Artikkeli

Sami Ta­ka­la

Päänsärkyä on monta lajia, tiedätkö milloin on mentävä lääkäriin?

Kuulutko sinä niihin, joilla särkee usein päätä, mutta et halua tehdä siitä numeroa? Päänsäryt ja myös yksi ikävimmistä, eli migreeni, ovat alidiagnosoituja. Turhan moni potee päätään itsekseen. Pääkivun syy voidaan selvittää ja sitten hoitaa.

1 Mis­tä pään­sär­ky joh­tuu?

Pään­sär­ky vai­vaa lä­hes jo­kais­ta jos­kus. Kipu voi ol­la pe­räi­sin esi­mer­kik­si li­hak­sis­ta, sil­mis­tä, pos­ki­on­te­lois­ta, kor­vis­ta tai ham­pais­ta. Sitä ai­heut­ta­vat muun mu­as­sa vä­sy­mys, stres­si, lii­an vä­häi­nen ha­pen­saan­ti, li­has­ju­mit ja al­ko­ho­li.

Mut­ta ai­na pään­sär­ky ei joh­du mis­tään ul­koi­ses­ta te­ki­jäs­tä. Ter­veys­ta­los­sa neu­ro­lo­gi­an eri­kois­lää­kä­ri­nä työs­ken­te­le­vä Pet­ra Kes­ki-Sänt­ti sa­noo, et­tä taus­tal­la voi ol­la myös jo­kin pään­sär­ky­sai­raus. Niis­tä ylei­sim­piä ovat jän­ni­tys­pään­sär­ky ja mig­ree­ni.

Li­säk­si on mui­ta, va­ka­vi­a­kin sai­rauk­sia, jois­sa pään­sär­ky on yh­te­nä oi­ree­na. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si ai­vo­jen tu­leh­dus­sai­rau­det ja ai­vo­kas­vai­met. Fluns­saan ja pos­ki­on­te­lon tu­leh­duk­seen liit­tyy niin ikään pään­sär­kyä, sa­moin nä­kö­vai­keuk­siin, pu­ren­ta­on­gel­miin ja jopa or­gas­miin, Ter­veys­kir­jas­to ker­too.

2 Kova pään­sär­ky ei ole nor­maa­lia

Mis­tä tie­tää, kie­lii­kö pään­sär­ky jos­tain va­ka­vas­ta? Kes­ki-Sän­tin mu­kaan va­ka­van pään­sä­ryn merk­ki on, et­tä kipu tu­lee kuin sa­la­ma kirk­kaal­ta tai­vaal­ta äkil­li­ses­ti ja se on sie­tä­mät­tö­män ko­vaa. Sil­loin on syy­tä sel­vit­tää lää­kä­ril­lä, et­tei pään­sär­ky joh­du esi­mer­kik­si ai­vo­ve­ren­vuo­dos­ta.

Hä­lyt­tä­vää on myös, jos pään­sär­kyyn liit­tyy ta­jut­to­muut­ta tai mui­ta neu­ro­lo­gi­sia oi­rei­ta, ku­ten hal­vaan­tu­mis­ta, asi­oi­den nä­ke­mis­tä kah­te­na, pu­heen puu­rou­tu­mis­ta tai hui­maus­ta. Täl­löin pi­tää ha­keu­tua lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le sel­vit­tä­mään, mikä oi­rei­ta ai­heut­taa.

Kor­ke­an kuu­meen ja pään­sä­ryn yh­dis­tel­mä voi ol­la vaa­ral­li­nen. Pään­sä­ryn esiin­ty­mis­ti­heys ei sen si­jaan vie­lä ker­ro, on­ko kipu vaa­ral­lis­ta.

– Pää­tä voi sär­keä vaik­ka joka päi­vä il­man, et­tä taus­tal­la on vält­tä­mät­tä mi­tään vaa­ral­lis­ta, Kes­ki-Sänt­ti sa­noo.

3 Syy sel­vi­ää lää­kä­ris­sä

Vaik­ka pään­sär­ky tun­tuu ikä­väl­tä, moni ei ajat­te­le sen ker­to­van mis­tään va­ka­vas­ta ei­kä käy lää­kä­ris­sä tut­kit­ta­mas­sa oi­rei­ta. Ylei­sim­piä tois­tu­van pään­sä­ryn syi­tä ovat mig­ree­ni ja niin sa­not­tu jän­ni­tys­pään­sär­ky. Osa ih­mi­sis­tä kär­sii niis­tä tie­tä­mät­tään.

– Pään­sä­ryt ovat ali­di­ag­no­soi­tu­ja. Kan­nat­taa mie­luum­min läh­teä sel­vit­tä­mään pään­sär­kyä ai­heut­ta­via asi­oi­ta ja hoi­to­mah­dol­li­suuk­sia kuin jää­dä ko­tiin po­te­maan, Kes­ki-Sänt­ti sa­noo.

Hän suo­sit­te­lee me­ne­mään lää­kä­riin, jos pään­sär­ky on vii­koit­tais­ta, se he­rät­tää öi­sin tai pa­he­nee jat­ku­vas­ti.

4 Ki­pua ei koh­dis­sa

Jos­kus pää­tä sär­kee vain ohi­moil­ta, toi­si­naan sil­miä kai­ver­taa. Vä­lil­lä kipu on ta­ka­rai­vos­sa tai ki­ris­tää koko pää­tä.

Neu­ro­lo­gin mu­kaan pää­tel­miä pään­sä­ryn vaa­ral­li­suu­des­ta tai vaa­rat­to­muu­des­ta ei voi teh­dä sil­lä pe­rus­teel­la, mis­sä koh­taa kipu pääs­sä tun­tuu. Jo­tain ki­pu­koh­ta kui­ten­kin voi ker­toa.

– Ham­pai­den nars­kut­te­lu ki­ris­tää ohi­mo­li­hak­sia. Sik­si esi­mer­kik­si pu­ren­nas­ta joh­tu­va sär­ky saat­taa tun­tua pään­sär­ky­nä ohi­mon alu­eel­la, Kes­ki-Sänt­ti sa­noo.

Myös huo­no näkö voi ai­heut­taa pään­sär­kyä ohi­mon alu­eel­le. Jos si­ris­te­lee sil­mi­ään näh­däk­seen, ohi­mot ja ot­sa kuor­mit­tu­vat ja kipu tun­tuu yleen­sä siel­lä.

Al­ko­ho­lin käy­tös­tä joh­tu­va pään­sär­ky on seu­raus­ta myr­ky­tys­ti­las­ta. Al­ko­ho­lia juo­des­sa eli­mis­töön va­pau­tuu ha­jo­a­mis­tuot­tei­ta, jot­ka saa­vat ai­kaan neu­ro­ke­mi­al­li­sia muu­tok­sia ai­vois­sa. Se tun­tuu mig­ree­ni­tyyp­pi­se­nä pään­sär­ky­nä eli on esi­mer­kik­si ko­vaa ja jys­kyt­tä­vää.

– On to­den­nä­köis­tä, et­tä kra­pu­la­pään­sä­rys­tä kär­si­väl­lä ih­mi­sel­lä on­kin mig­ree­ni, ja al­ko­ho­li lau­kai­see mig­ree­ni­koh­tauk­sen, Kes­ki-Sänt­ti sa­noo.

5 Eh­käi­se pään­sär­ky

Pään­sär­kyä voi en­nal­ta­eh­käis­tä mo­nin eri ta­voin. Tär­kein­tä on vä­hen­tää pään­sä­ryl­le al­tis­ta­via asi­oi­ta. Nuku kun­nol­la mut­ta älä lii­kaa, syö sään­nöl­li­ses­ti, lii­ku ja juo nes­tei­tä riit­tä­väs­ti ja väl­tä al­ko­ho­lia. Pel­käs­tään pe­ru­sa­si­ois­ta huo­leh­ti­mal­la voi vai­kut­taa ai­na­kin osaan pään­sä­ryis­tä.

Nis­ka-har­ti­a­seu­dun kuor­mi­tus ja huo­nois­ta asen­nois­ta joh­tu­va li­has­ki­reys ai­heut­ta­vat mo­nil­le pään­sär­kyä. Hyvä lää­ke ovat tau­ko­jump­pa ja omas­ta li­has­kun­nos­ta huo­leh­ti­mi­nen. Työ­fy­si­o­te­ra­peu­tin kans­sa kan­nat­taa pan­na työ­pis­te kun­toon ja et­siä so­pi­vat työ­a­sen­not.

– Hie­ron­nas­ta saat­taa ol­la apua. Oma ak­tii­vi­suus eli esi­mer­kik­si jump­pa ja kun­to­sa­lil­la käyn­ti on kui­ten­kin pi­tem­män pääl­le pa­rem­pi vaih­to­eh­to kuin se, et­tä joku hie­roo li­hak­sia. Hie­ron­nas­ta saa­ta­va apu on ly­hy­tai­kais­ta, Kes­ki-Sänt­ti sa­noo.

6 Lää­ket­tä koh­tuu­del­la

Toh­to­ri Kes­ki-Sän­tin mie­les­tä ih­mi­set pel­kää­vät lääk­kei­tä ai­van tur­haan. Hä­nes­tä pään­sär­kyyn voi huo­let­ta ot­taa sär­ky­lääk­keen, kun­han nii­tä ei pop­si mo­ne­na päi­vä­nä vii­kos­sa.

– Ei sär­ky­lääk­kei­tä kan­na­ta eri­tyi­ses­ti va­roa ei­kä ko­et­taa tul­la toi­meen il­man nii­tä. Kyl­lä nii­tä saa käyt­tää sär­kyyn. Sitä var­ten ne ovat ole­mas­sa. Tu­leh­dus­ki­pu­lää­ke on hyvä vaih­to­eh­to, Kes­ki-Sänt­ti sa­noo.

Jos sär­ky­lääk­kei­tä on tar­ve syö­dä usein, jo­tain on pie­les­sä.

– Sil­loin pi­tää sel­vit­tää, mik­si pää­tä sär­kee niin usein. Ei pidä tyy­tyä sii­hen, et­tä ve­te­lee bu­ra­naa har­va se päi­vä.

Mi­ten yleis­tä pään­sär­ky on?

● Jän­ni­tys­pään­sä­rys­tä kär­sii yli puo­let ih­mi­sis­tä.

● Kroo­nis­ta jän­ni­tys­pään­sär­kyä on noin kol­mel­la ih­mi­sel­lä sa­das­ta.

● Mig­ree­ni vai­vaa ai­na­kin 20 pro­sent­tia ih­mi­sis­tä.

Lue Myös