Artikkeli

An­na-Lii­sa Hä­mä­läi­nen Ado­be ku­vat

5 ky­sy­mys­tä kes­kus­te­lu­ä­lyk­kyy­des­tä

Näin ratkot vaikeat keskustelut

Sinun pitäisi sanoa hankala asia töissä, ystävälle tai kotona. Töräytätkö päin näköä vai vältätkö kohtaamista? – On keinoja kehittää keskusteluälykkyyttä tilanteissa, joissa tunteet jylläävät, sanoo työpsykologian tohtori Helena Åhman. Kysyimme häneltä viisi kysymystä keskustelutaitojen parantamiseksi.

1 Mik­si on tär­ke­ää ym­mär­tää käy­tös­tään han­ka­lis­sa ti­lan­teis­sa?

Pai­nees­sa teem­me usein pa­him­mat vir­heet, joi­ta myös useim­min ka­dum­me jäl­ki­kä­teen.

Ai­vot tul­kit­se­vat vaa­ti­van kes­kus­te­lun hel­pos­ti uh­kak­si. Jos tar­tum­me vain omaan ta­paam­me tul­ki­ta, toi­nen ei saa mah­dol­li­suut­ta hank­kia tie­toa. Em­me myös­kään an­na hä­nen tul­la kuul­luk­si.

Kai­ken kes­kus­te­lun tu­lee läh­teä toi­sen ih­mi­sen kun­ni­oit­ta­mi­ses­ta. Muis­ta ky­syä it­sel­tä­si, mil­lai­nen ih­mi­nen ha­lu­at ol­la, kun otat esil­le vai­kei­ta asi­oi­ta tai kun si­nul­le sa­no­taan nii­tä.

2 Mik­si pi­täi­si men­nä myös kiel­tei­siä tun­tei­ta koh­ti?

Pai­ne­ti­lan­tees­sa tun­teet voi­vat ak­ti­voi­tua al­le se­kun­nis­sa. Kiel­tei­set tun­teet oh­jaa­vat ais­te­jam­me niin, et­tä poi­mim­me ym­pä­ris­tös­tä hel­pom­min kiel­tei­siä merk­ke­jä ja vies­te­jä.

Ih­mi­nen me­nee luon­nos­taan mie­luum­min koh­ti miel­lyt­tä­vää kuin epä­miel­lyt­tä­vää. Luon­nos­sa voi ol­la toi­sin: esi­mer­kik­si bii­so­nit ei­vät väis­tä hiek­ka­myrs­kyä vaan me­ne­vät sitä koh­ti.

Han­ka­lat tun­teet ovat ar­kie­lä­män hiek­ka­myrs­ky, jota läh­dem­me kar­kuun, vaik­ka se saa­vut­taa mei­dät joka ta­pauk­ses­sa. Pel­kääm­me, mitä vai­kea ti­lan­ne ai­heut­taa meis­sä ja muis­sa ih­mi­sis­sä.

Jos us­kal­lam­me elää epä­var­muu­den, hä­pe­än ja epä­on­nis­tu­mi­sen, meis­tä tu­lee kes­kus­te­lu­roh­kei­ta.

3 Mitä pi­tää sie­tää? Voi­ko näyt­tää, et­tä sat­tuu?

Ih­mi­sil­lä on eri­lai­set sie­toik­ku­nat: kes­täm­me eri ta­val­la epä­mu­ka­via ti­lan­tei­ta. Jos kak­si ka­pe­an sie­toik­ku­nan ih­mis­tä neu­vot­te­lee kes­ke­nään, ti­lan­ne on vai­kea.

Mie­ti myös etu­kä­teen, mikä on sie­to­kyn­nyk­se­si – eli het­ki, jol­loin lo­pe­tat kes­kus­te­le­mi­sen.

Jo­kai­seen meis­tä sat­tuu jos­kus. On hyvä miet­tiä, mitä kei­no­ja voi­si ko­keil­la ja mi­ten voi­si re­a­goi­da, kun joku sa­noo jo­tain, joka tun­tuu pa­hal­ta. Se, et­tei näy­tä ki­pu­aan, voi ol­la jos­kus tär­keä suo­ja­me­ka­nis­mi. Jos­sa­kin toi­ses­sa pai­kas­sa tun­teen il­mai­su voi ol­la mer­kit­tä­vää.

Toi­nen on voi­nut ym­mär­tää vää­rin, mut­ta hä­nen tun­teen­sa on tot­ta. Ku­vit­te­le het­ki, et­tä asia oli­si­kin tot­ta. Jos mi­tä­töit toi­sen tun­tei­ta, louk­kaat kak­si­ker­tai­ses­ti.

4 Mik­si kan­nat­taa so­pia ta­vat ol­la eri miel­tä?

Jän­nit­tei­nen kult­tuu­ri yl­tää koko yh­tei­söön. Mitä kor­ke­am­mal­ta or­ga­ni­saa­ti­os­ta jän­ni­te esi­mer­kik­si työ­pai­kal­la tu­lee, sitä suu­rem­pi sen vai­ku­tus on. Val­ta voi su­men­taa myös ti­lan­ne­ta­jua.

Kai­kis­sa yh­tei­söis­sä kan­nat­taa sa­noit­taa jul­ki­ses­ti, mil­lais­ta kes­kus­te­lu­kult­tuu­ria ha­lu­taan. Mi­ten toi­mim­me, kun olem­me eri miel­tä? Jos han­ka­la ti­lan­ne, vaik­ka­pa huo­no käy­tös, ohi­te­taan sa­no­mat­ta sa­naa­kaan, se vies­tit­tää, et­tä on hy­väk­syt­tä­vää toi­mia niin.

5 Mi­ten kes­kus­te­lu­ä­lyk­kyyt­tä voi har­joi­tel­la?

Ai­vot ovat ru­tii­ne­ja poi­mi­va ko­neis­to. Har­joit­te­le oi­keis­sa ti­lan­teis­sa, pelk­kä mie­li­ku­va ei rii­tä.

Vä­hen­nä ai­vo­jen hä­lyä en­nen pai­nei­sia ti­lan­tei­ta. Tar­kis­ta en­sin, mi­ten hen­gi­tät. Tark­kai­le ää­nen­sä­vy­ä­si, kos­ka sil­lä on iso mer­ki­tys.

Tark­kai­le, pys­tyt­kö ole­maan suo­ra ja myö­tä­tun­toi­nen yh­tä ai­kaa. Mitä enem­män pai­ne kas­vaa, sitä vai­ke­am­paa se on. Lä­hes jo­kai­nen meis­tä on pa­rem­pi jom­mas­sa­kum­mas­sa.

Pa­ras ajan­koh­ta kä­si­tel­lä han­ka­lia ja tun­ne­herk­kiä asi­oi­ta ei yleen­sä ole sil­loin, kun sinä ha­lu­at kä­si­tel­lä nii­tä. Aloi­tat kes­kus­te­lun lii­an suu­rel­la tun­teel­la, ja toi­nen re­a­goi sa­moin. Kan­nat­taa odot­taa het­ki tai seu­raa­vaan päi­vään.

Säh­kö­pos­ti on vaa­ral­li­nen, jo­ten kir­joi­ta vies­tit ys­tä­väl­li­sem­min kuin mitä pu­hui­sit.

TEE TES­TI –

Mi­ten toi­mit pai­ne­ti­lan­teis­sa?

Mitä use­am­piin koh­tiin vas­taat kyl­lä,sitä kes­kus­te­lu­ä­lyk­kääm­pi olet.

Riit­tää­kö kes­kus­te­lu­roh­keus?

 Otan vai­keil­ta­kin tun­tu­vat asi­at esil­le vii­vyt­te­le­mät­tä.

 Sa­non olen­nai­set asi­at, vaik­ka ti­lan­tees­sa voi syn­tyä han­ka­lia tun­tei­ta.

 Sie­dän eri­lai­sia tun­tei­ta hy­vin sekä it­ses­sä­ni et­tä toi­sis­sa.

Sää­dät­kö olo­ti­laa?

 Osaan sää­tää olo­ti­laa­ni pai­nei­ses­sa kes­kus­te­lus­sa sel­lai­sek­si, et­tä se ede­saut­taa ti­lan­teen rat­ke­a­mis­ta suo­tui­sas­ti.

 Val­mis­tau­dun tu­le­vaan vaa­ti­vaan kes­kus­te­luun en­nal­ta ai­na kun voin.

 Tun­nen it­se­ni har­voin stres­saan­tu­neek­si tai kiu­saan­tu­neek­si pai­nei­sis­sa kes­kus­te­luis­sa.

Sie­dät­kö kit­kaa?

 Mi­nus­ta tun­tuu luon­te­val­ta toi­mia ym­pä­ris­tös­sä, jos­sa on ko­vin eri­lai­sia mie­li­pi­tei­tä.

 Puo­lus­tau­dun pai­ne­ti­lan­tees­sa har­voin tur­hal­la vas­tak­kai­na­set­te­lul­la, vaik­ka joku on eri miel­tä.

 Löy­dän yleen­sä vaih­to­eh­toi­sia toi­min­ta­ta­po­ja vaa­ti­vis­sa ja mo­ni­mut­kai­sis­sa kes­kus­te­luis­sa.

Luot­ko kyt­kök­sen?

 Osaan sa­noa asi­at suo­raan, mut­ta myö­tä­tun­non kaut­ta.

 Ais­tin ti­lan­teis­sa hel­pos­ti myös sel­lais­ta hyö­dyl­lis­tä in­for­maa­ti­o­ta, jota ei sa­no­ta ää­neen.

 Olen hyvä hank­ki­maan toi­sil­ta li­sä­tie­to­ja hei­dän tar­peis­taan ja aja­tuk­sis­taan ky­sy­mät­tä tai ky­se­le­mäl­lä.

 Oi­val­lan yleen­sä, mi­ten vaa­ti­va asia kan­nat­taa sa­noa toi­sel­le.

Lähde He­le­na Åh­man: Kes­kus­te­lu­ä­lyk­kyys pai­ne­ti­lan­teis­sa, Al­ma Ta­lent, 2019.

Lue Myös