Artikkeli

Sami Ta­ka­la

Muljahteleva sydän? Ota vakavasti sydämen rytmiongelmat

Sydän saattaa välillä muljahdella, pamppailla, tykyttää, väristä tai lyödä epäsäännöllisesti. Oireet kannattaa tutkituttaa, sillä ne voivat johtua sydämen rytmihäiriöstä. Mutta onko se vaarallista?

Py­ja­ma pääl­le, va­lot pois ja pei­ton al­le. Pump, pump, pump, pump. Sy­dän hak­kaa pe­lot­ta­van no­pe­as­ti, ei­kä tämä ole en­sim­mäi­nen ker­ta. Pi­tää­kö ol­la huo­lis­saan?

To­den­nä­köi­ses­ti ei, var­sin­kaan jos on pe­rus­ter­ve. On ta­val­lis­ta, et­tä sy­dän pamp­pai­lee mil­loin mis­tä­kin. Esi­mer­kik­si al­ko­ho­li, kah­vi, tu­pak­ka, stres­si ja eri­lai­set tun­ne­ti­lat saa­vat sy­dä­men ty­kyt­tä­mään ta­val­lis­ta no­pe­am­min. Täs­sä on myös yk­si­löl­li­siä ero­ja: tois­ten sy­dän jys­kii mui­ta hel­pom­min. Esi­mer­kik­si jän­nit­tä­jän sy­dän re­a­goi her­kem­min kuin mui­den.

Oi­reet voi­vat kie­liä myös sy­dä­men ryt­mi­häi­ri­ös­tä. Ikä­vil­tä tun­tu­vis­ta oi­reis­ta huo­li­mat­ta ryt­mi­häi­ri­öt ovat har­voin hen­gen­vaa­ral­li­sia.

Käy­tän­nös­sä ryt­mi­häi­riö tar­koit­taa sitä, et­tä sy­dä­men ryt­mi kiih­tyy, hi­das­tuu tai muut­tuu epä­ta­sai­sek­si. Se voi ol­la het­kel­lis­tä tai py­sy­vää.

Li­sä­lyön­nit ja eteis­vä­ri­nä ovat ylei­sim­mät

Sy­dä­men ryt­mi­häi­ri­öi­tä on eri­lai­sia. Ylei­sim­piä ovat li­sä­lyön­nit. Kai­kil­la on nii­tä jos­ku. Osa tun­tee li­sä­lyön­nit mul­jah­duk­si­na, osa vä­ri­nä­nä. Jot­kut ko­ke­vat, et­tä sy­dän lyö epä­sään­nöl­li­ses­ti, ikään kuin jät­täi­si lyön­te­jä vä­liin.

Kaik­ki ei­vät huo­maa sy­dä­men li­sä­lyön­te­jä lain­kaan. Nii­hin ha­vah­tuu usein juu­ri il­lal­la nuk­ku­maan men­nes­sä, kun on ai­kaa rau­hoit­tua.

Toi­sek­si ylei­sin ryt­mi­häi­riö on eteis­vä­ri­nä, joka yleis­tyy kes­ki-iän jäl­keen. Sii­nä mis­sä li­sä­lyön­te­jä tu­lee sil­loin täl­löin, eteis­vä­ri­nä voi ol­la pääl­lä koko ajan tai esiin­tyä koh­tauk­si­na.

Eteis­vä­ri­näs­sä sy­dän pamp­pai­lee epä­ta­sai­seen tah­tiin ei­kä pump­paa ver­ta kun­nol­la. Jos syke on ai­em­min py­sy­nyt sään­nöl­li­se­nä, eteis­vä­ri­näs­tä kär­si­vil­lä se heit­te­leh­tii voi­mak­kaas­ti. Tä­män huo­maa hel­pos­ti sy­ket­tä mi­tat­ta­es­sa.

Eteis­vä­ri­nä vih­jai­lee it­ses­tään ai­heut­ta­mal­la sy­dä­men­ty­ky­tys­tä, mut­ta osal­la se­kin on täy­sin oi­ree­ton. Kun sy­dä­men syke hi­das­tuu, ih­mi­nen saat­taa tun­tea ah­dis­ta­vaa oloa, hui­maus­ta, huo­no­voin­ti­suut­ta, vä­sy­mys­tä tai rin­ta­ki­pua. Äkil­li­nen syk­keen las­ku voi vie­dä ta­jun.

Sa­moin kuin li­sä­lyön­nit, eteis­vä­ri­nä­kään ei it­ses­sään ole vaa­ral­li­nen. Sen hoi­ta­mi­nen on sil­ti tär­ke­ää, sil­lä hoi­ta­mat­to­ma­na eteis­vä­ri­nä voi ol­la koh­ta­lo­kas. Jos eteis­vä­ri­nä jat­kuu pit­kään, sy­dä­meen muo­dos­tuu ve­ri­hyy­ty­miä. Jos hyy­ty­mä pää­see kul­keu­tu­maan ve­ri­suo­nis­tos­sa ai­voi­hin as­ti, ris­ki­nä on ai­vo­ve­ren­kier­to­häi­riö ja pa­him­mil­laan ai­vo­hal­vaus.

Kam­mi­o­vä­ri­nä on vaa­ral­li­sin

Jos­kus ryt­mi­häi­ri­ön taus­tal­la on sy­dän­sai­raus. Näin on esi­mer­kik­si kam­mi­o­vä­ri­näs­sä, joka on vaa­ral­li­sin ryt­mi­häi­ri­ön muo­to. Se liit­tyy useim­mi­ten sy­dä­men vau­ri­oon, ku­ten sy­dä­nin­fark­tiin.

Kam­mi­o­vä­ri­näs­sä sy­dä­mes­sä ei syn­ny su­pis­tus­lii­ket­tä, ei­kä sy­dän pys­ty sik­si pump­paa­maan ver­ta. Tämä joh­taa se­kun­neis­sa ta­jut­to­muu­teen. Jos el­vy­tys­tä ei aloi­te­ta heti, ih­mi­nen kuo­lee.

Kam­mi­o­vä­ri­nää edel­tää usein voi­ma­kas rin­ta­ki­pu.

Mis­tä ryt­mi­häi­riö joh­tuu?

Kär­jis­te­tys­ti sa­not­tu­na ryt­mi­häi­ri­öt joh­tu­vat sy­dä­men säh­köi­sen sää­te­lyn häi­riin­ty­mi­ses­tä.

Ote­taan esi­merk­ki: sy­dä­men oi­ke­as­sa etei­ses­sä on niin sa­not­tu tah­dis­tin­sol­mu­ke, joka lä­het­tää säh­köim­puls­se­ja. Säh­köim­puls­sit saa­vat sy­dän­li­hak­sen pump­paa­maan.

Ryt­mi­häi­ri­ös­sä tah­dis­tin­sol­muk­kee­seen tu­lee jos­tain syys­tä häi­ri­öi­tä, vä­hän niin kuin me­kaa­ni­siin lait­tei­siin. Täl­löin sy­dän ei lyö niin kuin pi­tää. Syke al­kaa pät­kiä, tai sy­dän lyö lii­an ti­he­äs­ti.

En­nal­ta­eh­käi­sy on vai­ke­aa

Ryt­mi­häi­ri­ön voi ai­heut­taa esi­mer­kik­si yli­pai­no tai kor­kea ve­ren­pai­ne. Run­sas al­ko­ho­lin­käyt­tö, tu­pa­koin­ti ja kah­vin juon­ti ai­heut­ta­vat tyy­pil­li­ses­ti sy­dä­men li­sä­lyön­te­jä. Li­säk­si vai­ku­tus­ta on to­det­tu ole­van ah­ke­ral­la kes­tä­vyys­lii­kun­nan har­ras­ta­mi­sel­la ja val­vo­mi­sel­la.

Kil­pi­rau­ha­sen lii­ka­toi­min­ta voi ai­heut­taa sy­dä­men ty­ky­tys­tä, sa­moin ane­mia eli al­hai­nen ve­ren he­mog­lo­bii­ni. Jos­kus taus­tal­la on myös sy­dän­tä vau­ri­oit­ta­nut sai­raus.

Toi­si­naan sy­dän- ja ve­ren­pai­ne­lääk­kei­nä käy­te­tyt bee­ta­sal­paa­jat hi­das­ta­vat sy­dä­men sy­ket­tä enem­män kuin pi­täi­si. Täl­löin lääk­keen an­nos­tus­ta pi­tää pie­nen­tää.

Pe­ri­mä ei vai­ku­ta van­hem­mal­la iäl­lä al­ka­nee­seen ryt­mi­häi­ri­öön, ku­ten eteis­vä­ri­nään, ja sen en­nal­ta­eh­käi­sy on­kin vai­ke­aa. Ter­veel­li­set elä­män­ta­vat ja sään­nöl­li­nen lii­kun­ta vä­hen­tä­vät jon­kin ver­ran ris­kiä saa­da esi­mer­kik­si kor­ke­as­ta ve­ren­pai­nees­ta tai sy­dän­sai­rau­des­ta joh­tu­vaa ryt­mi­häi­ri­ö­tä.

Tark­kai­le sy­ket­tä, mit­taa puls­si

Ikään­ty­es­sä kan­nat­taa tark­kail­la sy­ket­tä sään­nöl­li­ses­ti, vä­hin­tään ker­ran kuus­sa mut­ta mie­lui­ten ti­he­äm­min, jot­ta mah­dol­li­nen ryt­mi­häi­riö voi­daan to­de­ta ja hoi­taa ajois­sa. Tämä on oleel­lis­ta, kos­ka eteis­vä­ri­nä voi ol­la oi­ree­ton ja jää­dä sik­si hoi­ta­mat­ta.

Syke ote­taan tun­nus­te­le­mal­la puls­sia ran­tees­ta tai kau­las­ta tai mit­taa­mal­la ve­ren­pai­ne. Sii­tä voi teh­dä sa­man­lai­sen ta­van kuin ham­pai­den pe­sus­ta eli osan aa­mu- ja il­ta­ru­tii­ne­ja.

Puls­sia las­ke­taan puo­len mi­nuu­tin ajan ja sit­ten ker­ro­taan luku kah­del­la. Niin sel­vi­ää, mon­ta­ko ker­taa sy­dän lyö mi­nuu­tis­sa. Saa­tu luku mer­ki­tään muis­tiin.

Mi­ten ryt­mi­häi­ri­ö­tä hoi­de­taan?

Lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le kan­nat­taa ha­keu­tua, jos syke heit­te­leh­tii. Mi­kä­li oi­rei­siin liit­tyy rin­ta­ki­pua, voi­mat­to­muut­ta, pyör­ry­tys­tä tai ta­jun­nan me­ne­tys, lää­kä­riin on läh­det­tä­vä niin pian kuin mah­dol­lis­ta.

Sil­loin täl­löin tun­tu­vien li­sä­lyön­tien ta­kia ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se ha­keu­tua hoi­toon, el­lei­vät li­sä­lyön­nit häi­rit­se elä­mää.

Sy­dän­fil­mi ker­too to­tuu­den

Lää­kä­ri to­te­aa ryt­mi­häi­ri­ön sy­dä­men säh­kö­käy­räl­lä eli EKG:lla, jota kut­su­taan myös sy­dän­fil­mik­si. On­gel­ma on, et­tä sy­dän­fil­mi täy­tyy saa­da juu­ri sil­loin, kun ryt­mi­häi­riö on pääl­lä. Mo­nes­ti ryt­mi­häi­ri­öt kes­tä­vät vain het­ken, ei­vät­kä ne tä­män ta­kia ai­na näy vas­taa­no­tol­la ote­tus­sa sy­dän­fil­mis­sä.

Jos ryt­mi­häi­riö ei sel­viä vie­lä en­sim­mäi­sel­lä lää­kä­ri­käyn­nil­lä, tut­ki­muk­set voi­vat jat­kua seu­ran­nal­la. Täl­löin tut­kit­ta­va saa mu­kaan­sa pie­nen lait­teen, joka kiin­ni­te­tään vyö­tä­röl­le ja joka tal­len­taa sy­dä­men lyön­te­jä.

Jois­sa­kin ta­pauk­sis­sa voi­daan myös ihon al­le asen­taa pai­kal­lis­puu­du­tuk­ses­sa ryt­mi­val­vu­ri. Sen avul­la sy­dä­men toi­min­taa py­sy­tään val­vo­maan jopa vuo­sia. Tar­vit­ta­es­sa lää­kä­ri te­kee po­ti­laal­le ult­ra­ää­nen tai ra­si­tus­ko­keen kal­tai­sia tut­ki­muk­sia.

Hoi­to ei ole ai­na tar­peen

Ryt­mi­häi­ri­öt ei­vät usein­kaan tar­vit­se var­si­nais­ta hoi­toa, vaan ne me­ne­vät ohi it­ses­tään. Näin on eten­kin li­sä­lyön­neis­sä ja jän­ni­tyk­seen liit­ty­väs­sä sy­dä­men pom­pot­te­lus­sa.

Hoi­dok­si lää­kä­ri saat­taa suo­si­tel­la elin­ta­po­jen muut­ta­mis­ta niin, et­tei ryt­mi­häi­ri­ö­tä pää­si­si enää syn­ty­mään: stres­si­te­ki­jöi­den vä­hen­tä­mis­tä, riit­tä­vää yö­un­ta, ko­fei­i­ni­juo­mien jät­tä­mis­tä.

Ryt­mi­häi­ri­ön ai­heut­ta­mia ikä­viä tun­te­muk­sia voi lie­vit­tää lääk­keil­lä. Eni­ten es­to­hoi­to­na käy­te­tään bee­ta­sal­paa­jia. Ne vai­kut­ta­vat sy­dä­meen hi­das­ta­vas­ti, jo­ten nii­tä ei voi käyt­tää, jos syke on val­miik­si hi­das. Bee­ta­sal­paa­ja tep­sii ryt­mi­häi­ri­ön oi­rei­siin, mut­ta ei pois­ta sen ai­heut­ta­jaa.

Eri­tyyp­pi­siin ryt­mi­häi­ri­öi­hin on eri­lai­set lääk­keet, joi­den kans­sa on ol­ta­va tark­ka­na.

Säh­köis­kus­ta­kin voi ol­la apua

Jos­kus bee­ta­sal­paa­jat ei­vät rii­tä ja tar­vi­taan var­si­nai­set ryt­mi­häi­ri­ö­lääk­keet.

Sy­dä­men no­pe­a­lyön­ti­syys taas voi­daan pa­laut­taa ta­kai­sin nor­maa­lik­si niin sa­no­tul­la ryt­min­siir­rol­la. Se on­nis­tuu suo­nen­si­säi­sel­lä lääk­keel­lä tai an­ta­mal­la säh­köis­ku nu­ku­tuk­ses­sa.

Va­ka­via har­vaa sy­ket­tä ai­heut­ta­via ryt­mi­häi­ri­öi­tä hoi­de­taan sy­dä­men­tah­dis­ti­mel­la, joka si­joi­te­taan pai­kal­lis­puu­du­tuk­ses­sa yleen­sä oi­ke­an so­lis­luun ala­puo­lel­le. Siel­tä se vä­lit­tää sy­dä­meen säh­köim­puls­se­ja ve­ri­suo­nen kaut­ta.

Hen­gen­vaa­ral­li­sen kam­mi­o­vä­ri­nän ai­noa hoi­to on säh­köi­nen ryt­min­siir­to. No­pea pe­ru­sel­vy­tys eli pu­hal­lus-pai­ne­lu­el­vy­tys toi­mii en­si­a­pu­na, kun­nes po­ti­laan luo saa­daan ryt­min­siir­to­lai­te eli sy­dä­nis­ku­ri, de­fib­ril­laat­to­ri. Lait­teel­la py­ri­tään pa­laut­ta­maan sy­dä­meen pump­paa­va ryt­mi säh­köis­kun avul­la.

Jut­tuun on haas­ta­tel­tu Tu­run yli­o­pis­tol­li­sen kes­kus­sai­raa­lan Sy­dän­kes­kuk­sen yli­lää­kä­riä, kar­di­o­lo­gi­an pro­fes­so­ri Ju­ha­ni Ai­rak­sis­ta. Läh­tei­nä myös Sy­dän­liit­to ja Ter­veys­kir­jas­to.

5 fak­taa sy­dä­men ryt­mi­häi­ri­ös­tä

1. Ryt­mi­häi­ri­öl­lä tar­koi­te­taan poik­ke­a­vaa sy­dä­men ryt­miä.

2. Sy­dä­men li­sä­lyön­te­jä on jo­kai­sel­la, vaik­ka kaik­ki ei­vät nii­tä tun­ne.

3. Eteis­vä­ri­nää on yli 100 000 suo­ma­lai­sel­la.

4. Ryt­mi­häi­ri­öt yleis­ty­vät noin 60 ikä­vuo­den jäl­keen.

5. Ryt­mi­häi­ri­öt ovat yh­tä ylei­siä mie­hil­lä ja nai­sil­la.

Mikä on nor­maa­li syke?

Sy­dä­men syke vaih­te­lee eri ih­mi­sil­lä ja eri ti­lan­teis­sa, mut­ta le­vos­sa syk­keen pi­täi­si py­syä sa­mal­la ta­sol­la.

Nor­maa­li le­po­sy­ke on 50–90 lyön­tiä mi­nuu­tis­sa.

Mie­li­a­lan muu­tok­set voi­vat nos­taa syk­keen yli 100 lyön­tiin mi­nuu­tis­sa ja ko­vas­sa lii­kun­nas­sa jopa 200 lyön­tiin mi­nuu­tis­sa.

Ak­tii­vi­liik­ku­jien syke on le­vos­sa yleen­sä pie­nem­pi kuin mui­den. Se voi las­kea le­vos­sa jopa 40 lyön­tiin mi­nuu­tis­sa.

Ap­p­seis­ta apua

Ryt­mi­häi­ri­ö­tä voi tut­kia myös it­se suo­ma­lais­ten ke­hit­tä­mil­lä mo­bii­li­so­vel­luk­sil­la. Esi­mer­kik­si Beat2Pho­nes­sa rin­taan kiin­ni­te­tään jous­ta­van vyön avul­la sen­so­ri, joka mit­taa mm. EKG:n ja sy­ke­vä­li­vaih­te­lun ja lä­het­tää sy­dän­fil­min äly­pu­he­li­meen tai tab­let­tiin. Siel­tä sen voi ha­lu­tes­saan lä­het­tää edel­leen lää­kä­ril­le.

Toi­nen suo­ma­lais­so­vel­lus on Be­atS­can­ner. Sii­nä äly­pu­he­lin tai tab­let­ti ase­te­taan se­lin­ma­kuul­la ol­les­sa sy­dä­men koh­dal­le, jol­loin so­vel­lus mit­taa sy­ke­vä­li­vaih­te­lua hyö­dyn­tä­mäl­lä mo­bii­li­lait­teis­sa ole­vaa kiih­ty­vyy­san­tu­ria ja gy­ros­koop­pia. Be­atS­can­ne­ris­sa ei siis tar­vi­ta mi­tään li­sä­lait­tei­ta.

Lue Myös