Sal­mi­a­kin vah­va ja vai­ke­as­ti mää­ri­tel­tä­vä maku on juur­tu­nut sy­väl­le suo­ma­lai­seen ruo­ka­kult­tuu­riin ruis­lei­vän ja mäm­min rin­nal­le. Sal­mi­ak­ki mai­ni­taan tiet­tä­väs­ti en­sim­mäi­sen ker­ran rut­to­lää­ke­re­sep­tis­sä 1700-lu­vun lop­pu­puo­lel­la.

Ru­ton ja krö­hän hoi­toon

Sal­mi­a­kil­la hoi­det­tiin eläin­ru­ton li­säk­si ys­kää ja krö­hää. Ri­ta­reis­ta ja lin­na­nei­dois­ta ker­to­vis­sa ta­ri­nois­sa sal­mi­a­kil­la oli usein vir­voit­ta­va roo­li. Kun kor­set­ti oli si­dot­tu lii­an tiu­kal­le ja nei­to pyör­tyi, ul­jas ri­ta­ri vir­voit­te­li nei­toa am­mo­niumk­lo­ri­dil­la.

Myös An­ton Tše­hov tun­si sal­mi­a­kin vir­kis­tä­vän voi­man

Vuon­na 1887 il­mes­ty­nees­sä Vi­hol­li­set-no­vel­lis­sa vir­voi­tel­laan ta­jun­tan­sa me­net­tä­nyt­tä nais­ta sal­mi­a­kil­la höys­te­tyl­lä vä­ki­vii­nal­la.

Sal­mi­ak­ki­kos­sun kek­si­jä on Jari Sil­lan­pää

Sama re­sep­ti syn­tyi uu­del­leen, kun Sil­ja Li­nen baa­ri­mes­ta­ri Jari Sil­lan­pää kek­si se­koit­taa tur­kin­pip­pu­ri­kark­ke­ja vii­naan uu­sia shot­te­ja ke­hi­tel­les­sään. Sal­mi­ak­ki­kos­sun kek­si­jä on siis Jari Sil­lan­pää.

Ap­tee­kin hyl­lyl­le

Ap­tee­keis­sa sal­mi­ak­ki va­kiin­nut­ti ase­man­sa ys­kän­lääk­keen ai­ne­so­sa­na 1900-lu­vun al­ku­puo­lel­la. Ap­teek­kien ta­ka­huo­neis­sa al­koi pian myös pas­til­lien val­mis­tus. Tai­ki­na­mas­sa lei­vot­tiin le­vyk­si ja pil­kot­tiin klas­si­sel­la vi­no­ne­li­ö­muo­til­la pas­til­leik­si. Näin syn­tyi sal­mi­ak­ki­ku­vio. Mus­tan vä­rin­sä sal­mi­ak­ki­pas­til­lit sai­vat ja saa­vat edel­leen lää­ke­hii­les­tä.

Ap­tee­kis­ta teh­taal­le

Sal­mi­a­kis­ta ke­hit­tyi ma­kei­nen 1930-lu­vul­la, kun lak­rit­siin li­sät­tiin am­mo­niumk­lo­ri­dia. Le­a­fin (ent. Hel­las) Kok­ko­lan teh­taal­la val­mis­tet­tiin lak­rit­sia jo 1920-lu­vul­la, myö­hem­min myös sal­mi­ak­kia, mut­ta al­ka­mi­sa­jan­koh­das­ta ei ole var­muut­ta. Fa­zer ja SOK:n ma­keis­teh­das, ny­kyi­nen Pan­da, aloit­ti­vat sal­mi­a­kin val­mis­tuk­sen 1930-lu­vul­la.

Läh­de: Juk­ka An­na­la, Sal­mi­ak­ki, Ota­va, 2001.

Sal­mi­a­kin juh­laa

Suo­men sal­mi­ak­kiyh­dis­tys ry jär­jes­tää vuo­sit­tain kak­si ta­pah­tu­maa. Sal­mi­ak­ki­gaa­las­sa luo­vu­te­taan Sal­mi­ak­ki Fin­lan­dia -po­kaa­li par­haan ma­kei­sen val­mis­ta­jal­le tai maa­han­tuo­jal­le. Toi­nen juh­la on ke­säi­nen sal­mi­ak­ki­pik­nik, joka jär­jes­te­tään Hel­sin­gin Suo­men­lin­nas­sa.

Lak­rit­si- & Sal­mi­ak­ki­fes­ti­vaa­le­ja vie­te­tään Hel­sin­gis­sä vii­det­tä ker­taa Wan­has­sa Sa­ta­mas­sa 27.–28.10.2018.

Sal­mi­ak­ki­ma­kei­set top 5

1. Sisu Xy­li­tol 36 g

2. Tyr­kisk Pe­ber Hot & Sour 150 g
3. Fa­zer Sal­mi­ak­ki Mix 180 g

4. Lä­ke­rol Clas­sic Sal­mi­ak 25 g

5. Fa­zer Pant­te­ri 180 g

Läh­de: S-ryh­mä

Ha­ga­nol - Haga nu­me­ro uno

Col­li­an­de­rin ke­mis­ti­pa­ris­kun­ta ke­hit­ti 1950-lu­vul­la oman sal­mi­ak­ki­re­sep­tin, joka ei si­säl­tä­nyt lain­kaan ara­bi­ku­mia ei­kä lii­va­tet­ta. Syn­tyi Ha­ga­nol, jon­ka ni­men al­kuo­sa muo­tou­tui sa­nois­ta Haga Nu­me­ro Uno. Lop­puo­sa lai­nat­tiin sen ajan suo­si­tuis­ta pas­til­li­mer­keis­tä Fi­ga­rol ja Pas­ti­rol. Tänä päi­vä­nä Ha­ga­no­lin sal­mi­ak­kia myy­dään sekä pas­til­lei­na et­tä nes­te­mäi­se­nä mi­xe­ri­nä. Sal­mi­ak­ki­mik­se­ria käy­te­tään edel­leen ys­kän­lääk­keen ai­ne­so­sa­na. Mi­xe­riä käy­te­tään myös ruo­an­lait­toon, lei­von­taan, jäl­ki­ruo­kiin ja juo­ma­se­koi­tuk­siin.

Am­mo­niumk­lo­ri­di eli sal­mi­ak­ki (NH4Cl) on puh­taa­na val­koi­nen, ve­si­liu­koi­nen ja pis­tä­vän ma­kui­nen ki­tei­nen suo­la.

Mui­nai­set kreik­ka­lai­set löy­si­vät am­mo­niumk­lo­ri­dia Am­mo­nin temp­pe­lin lä­hel­tä, ja an­toi­vat sil­le ni­mek­si sal am­mo­ni­a­cus, ”Am­mo­nin suo­la”, mis­tä on joh­det­tu sa­nat sal­mi­ak­ki ja am­mo­nium.

Wi­ki­pe­dia

Kat­so myös re­sep­ti:

Sal­mi­ak­ki­jää­te­lö­tuu­tit