Artikkeli

KU­VI­TUS PIA HOLM

Oma Ai­ka 7-8/2015

Näin avioliitto vaikuttaa talouteesi

Kun mennään naimisiin, raha on harvoin päällimmäisenä mielessä. Mutta avioliitto voi vaikuttaa puolisoiden talouteen monin eri tavoin. Entä mitä voi tehdä, jos rahaasiat eivät hoidu perheessä tasapuolisesti?

1 KUN AVI­O­LIIT­TO SOL­MI­TAAN

● Saa­vat­ko puo­li­sot osuu­den tois­ten­sa omai­suu­des­ta?

Avi­o­lii­ton sol­mi­mi­nen ei vai­ku­ta omis­tus­suh­tei­siin. Ni­mi­pe­ri­aat­teen mu­kaan mo­lem­mat puo­li­sot omis­ta­vat ni­mis­sään ole­van omai­suu­ten­sa ja vas­taa­vat omis­ta ve­lois­taan.

Jos puo­li­sot ei­vät ole teh­neet avi­oeh­to­so­pi­mus­ta, he saa­vat nai­mi­siin­me­non jäl­keen avio-oi­keu­den tois­ten­sa avio-oi­keu­de­na­lai­seen omai­suu­teen. Tämä ei an­na kui­ten­kaan omis­tu­soi­keut­ta mi­hin­kään tiet­tyyn omai­suu­teen. Avio-oi­keu­den konk­reet­ti­nen mer­ki­tys tu­lee il­mi vas­ta omai­suu­den osi­tuk­ses­sa avi­o­lii­ton päät­ty­es­sä eroon tai toi­sen puo­li­son kuo­le­maan.

Jos puo­li­son omai­suus on jon­kin muun mää­räyk­sen, esi­mer­kik­si tes­ta­men­tin tai lah­ja­kir­jan no­jal­la, avi­ooi­keu­des­ta va­paa­ta omai­suut­ta, toi­nen puo­li­so ei saa avio-oi­keut­ta

● Mil­loin avi­o­lii­ton ela­tus­vel­vol­li­suus al­kaa?

Ela­tus­vel­vol­li­suus al­kaa avi­o­lii­ton sol­mi­mi­ses­ta.

● Mitä avi­o­lii­ton ela­tus­vel­vol­li­suus tar­koit­taa?

Ela­tus­vel­vol­li­suus tar­koit­taa sitä, et­tä mo­lem­pien puo­li­soi­den tu­lee ot­taa ky­kyn­sä mu­kaan osaa yh­tei­sen ta­lou­den me­noi­hin.

Tämä vel­vol­li­suus huo­mi­oi­daan esi­mer­kik­si ha­et­ta­es­sa so­si­aa­li­sin pe­rus­tein myön­net­tä­viä tu­kia. Ha­ke­muk­sis­sa ky­sy­tään mo­lem­pien puo­li­soi­den tu­lot ja va­ral­li­suus.

● On­ko avo­puo­li­soi­den tai kih­la­kump­pa­nien vä­lil­lä ela­tus­vel­vol­li­suut­ta?

Avo­puo­li­soi­den ja kih­la­kump­pa­nien vä­lil­lä ei ole la­ki­sää­teis­tä ela­tus­vel­vol­li­suut­ta. So­si­aa­lie­tuuk­sien har­kin­nas­sa vai­kut­ta­vat kui­ten­kin usein myös puo­li­son tu­lot. Avo­puo­li­so tai kih­la­kump­pa­ni voi poik­keus­ta­pauk­sis­sa saa­da avus­tus­ta kuol­leen kump­pa­nin­sa kuo­lin­pe­säl­tä, jos tämä on ol­lut käy­tän­nös­sä toi­sen ela­tuk­ses­ta riip­pu­vai­nen ja on ela­tuk­sen tar­pees­sa.

● Voi­ko avio-oi­keu­den puo­li­son omai­suu­teen pois­taa jo en­nen avi­o­lii­ton sol­mi­mis­ta?

Avio-oi­keu­den voi pois­taa te­ke­mäl­lä avi­oeh­to­so­pi­muk­sen ja lä­het­tä­mäl­lä sen re­kis­te­röi­tä­väk­si maist­raat­tiin jo en­nen avi­o­lii­ton sol­mi­mis­ta.

● Mitä jos avi­oeh­to­so­pi­mus on al­le­kir­joi­tet­tu puo­li­soi­den kes­ken, mut­ta se on jää­nyt re­kis­te­röi­mät­tä maist­raa­tis­sa?

Avi­oeh­to­so­pi­muk­sen muo­to­vaa­ti­muk­set ovat tiu­kat. Re­kis­te­röi­mä­tön avi­oeh­to­so­pi­mus on pä­te­mä­tön.

● Voi­ko vain toi­nen puo­li­so lä­het­tää al­le­kir­joi­te­tun avi­oeh­to­so­pi­muk­sen re­kis­te­röi­tä­väk­si maist­raat­tiin?

Kyl­lä voi.

● Puo­li­so muut­taa asu­maan toi­sen puo­li­son vuok­raa­maan asun­toon. Kuka vas­taa vuok­ras­ta?

Jos puo­li­so il­moi­te­taan myös asuk­kaak­si ky­sei­seen asun­toon, he vas­taa­vat vuok­ras­ta yh­teis­vas­tuul­li­ses­ti, vaik­ka  vuok­ra­so­pi­mus oli­si­kin vain toi­sen ni­mis­sä.

● Jou­tu­vat­ko puo­li­sot vas­tuu­seen tois­ten­sa ve­lois­ta?

Ni­mi­pe­ri­aat­teen mu­kaan puo­li­sot vas­taa­vat it­se omis­ta ve­lois­taan. Yh­teis­vas­tuu voi pe­rus­tua so­pi­muk­seen tai esi­mer­kik­si ta­kauk­seen puo­li­son ve­las­ta. Yh­des­sä ote­tuis­ta ve­lois­ta puo­li­sot vas­taa­vat yleen­sä yh­teis­vas­tuul­li­ses­ti.

Jos toi­sen puo­li­son ve­lan pan­tik­si on an­net­tu yh­des­sä omis­tet­tua omai­suut­ta, voi tätä kaut­ta me­net­tää pan­tik­si an­ne­tun omai­suu­den.

Mo­lem­mat puo­li­sot vas­taa­vat yh­teis­vas­tuul­li­ses­ti toi­sen puo­li­son ot­ta­mas­ta ela­tus­ve­las­ta, esi­mer­kik­si ruo­ka­kau­pan ti­lil­le os­te­tus­ta ruo­as­ta. Yh­teis­vas­tuu­ta ela­tus­ve­las­ta ei kui­ten­kaan syn­ny, jos vel­ko­ja tie­si, et­tä puo­li­sot asu­vat vä­lien rik­kou­tu­mi­sen vuok­si eril­lään.

RAHA-ASI­OIS­TA KAN­NAT­TAA PU­HUA

Raha saa ai­kaan rii­to­ja, jos puo­li­sot käyt­tä­vät sitä hy­vin eri ta­val­la tai jos ra­han käyt­töön liit­tyy sa­lai­lua. Ta­lou­del­lis­ten asi­oi­den miet­ti­mi­nen avi­o­lii­ton ai­ka­na voi tun­tua ikä­väl­tä, mut­ta jo­kai­sen kan­nat­taa teh­dä se. Mo­nen­lai­sia ta­lou­del­li­sia ti­lan­tei­ta voi tul­la eteen nyt ja tu­le­vai­suu­des­sa. Mo­net asi­at ovat myös jär­jes­tet­tä­vis­sä oi­keu­den­mu­kai­ses­ti avi­o­lii­ton ai­ka­na, jos sii­hen löy­tyy tah­toa. Rau­hal­li­suus raha-asi­ois­sa vai­kut­taa po­si­tii­vi­ses­ti myös rak­kau­teen.

2 AVI­O­LII­TON AI­KA­NA

● Voi­ko puo­li­so myy­dä ar­vo­pa­pe­rei­ta il­man toi­sen suos­tu­mus­ta?

Puo­li­so voi myy­dä ar­vo­pa­pe­rei­ta yk­sin, jos ar­vo­pa­pe­rit ovat puo­li­son omis­sa ni­mis­sä ei­vät­kä ne ole min­kään yh­des­sä ote­tun lai­nan va­kuu­te­na.

● Voi­ko puo­li­so myy­dä yk­sin omis­sa ni­mis­sään ole­van, per­heen käy­tös­sä ol­leen ke­sä­mö­kin?

Voi myy­dä.

● Voi­ko puo­li­so myy­dä yk­sin omis­sa ni­mis­sään ole­van per­heen yh­tei­sen ko­din?

Ei voi myy­dä. Ko­din myyn­tiin tar­vi­taan toi­sen puo­li­son suos­tu­mus.

● Ker­tyy­kö ko­ti­työs­tä elä­ket­tä?

Elä­ket­tä kar­tut­ta­via so­si­aa­lie­tuuk­sia ovat esi­mer­kik­si äi­tiys-, isyys- ja van­hem­pain­ra­ha, työt­tö­män an­si­o­päi­vä­ra­ha, kun­tou­tus­ra­ha, sai­raus­päi­vä­ra­ha sekä ta­pa­tur­ma- ja lii­ken­ne­va­kuu­tus­la­kien an­si­on­me­ne­tys­kor­vaus. Myös opis­ke­lus­ta kart­tuu elä­ket­tä, jos tut­kin­non suo­rit­taa val­miik­si.

Nämä jak­sot kar­tut­ta­vat työ­e­lä­ket­tä kui­ten­kin vä­hän ver­rat­tu­na työs­sä käyn­tiin.

Pal­kat­to­mis­ta so­si­aa­lie­tuuk­sis­ta ker­tyy työ­e­lä­ket­tä edel­lyt­tä­en, et­tä työ­u­ran­sa ai­ka­na te­kee työ­e­lä­ke­va­kuu­tet­tua an­si­o­työ­tä yh­teen­sä 17 128,41 eu­roa (vuo­den 2015 taso).

Jos puo­li­so jää va­paa­eh­toi­ses­ti ko­tiin sen jäl­keen, kun lap­si on täyt­tä­nyt kol­me vuot­ta ei­kä hae työt­tö­myys­kor­vauk­sia, hä­nel­le ei ker­ry elä­ket­tä lain­kaan.

● Voi­ko myö­hem­min ai­heu­tua han­ka­luuk­sia, jos toi­nen mak­saa asun­to­lai­nan ja toi­nen os­taa ruo­at?

Avi­o­lii­ton ai­ka­na kum­pi­kin puo­li­so osal­lis­tuu yh­tei­siin me­noi­hin ky­kyn­sä mu­kaan. Jos puo­li­soil­la on avio-oi­keus tois­ten­sa omai­suu­teen, ei ole yleen­sä mer­ki­tys­tä sil­lä, jos toi­nen mak­saa asun­to­lai­naa ja toi­nen enem­män ku­lu­tuk­seen me­ne­viä ku­lu­ja.

Jos puo­li­sot ovat teh­neet avi­oeh­to­so­pi­muk­sen, ei­kä heil­lä ole avio-oi­keut­ta tois­ten­sa omai­suu­teen, mak­su­jen ja­kau­tu­mi­ses­sa kan­nat­taa ol­la tar­kem­pi. Pi­dem­män pääl­le ei ole ta­sa­puo­lis­ta, jos toi­nen ker­ryt­tää va­ral­li­suut­taan mak­sa­mal­la ta­kai­sin omaa lai­naan­sa toi­sen mak­sa­es­sa ruo­at, jois­ta ei jää nä­ky­vää va­ral­li­suut­ta.

3 EN­TÄ JOS PUO­LI­SO VEL­KAAN­TUU?

● Voi­ko puo­li­so ot­taa vel­kaa il­man toi­sen suos­tu­mus­ta?

Oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen hen­ki­lö saa ot­taa vel­kaa il­man puo­li­son­sa suos­tu­mus­ta.

● Min­kä­lai­sis­sa ti­lan­teis­sa puo­li­so voi yli­vel­kaan­tua?

Yri­tys voi men­nä kon­kurs­siin. Ta­kaus voi lan­ge­ta mak­set­ta­vak­si. Puo­li­so voi myös elää yli va­ro­jen­sa ja ot­taa esi­mer­kik­si kal­lii­ta pi­ka­vip­pi­lai­no­ja. Ta­po­ja on mo­nia.

● Mitä voi teh­dä, jos nä­kee toi­sen vel­kaan­tu­van ei­kä pu­hu­mi­nen au­ta?

Avi­oeh­to­so­pi­muk­sel­la saa ero­tel­tua va­rat ja ve­lat si­ten, et­tei kum­mal­la­kaan ole avio-oi­keut­ta tois­ten­sa omai­suu­teen. Jos puo­li­so ei suos­tu te­ke­mään avi­oeh­to­so­pi­mus­ta, avi­oe­ro­ha­ke­muk­sen vi­reil­le­tu­lo­päi­vä on osi­tus­pe­rus­te­päi­vä, jon­ka mu­kaan mää­räy­tyy osi­tet­ta­vaan omai­suu­teen kuu­lu­vat ve­lat ja va­rat. Avi­o­lii­ton ela­tus­vel­vol­li­suus jat­kuu sil­ti avi­o­lii­ton päät­ty­mi­seen saak­ka.

● Voi­ko va­rak­kaam­pi puo­li­so me­net­tää omai­suut­taan puo­li­son­sa ulo­sot­to­vel­ko­jil­le?

Puo­li­soil­la on eril­li­set va­ral­li­suu­det. Ulo­sot­to­ve­lal­li­sen vel­kaa ei voi mak­saa hä­nen puo­li­son­sa va­ral­li­suu­des­ta. Jos puo­li­sot omis­ta­vat ulos­mi­ta­tun omai­suu­den, esi­mer­kik­si kiin­teis­tön yh­des­sä, koko kiin­teis­tö voi­daan jou­tua ulos­mit­taa­maan toi­sen puo­li­son ve­las­ta. Vel­ko­jil­le me­nee täl­löin ai­no­as­taan ve­lal­lis­puo­li­son osuus kaup­pa­hin­nas­ta.

● Voi­ko ve­lal­lis­puo­li­son vel­kaa ulos­mi­ta­ta hä­nen puo­li­son­sa tu­lois­ta?

Ei voi. Vel­ko­ja ulos­mi­ta­taan vain ve­lal­li­sen omis­ta tu­lois­ta.

● Vai­kut­ta­vat­ko puo­li­son tu­lot vel­kaan­tu­neen puo­li­son ulo­so­tos­sa?

Ve­lal­li­sen ja hä­nen per­heen­sä toi­meen­tu­loa var­ten jä­te­tään ai­na ulos­mit­taa­mat­ta suo­ja­o­suus. Kun suo­ja­o­suut­ta las­ke­taan, ote­taan huo­mi­oon ve­lal­li­sen ela­tuk­sen va­ras­sa ole­va avio- tai avo­puo­li­so ja sa­mas­sa ta­lou­des­sa asu­vat omat ja puo­li­son alai­käi­set lap­set sekä ot­to­lap­set. Puo­li­so­kä­si­te tul­ki­taan täs­sä laa­jas­ti. Jos puo­li­sol­la tai lap­sil­la on omia tu­lo­ja, jot­ka ylit­tä­vät suo­ja­o­suu­den, 680,70 eu­roa kuu­kau­des­sa, hei­tä ei huo­mi­oi­da suo­ja­o­suut­ta mää­rät­tä­es­sä.

● Jos ha­kee vel­ka­jär­jes­te­lyä, on­ko puo­li­son tu­loil­la mer­ki­tys­tä?

Ha­ke­muk­seen täy­tyy lis­ta­ta mo­lem­pien puo­li­soi­den tu­lot ja me­not. Puo­li­son tu­loil­la on mer­ki­tys­tä sii­hen, kuin­ka suu­res­ta osas­ta per­heen yh­tei­sis­tä me­nois­ta kum­pi­kin puo­li­so vas­taa.

● Mi­ten avi­o­liit­to vai­kut­taa so­si­aa­li­tu­kiin?

Puo­li­son tu­lot ja va­ral­li­suus vai­kut­ta­vat so­si­aa­li­tu­kiin, toi­meen­tu­lo­tu­keen, asu­mis­tu­keen ym. Puo­li­soil­la on ela­tus­vel­vol­li­suus toi­nen toi­si­aan koh­taan. Tä­män vuok­si puo­li­son tu­lot huo­mi­oi­daan, vaik­ka hän ei to­si­a­si­as­sa elät­täi­si­kään tois­ta.

● Voi­ko taa­ta ys­tä­vän­sä ve­lan ky­sy­mät­tä puo­li­sol­taan?

Hen­ki­lö­koh­tai­sen ta­kauk­sen voi an­taa. Puo­li­so voi myös an­taa toi­sen ve­lan va­kuu­dek­si omis­sa ni­mis­sään ole­vaa omai­suut­ta. Puo­li­so ei voi an­taa pan­kil­le va­kuu­dek­si mi­tään yh­des­sä omis­tet­tua omai­suut­ta il­man toi­sen puo­li­son suos­tu­mus­ta.

● Mitä jos puo­li­so jou­tuu ve­lan mak­su­mie­hek­si?

Ve­lan mak­sa­mi­nen vai­kut­taa olen­nai­ses­ti koko per­heen ta­lou­teen sekä puo­li­son va­ral­li­suu­teen. Osi­tus­ti­lan­tees­sa voi tul­la ar­vi­oi­ta­vak­si, on­ko puo­li­so käyt­tä­nyt ra­ha­va­ro­jaan tuh­laa­vai­ses­ti tai sil­lä ta­voin, et­tä toi­nen puo­li­so oli­si oi­keu­tet­tu vas­tik­kee­seen omai­suu­den osi­tuk­ses­sa. Jos puo­li­so on yli­vel­kai­nen, vas­ti­ke­vaa­ti­muk­sel­la ei ole käy­tän­nös­sä mer­ki­tys­tä.

● En­tä jos puo­li­so jou­tuu kon­kurs­siin?

Omai­suu­den me­ne­tyk­sen mää­rään vai­kut­taa se, on­ko ky­sees­sä hen­ki­lö­koh­tai­nen kon­kurs­si vai esi­mer­kik­si puo­li­son omis­ta­man yri­tyk­sen kon­kurs­si. Ai­hees­ta on ar­tik­ke­li Oman Ajan nu­me­ros­sa 4/2015.

Avi­o­liit­to­lain mu­kaan toi­sen ei tar­vit­se omai­suu­den osi­tuk­ses­sa luo­vut­taa omaa omai­suut­taan ta­sin­ko­na puo­li­son­sa kon­kurs­si­pe­säl­le, jos toi­nen puo­li­so on kon­kurs­sis­sa.

Jos lah­joit­taa ir­tain­ta omai­suut­ta puo­li­sol­leen, lah­joi­tuk­ses­ta täy­tyy teh­dä il­moi­tus maist­raa­til­le, jos ha­lu­aa vält­tää sen, et­tei­vät puo­li­son vel­ko­jat pää­se ta­kai­sin­saan­ti­kan­teil­la vaa­ti­maan lah­joi­tuk­sen pe­ru­mis­ta.

4 KUN AVI­O­LIIT­TO PÄÄT­TYY

● Mil­loin la­ki­sää­tei­nen ela­tus­vel­vol­li­suus päät­tyy?

La­ki­sää­tei­nen ela­tus­vel­vol­li­suus päät­tyy avi­o­lii­ton päät­ty­es­sä avi­oe­ro­tuo­mi­oon tai toi­sen kuo­le­maan.

● Voi­ko ela­tus­vel­vol­li­suus jat­kua avi­oe­ro­tuo­mi­on jäl­keen?

Puo­li­sot voi­vat so­pia ja vah­vis­tut­taa kun­nan so­si­aa­li­lau­ta­kun­nas­sa ela­tu­sa­pu­so­pi­muk­sen myös avi­o­lii­ton jäl­kei­sel­tä ajal­ta. Kä­rä­jä­oi­keus voi myös poik­keus­ta­pauk­sis­sa vel­voit­taa toi­sen mak­sa­maan ela­tu­sa­pua puo­li­sol­leen. Oi­keus­käy­tän­nös­sä puo­li­sol­le mää­rä­tyn ela­tu­sa­vun mää­rä on ol­lut yleen­sä pie­ni, ja ela­tu­sa­vun mak­su­vel­vol­li­suus on kes­tä­nyt ly­hy­en mää­rä­a­jan. Ela­tu­sa­vun tuo­mit­se­mi­nen avi­o­lii­ton jäl­keen on hy­vin poik­keuk­sel­lis­ta.

● Voi­ko ela­tus­vel­vol­li­suus jat­kua puo­li­son kuo­le­man jäl­keen?

Ela­tus­vel­vol­li­suus päät­tyy puo­li­son kuo­le­maan. Kuol­leen puo­li­son kuo­lin­pe­säs­tä voi­daan mak­saa avus­tus­ta les­kel­le, mi­kä­li tä­män toi­meen­tu­lo on ol­lut kuol­lees­ta puo­li­sos­ta riip­pu­vai­nen ja hän on ela­tuk­sen tar­pees­sa. Jos asia on rii­tai­nen, asi­an rat­kai­see pe­sän­sel­vit­tä­jä tai -ja­ka­ja.,

● On­ko puo­li­soil­la ela­tus-vel­vol­li­suus avi­oe­ron har­kin­ta-ai­ka­na?

Kyl­lä on. Har­kin­ta-ai­ka­na puo­li­so on oi­keu­tet­tu sa­man­ta­soi­seen ela­tuk­seen kuin avi­o­lii­ton ai­ka­na, vaik­ka puo­li­sot oli­si­vat jo muut­ta­neet eril­leen.

● Kuka on oi­keu­tet­tu per­hee­läk­kee­seen?

Per­he-eläk­kee­seen ovat oi­keu­tet­tu­ja les­ki, al­le 18-vuo­ti­aat lap­set ja al­le 22-vuo­ti­aat opis­ke­le­vat lap­set. Les­ke­ne­lä­ket­tä mak­se­taan, jos puo­li­soil­la on tai on ol­lut yh­tei­nen lap­si.

Jos yh­teis­tä las­ta ei ole, les­ke­ne­lä­ket­tä saa puo­li­so, joka edun­jät­tä­jän kuol­les­sa oli täyt­tä­nyt 50 vuot­ta tai oli pit­kä­ai­kai­ses­ti työ­ky­vy­tön. Li­säk­si edel­ly­te­tään, et­tä avi­o­liit­to oli sol­mit­tu en­nen kuin les­ki oli täyt­tä­nyt 50 vuot­ta ja edun­jät­tä­jä 65 vuot­ta ja se oli kes­tä­nyt vä­hin­tään vii­si vuot­ta. Kan­sa­ne­lä­ke­lain mu­kais­ta les­ke­ne­lä­ket­tä ei mak­se­ta 65 vuot­ta täyt­tä­neel­le les­kel­le.

● Mitä jos puo­li­so huk­kaa jat­ku­vas­ti omai­suut­taan?

Avio-oi­keu­syh­tey­den saa kat­ke­a­maan ha­ke­mal­la avi­oe­roa. Omai­suu­den huk­kaa­mi­ses­ta on kir­joi­tet­tu Oman Ajan nu­me­ros­sa 11–12/2014.

● Mitä mui­ta eläk­kei­tä les­ki voi saa­da?

Les­ki voi saa­da per­he- tai huol­to­e­lä­ket­tä ta­pa­tur­ma-, lii­ken­ne-, so­ti­las­ta­pa­tur­ma-, so­ti­las­vam­ma- tai po­ti­las­va­hin­ko­va­kuu­tuk­ses­ta. Les­ki voi saa­da kor­vauk­sia myös työ­nan­ta­jan ryh­mä­hen­ki­va­kuu­tuk­ses­ta tai sai­raus­kas­sas­ta. Hän voi saa­da myös yk­si­tyi­siä eläk­kei­tä.

● On­ko eron­nut puo­li­so oi­keu­tet­tu saa­maan eläk­kei­tä ex-puo­li­son­sa jäl­keen?

Eron­nut puo­li­so ei ole oi­keu­tet­tu mi­hin­kään la­ki­sää­tei­siin eläk­kei­siin ai­em­man puo­li­son­sa jäl­keen. Jos yk­si­tyi­sen va­kuu­tuk­sen edun­saa­jak­si on mää­ri­tel­ty omai­set, eron­nut puo­li­so ei kuu­lu edun­saa­jiin. Eron­nut puo­li­so täy­tyy mää­rä­tä yk­si­tyi­sen va­kuu­tuk­sen edun­saa­jak­si ni­mel­tä mai­ni­ten, mi­kä­li puo­li­so ha­lu­aa, et­tä myös ex-puo­li­so on edun­saa­ja hä­nen jäl­keen­sä. Näin har­vem­min on.

● Mitä jos avio-oi­keu­den alai­nen ja sen ul­ko­puo­li­nen omai­suus se­koit­tu­vat avi­o­lii­ton ai­ka­na?

Jos myö­hem­min on näy­tet­tä­vis­sä, mil­tä osin avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lis­ta omai­suut­ta on se­koit­tu­nut avio-oi­keu­den alai­seen omai­suu­teen, tämä voi­daan puo­li­son vaa­ti­muk­ses­ta huo­mi­oi­da omai­suu­den osi­tuk­ses­sa tai erot­te­lus­sa. Jos omai­suus on se­koit­tu­nut pit­kän ajan ku­lu­es­sa si­ten, et­tei omai­suut­ta tai ku­lu­tus­ta voi­da ero­tel­la, omai­suus kat­so­taan hel­pos­ti avio-oi­keu­den alai­sek­si omai­suu­dek­si. Rii­tai­san vaa­ti­muk­sen rat­kai­see en­si­si­jas­sa pe­sän­ja­ka­ja.

● Mitä pi­de­tään ly­hy­e­nä avi­o­liit­to­na?

Osi­tuk­sen so­vit­te­lu­vaa­ti­muk­sis­sa ly­hyt avi­o­liit­to on al­le vii­si vuot­ta kes­tä­nyt liit­to.

● Voi­ko avi­oeh­don teh­dä avi­o­lii­ton ai­ka­na?

Kyl­lä voi. Avi­oeh­to­so­pi­muk­sen voi teh­dä mis­sä vai­hees­sa avi­o­liit­toa ta­han­sa.

● Voi­ko ai­em­min teh­dyn avi­oeh­don mi­tä­töi­dä?

Teh­dyn avi­oeh­to­so­pi­muk­sen voi avi­o­lii­ton ai­ka­na mi­tä­töi­dä tai muut­taa te­ke­mäl­lä uu­den avi­oeh­to­so­pi­muk­sen ja re­kis­te­röi­mäl­lä sen maist­raa­tis­sa.

● Mik­si avi­oeh­to­so­pi­mus kan­nat­taa jos­kus pur­kaa?

Jos­kus avi­o­lii­ton al­ku­vai­hees­sa teh­ty, avio-oi­keu­den ko­ko­naan pois­sul­ke­va avi­oeh­to­so­pi­mus voi myö­hem­min joh­taa koh­tuut­to­maan ti­lan­tee­seen. Täl­lai­nen on esi­mer­kik­si, jos vai­mo on ol­lut yh­tei­ses­tä pää­tök­ses­tä ko­to­na ja va­ral­li­suus on pää­o­sin mie­hen ni­mis­sä.Täl­löin avio-oi­keu­den pois­sul­ke­va avi­oeh­to­so­pi­mus joh­tai­si vai­mon kan­nal­ta koh­tuut­to­maan lop­pu­tu­lok­seen sekä ero­ti­lan­tees­sa et­tä sil­loin, jos avi­o­liit­to lop­pui­si mie­hen kuo­le­maan. Ko­to­na työn­sä teh­neel­le vai­mol­le ei käy­tän­nös­sä jäi­si omai­suut­ta.

Mer­kit­tä­vää on myös se, et­tä avi­ooi­keu­de­na­lais­ta omai­suut­ta voi omai­suu­den osi­tuk­ses­sa siir­tää puo­li­sol­ta toi­sel­le il­man ve­ro­vai­ku­tuk­sia, mi­kä­li osi­tuk­ses­sa ei käy­te­tä osi­tuk­sen ul­ko­puo­li­sia ra­ha­va­ro­ja.

Jos avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lis­ta omai­suut­ta siir­re­tään omai­suu­den erot­te­lus­sa puo­li­sol­ta toi­sel­le, nämä kaik­ki siir­rot ovat ve­ro­tuk­sel­li­ses­ti va­rain­siir­to­ve­ron alai­sia kaup­po­ja tai vaih­to­ja.

Avi­oeh­to­so­pi­muk­sen pur­ka­mi­nen voi ol­la myös osa puo­li­soi­den ja yh­teis­ten las­ten pe­rin­tö­ve­ro­suun­nit­te­lua.

● En­tä jos omai­suu­den osi­tus tai erot­te­lu joh­taa koh­tuut­to­maan lop­pu­tu­lok­seen?

Puo­li­so voi vaa­tia omai­suu­den osi­tuk­sen tai erot­te­lun so­vit­te­lua. Puo­li­sot tai les­ki ja toi­sen puo­li­son kuo­lin­pe­sä voi­vat myös so­pia asi­as­ta. Jos asia ei rat­kea so­pi­muk­sin, asi­an päät­tää en­si­si­jas­sa pe­sän­ja­ka­ja. Osi­tuk­sen tai erot­te­lun moi­te­kan­teen joh­dos­ta lo­pul­li­sen pää­tök­sen te­kee tuo­mi­ois­tuin.

Esi­merk­ki

Ko­ti­äi­ti voi jou­tua eros­sa han­ka­laan ta­lou­del­li­seen ti­lan­tee­seen

Puo­li­soil­la oli ta­ka­naan pit­kä avi­o­liit­to. Vai­mo oli ol­lut yh­tei­sel­lä pää­tök­sel­lä ko­to­na lap­sia hoi­ta­mas­sa.

Mie­hel­lä oli pal­jon pe­rin­tö­o­mai­suut­ta, jon­ka hän oli saa­nut tes­ta­men­til­la van­hem­mil­taan. Tes­ta­men­tis­sa oli avio-oi­keu­den pois­sul­ke­va mää­räys. Esi­mer­kik­si puo­li­soi­den asun­to oli ra­hoi­tet­tu mie­hen pe­rin­tö­va­roin.

Vuo­sien var­rel­la liit­to oli muut­tu­nut kump­pa­nuu­dek­si, ja mies löy­si 58-vuo­ti­aa­na uu­den kump­pa­nin ja ero­si vai­mos­taan. Mi­ten ero vai­kut­ti kum­man­kin ta­lou­del­li­seen ti­lan­tee­seen avi­oe­ron het­kel­lä ja tu­le­vai­suu­des­sa?

Vai­mon lain­mu­kai­nen ti­lan­ne

Vai­mol­la oli avio-oi­keus puo­li­soi­den avio-oi­keu­den alai­seen omai­suu­teen. Kos­ka suu­rin osa omai­suu­des­ta oli mie­hen avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lis­ta omai­suut­ta, osi­tet­ta­vaa omai­suut­ta ei ol­lut ko­vin pal­jon. Tämä yh­tei­nen omai­suus ja­kau­tui ar­vo­mää­räi­ses­ti puo­lik­si si­ten, et­tä mo­lem­mat sai­vat puo­let täs­tä omai­suu­des­ta.

Mie­hen lain mu­kai­nen ela­tus­vel­vol­li­suus päät­tyi avi­oe­ro­tuo­mi­oon. Tä­män jäl­keen hä­nel­lä ei ol­lut enää ela­tus­vel­vol­li­suut­ta en­tis­tä puo­li­so­aan koh­taan.

Vai­mol­le ei ol­lut ker­ty­nyt juu­ri­kaan elä­ket­tä, kos­ka hän ei ol­lut ol­lut las­ten syn­ty­män jäl­keen työ­e­lä­mäs­sä. Vai­mo ei ol­lut eron jäl­keen oi­keu­tet­tu mie­hen jäl­keen mah­dol­li­ses­ti jää­viin per­he-eläk­kei­siin tai va­paa­eh­toi­siin eläk­kei­siin.

Mitä vai­mo voi teh­dä?

Kos­ka mie­hen avio-oi­keu­den ul­ko­puo­li­nen omai­suus pe­rus­tuu tes­ta­men­tin mää­räyk­seen, pe­sän­ja­ka­ja ei voi so­vi­tel­la tätä omai­suut­ta avio-oi­keu­den alai­sek­si omai­suu­dek­si, el­lei­vät asi­a­no­sai­set it­se toi­sin sovi.

Vai­mo voi vaa­tia ela­tu­sa­pua ex-mie­hel­tään pe­rus­tu­en sii­hen, et­tä hän on ela­tuk­sen tar­pees­sa ja ol­lut puo­li­son­sa ela­tuk­ses­ta riip­pu­vai­nen. Ela­tu­sa­vun mää­rä ei pe­rus­tu sii­hen, mikä elin­ta­so puo­li­soil­la oli avi­o­lii­ton ai­ka­na.

Käy­tän­nös­sä vai­mo jää han­ka­laan ta­lou­del­li­seen ti­lan­tee­seen.

Mie­hen lain­mu­kai­nen ti­lan­ne

Mie­hel­le ero­tel­laan omai­suu­den erot­te­lus­sa omai­suus, jon­ka hän on saa­nut pe­rin­tö­nä. Muu avio-oi­keu­den alai­nen omai­suus osi­te­taan puo­li­soi­den kes­ken.

Mie­hen la­ki­sää­tei­set työ­e­läk­keet ei­vät kuu­lu osi­tet­ta­vaan omai­suu­teen. Mies saa nämä eläk­keet ai­ka­naan, kun hän tu­lee elä­kei­kään.

Mies on vel­vol­li­nen elät­tä­mään vai­mo­aan avi­o­lii­ton har­kin­ta-ajan lop­puun saak­ka. Tä­män jäl­keen hä­nel­lä ei ole la­ki­sää­teis­tä ela­tus­vel­vol­li­suut­ta en­tis­tä vai­mo­aan koh­taan, el­lei sii­tä ole erik­seen muu­ta so­vit­tu tai tuo­mi­ois­tuin muu­ta päät­tä­nyt.

Mi­ten ti­lan­teen oli­si voi­nut hoi­taa toi­sin avi­o­lii­ton ai­ka­na?

Avi­o­pa­ri oli­si voi­nut mak­saa vai­mol­le va­paa­eh­tois­ta elä­ket­tä avi­o­lii­ton ai­ka­na. Täl­lai­nen elä­ke on ta­val­li­ses­ti nos­tet­ta­vis­sa ta­kai­sin ja se kuu­luu vai­mon avio-oi­keu­den alai­seen omai­suu­teen.

Puo­li­sot oli­si­vat myös voi­neet teh­dä avi­oeh­to­so­pi­muk­sen, jos­sa oli­si ta­sat­tu omai­suu­se­roa. Avi­oeh­to­so­pi­muk­ses­sa oli­si voi­tu esi­mer­kik­si so­pia, et­tä vai­mon yk­si­tyi­nen elä­ke on avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lis­ta omai­suut­ta sekä osa mie­hen pe­ri­mäs­tä omai­suu­des­ta on tes­ta­ment­ti­mää­räyk­ses­tä huo­li­mat­ta avio-oi­keu­den alais­ta omai­suut­ta.

Mi­ten asi­an voi hoi­taa oi­keu­den­mu­kai­sem­min eron yh­tey­des­sä?

Puo­li­soil­la on oi­keus so­pia omai­suu­den osi­tuk­ses­ta toi­sin ver­rat­tu­na sii­hen, mi­ten osi­tus lain mu­kaan teh­täi­siin. Jos lais­ta poik­ke­a­vaan so­pi­mi­seen on pe­rus­teet, myös ve­rot­ta­ja on hy­väk­sy­nyt la­ki­mää­räyk­sis­tä poik­ke­a­via osi­tus­so­pi­muk­sia il­man ve­ro­vel­vol­li­suuk­sia. Myös avi­o­lii­ton jäl­kei­ses­tä ela­tu­sa­vus­ta voi teh­dä so­pi­muk­sen ja vah­vis­tut­taa sen kun­nan so­si­aa­li­lau­ta­kun­nas­sa tai kä­rä­jä­oi­keu­des­sa. Näin toi­mien myös en­ti­sen pit­kä­ai­kai­sen vai­mon ase­ma tu­li­si pa­rem­min tur­va­tuk­si.

ASI­AN­TUN­TI­JAM­ME OTK, VA­RA­TUO­MA­RI JA ASI­A­NA­JA­JA ILO­NA PII­RO­NEN ON ERI­KOIS­TU­NUT PER­HE- JA PE­RIN­TÖ­OI­KEU­TEEN.

Lue Myös