim­mis­ta ja ren­tout­ta­vim­mis­ta kau­pun­geis­ta Kaak­kois-Aa­si­as­sa on Lu­ang Pra­bang La­o­sis­sa. Kau­pun­ki si­jait­see Me­kong-joen mut­kas­sa, ja siel­tä löy­tää ai­nut­laa­tuis­ta Rans­kan siir­to­maa-ajan ark­ki­teh­tuu­ria. Mo­net hu­vi­lat on muu­tet­tu ma­ja­ta­loik­si, bou­ti­qu­e­ho­tel­leik­si ja eu­ro-aa­si­a­lais­ta fuu­si­o­ruo­kaa tar­jo­a­vik­si ra­vin­to­loik­si. Mat­kai­li­jan kan­nat­taa va­el­lel­la ka­tu­ja, pii­pah­del­la kaup­poi­hin, yö­mark­ki­noil­le ja temp­pe­lei­hin ja ais­tia rau­hal­lis­ta elä­män­ta­paa ja troop­pis­ta il­ma­pii­riä. Nou­se var­hain ja koe Tak Bat, bud­d­ha­lais­ten munk­kien ruo­an ja al­mu­jen ke­räys­se­re­mo­nia aa­mun­koit­tees­sa.

KOH TAO, THAI­MAA. Thai­maa on lois­ta­va lo­ma­koh­de: ys­tä­väl­li­siä ih­mi­siä, hy­vää ruo­kaa, upea il­mas­to ja edul­li­set hin­nat. Koh Tao on pie­ni saa­ri, jol­le pää­see lai­val­la muun mu­as­sa Su­rat Tha­nin kau­pun­gis­ta. Saa­ri on hyvä koh­de eten­kin snork­laa­jil­le ja su­kel­ta­jil­le. Vuok­raa pit­kä­hän­tä­ve­ne ja vie­tä päi­vä krui­sail­len ym­pä­ri saar­ta ja snork­lail­len par­hail­la riu­toil­la. Koh Ta­ol­le ei kan­na­ta tul­la, jos ha­lu­at le­vei­tä hiek­ka­ran­to­ja: toki saa­rel­ta löy­tyy hil­jai­sia hiek­ka­pou­ka­mia pit­kin ki­vis­tä ran­ta­vii­vaa. Vaik­ka ke­hi­tys on ol­lut no­pe­aa, saa­rel­la on säi­ly­nyt tun­ne rau­hal­li­ses­ta eris­ty­nei­syy­des­tä. Charm Chu­ree Vil­la­sin bun­ga­lo­wit an­ta­vat tur­koo­sil­le me­rel­le, ja vie­raat il­las­ta­vat ul­ko­na ran­ta­te­ras­sil­la.

KU­VAT TIM BIRD

TOI­MIT­TA­JA RIIT­TA LIN­DEG­RE­NIN TÄR­PIT

Riit­ta Lin­deg­ren on Glo­ria-leh­den ja leh­ti­per­heen pe­rus­ta­ja. Hän työs­ken­te­li Glo­ri­an pää­toi­mit­ta­ja­na 1987–2010. Toi­mit­ta­jau­ras­ta ker­to­va kir­ja il­mes­tyi 2010. Ra­vin­to­la-alas­ta ker­to­va kir­ja il­mes­tyy syk­syl­lä.

IS­TAN­BUL, EU­ROOP­PA­LAI­NEN PUO­LI. Is­tan­bu­lis­sa et­ni­nen yh­dis­tyy huip­pu­mo­der­niin ja Aa­sia Eu­roop­paan. Siel­lä on nuo­ria vaa­te- ja ko­ru­suun­nit­te­li­joi­ta, kä­si­työ­läi­siä, mo­der­nia tai­det­ta (upea mo­der­nin tai­teen mu­seo Bos­po­rin ran­nal­la) ja hy­vää turk­ki­lais­ta ruo­kaa. Is­tan­bu­lis­sa tun­tee ole­van­sa ul­ko­mail­la toi­sin kuin mo­nis­sa tu­tum­mis­sa Eu­roo­pan pää­kau­pun­geis­sa. Myös os­tos­kau­pun­ki­na Is­tan­bul on eri­no­mai­nen. Kun pa­kol­li­set näh­tä­vyy­det on käy­ty, voi kes­kit­tyä va­el­te­le­maan Is­tik­lal-pää­ka­dun si­vu­ka­duil­la.

ILE AUX CERFS, MAU­RI­TIUS. Tal­ven golf­koh­teek­si pa­ra­tii­si­saa­ri Mau­ri­tius on täy­del­li­nen. Vaik­ka upei­ta kent­tiä on usei­ta, yk­si upeim­mis­ta on ho­tel­li Tou­es­s­ro­kin oma golf­kent­tä, sa­man­ni­mi­sel­lä la­guu­nil­la si­jait­se­va Ile aux Cerfs. Myös muil­le kuin ho­tel­li­vie­rail­le avoin kent­tä on haas­teel­li­nen, mut­ta kuu­mas­sa il­mas­sa pal­lo kul­kee hy­vin ja tu­lok­set­kin ovat usein hy­viä. Mau­ri­tius on se­koi­tus Af­rik­kaa ja In­ti­aa, ja gol­fin li­säk­si saa­rel­la on pal­jon muu­ta­kin näh­tä­vää. Par­hai­ten saa­reen tu­tus­tuu pyö­räl­lä tai mo­pol­la.

NA­TI­O­NAL PORT­RAIT GAL­LE­RY, LON­TOO. Lon­too­seen on hyvä men­nä mi­hin vuo­den tai vuo­ro­kau­den ai­kaan ta­han­sa. Kau­pun­ki kes­tää lu­ke­mat­to­mia vie­rai­lu­ja ku­ten myös yk­si py­hiin­va­el­lus­koh­teis­ta­ni: Na­ti­o­nal Port­rait Gal­le­ry. Gal­le­ria on esi­merk­ki elä­väs­tä mu­se­os­ta, jos­sa näyt­te­lyt päi­vit­ty­vät jat­ku­vas­ti. Esil­lä on maa­lauk­sia ja va­lo­ku­via jul­ki­suu­den hen­ki­löis­tä. Muo­to­ku­vat an­ta­vat eri­lai­sen nä­kö­kul­man koh­teis­taan kuin mitä leh­dis­sä näh­dään. Mu­se­on ka­tol­la on ra­vin­to­la, jos­ta au­ke­aa us­ko­ma­ton nä­kö­a­la yli Lon­toon.

NPG.ORG.UK

123RF

SUN­RE­SORTS­HO­TELS.COM

NO­TI­O­NAL PORT­RAIT GAL­LE­RY

JOU­NI HA­RA­LA

Oma Ai­ka 6/2013

Lue Myös