Artikkeli

Kir­si-Mar­ja Kaup­pa­la

6 vink­kiä & ar­kis­ta te­koa

Näin opit rakastamaan itseäsi

Itsensä rakastamisen perusteet opetetaan jokaisen lentomatkan alussa: Laita happinaamari ensin itsellesi ja vasta sitten vierustoverille. On huolehdittava omista tarpeista, ennen kuin voi auttaa muita. Kun rakastat itseäsi ja nautit elämästäsi, osoitat myös läheisillesi, että heilläkin on lupa samaan.

1. Ota on­ni omiin kä­siin

Elä­mä voi tun­tua mer­ki­tyk­set­tö­mäl­tä, mut­ta pa­rem­mas­ta ei us­kal­le­ta edes haa­veil­la. Muu­tos pe­lot­taa. On hel­pom­pi jä­mäh­tää odot­te­le­maan, et­tä on­ni tu­lee ja nou­taa. Val­men­ta­ja An­na Tai­pa­le kut­suu tätä voi­maan­tu­mat­to­muu­dek­si.

Va­li­tet­ta­vas­ti odot­te­lu ei au­ta. On­ni on yhä jo­kai­sen omis­sa kä­sis­sä, mut­ta moni oi­val­taa sen vas­ta krii­sin kaut­ta. Sai­ras­tu­mi­nen tai avi­oe­ro pa­kot­taa usein muu­tok­seen ja he­rät­tää ajat­te­le­maan, kuka minä olen­kaan. Mitä minä tun­nen ja tar­vit­sen?

Krii­siä ei kan­na­ta jää­dä odot­te­le­maan. Oman it­sen huo­mi­oi­mi­nen muut­taa elä­män var­mas­ti – pa­rem­mak­si kuin oli­sit osan­nut ku­vi­tel­la.

2. It­sen­sä ra­kas­ta­mi­nen ei ole it­sek­kyyt­tä

It­sen­sä ra­kas­ta­mi­nen ei ole it­sek­kyyt­tä, vaan on­nel­li­suu­den läh­tö­koh­ta. Se ei tar­koi­ta pelk­kää iloa ja on­nea, vaan si­tou­mus­ta it­seen lem­pe­äl­lä asen­teel­la ja kaik­kien omien tun­tei­den sal­li­mis­ta. Kun ra­kas­tat it­se­ä­si ja nau­tit elä­mäs­tä­si, osoi­tat myös lä­hei­sil­le­si, et­tä heil­lä­kin on lupa sa­maan.

3. Kun tu­kah­dut­taa yh­den tun­teen, te­kee sa­man myös muil­le

Tun­tei­den tu­kah­dut­ta­mi­nen on suo­ma­lai­sen kas­va­tuk­sen ki­pu­koh­ta, joka siir­tyy su­ku­pol­vel­ta toi­sel­le. Kun jo­tain tun­net­ta ei saa il­mais­ta, syn­tyy tur­vat­to­muut­ta ja us­ko­muk­sia, ku­ten: ”Pär­jään, kun­han en il­mai­se su­ru­a­ni tai vi­haa­ni.”

Kun tu­kah­dut­taa yh­den tun­teen, te­kee sa­man muil­le­kin. Sil­loin rik­koo yh­tey­den omiin tar­pei­siin, mikä taas syn­nyt­tää ar­vot­to­muut­ta ja us­ko­muk­sen: ”En saa ol­la kuka olen ja tun­tea, mitä tun­nen.” Moni ajat­te­lee­kin, et­tä it­ses­sä on jo­tain vi­kaa ja hä­pe­ä­kier­re on val­mis.

Rat­kai­su löy­tyy omien tun­tei­den tun­te­mi­ses­ta, il­mai­se­mi­ses­ta ja hy­väk­sy­mi­ses­tä.

- Jot­ta voi löy­tää omat ra­jan­sa, on us­kal­let­ta­va tun­tea vi­haa. Jot­ta pys­tyy muut­ta­maan elä­mään­sä, on us­kal­let­ta­va pe­lä­tä. Ja sii­hen tar­vi­taan si­säis­tä tur­vaa, Tai­pa­le sa­noo.

4. Tee joka päi­vä asi­oi­ta, jot­ka ilah­dut­ta­vat si­nua

Toi­vot­ko sa­laa, et­tä mie­he­si vei­si si­nut Tal­lin­naan tai äly­äi­si os­taa kuk­kia? Jos ul­kois­tat oman on­ne­si eli toi­vot mui­den täyt­tä­vän tar­pee­si ja to­teut­ta­van unel­ma­si, saat odot­taa

Jos ha­lu­aa voi­da hy­vin, on teh­tä­vä hy­vää it­sel­leen joka päi­vä. It­sen­sä si­vuut­ta­mi­nen on tot­tu­mus, mut­ta sa­mal­la ta­voin voi op­pia myös huo­leh­ti­maan ja hoi­ta­maan it­seä päi­vit­täin. Näin al­kaa li­sä­tä si­säis­tä tur­vaa tun­nis­taa ja koh­da­ta tun­tei­taan.

- Voit an­taa muil­le vain sen, min­kä an­nat it­sel­le­si. Kun an­nat rak­kaut­ta en­sin it­sel­le­si, pys­tyt myös an­ta­maan ja vas­taa­not­ta­maan rak­kaut­ta toi­sil­ta sitä vaa­ti­mat­ta ja it­se­ä­si kun­ni­oit­ta­en, An­na Tai­pa­le sa­noo

5. Sano ei - se­kin on lah­ja

Jos on ai­na lait­ta­nut mui­den hy­vin­voin­nin oman­sa edel­le ja lu­nas­ta­nut ar­von­sa mui­den aut­ta­mi­ses­ta, voi he­rä­tä si­säi­seen tyh­jyy­teen: mil­loin on mi­nun vuo­ro­ni?

Mie­ti, mil­lai­nen olo si­nul­le tu­lee, kun au­tat, vaik­ka et ha­lu­ai­si. Kri­ti­soit­ko it­se­ä­si myö­hem­min? Mil­le elä­mäs­sä­si tu­li­si ti­laa, jos en­si ker­ral­la kiel­täy­tyi­sit?

”Ei” on lah­ja muil­le sii­nä mis­sä ”kyl­lä”.

Kun osaat ve­tää sel­ke­ät ra­jat, mui­den­kin on help­po ol­la seu­ras­sa­si, kos­ka olet yh­tey­des­sä it­see­si ja tar­pei­sii­si.

6. It­sen­sä ra­kas­ta­mi­nen edel­lyt­tää tur­val­li­suut­ta

Jat­ku­va suo­rit­ta­mi­nen on sel­viy­ty­mis­kei­no, jol­la voi vält­tää tu­kah­du­tet­tu­jen tun­tei­den koh­taa­mi­sen. Py­säh­ty­mi­nen pe­lot­taa, kos­ka it­ses­tä voi al­kaa nous­ta ah­dis­tus­ta, pel­koa ja syyl­li­syyt­tä.

Ran­kan tun­teen voi op­pia ot­ta­maan vas­taan, il­mai­se­maan ja pur­ka­maan. Vie­tä ren­toa ai­kaa omis­sa olois­sa. Jätä as­kel­mit­ta­ri ko­tiin ja kä­ve­le luon­nos­sa. Läm­mi­tä sau­na ja nau­ti löy­lyis­tä it­sek­se­si. Lai­ta lem­pi­mu­siik­kia soi­maan ja ve­nyt­te­le olo­huo­neen ma­tol­la.

Us­ko­mus kilt­tey­teen kum­pu­aa si­säi­ses­tä tur­vat­to­muu­des­ta, ja ali­ta­jui­set hä­pe­än ja ar­vot­to­muu­den tun­teet es­tä­vät ha­ke­mas­ta apua. Jos ko­kee tyh­jyy­den tun­net­ta, ilot­to­muut­ta, vai­keut­ta py­säh­tyä tai elä­mä jun­naa pai­koil­laan, apua kan­nat­taa ha­kea.

Vaik­ka vas­tauk­set löy­ty­vät ai­na it­ses­tä, nii­den kuu­le­mi­seen tar­vi­taan riit­tä­väs­ti tur­val­li­suut­ta. Ul­ko­puo­li­nen am­mat­ti­lai­nen, ku­ten Ih­mi­nen ta­vat­ta­vis­sa -men­to­ri, osaa luo­da tur­val­li­sen ti­lan, jos­sa voi kuu­los­tel­la tun­tei­taan. Kun koh­taa tus­kan­sa ja su­run­sa, ne ei­vät enää vai­ku­ta omaan käyt­täy­ty­mi­seen. Kun saa yh­tey­den tun­tei­siin­sa, saa sa­mal­la yh­tey­den si­säi­seen muu­tos­voi­maan­sa.

Asi­an­tun­ti­ja­na val­men­ta­ja An­na Tai­pa­le

Lue myös: Opi ra­kas­ta­maan it­se­ä­si

Lue Myös