Artikkeli

Ku­vi­tus PIA HOLM

Miten toimii edunvalvonta?

Muistisairas omainen ei kykene huolehtimaan asioistaan. Entä jos vammaudun tai sairastun, kuka silloin voi hoitaa asioitani? Järkeviä omaisuusjärjestelyjä ei voi tehdä, jos ihminen itse ei ole oikeustoimikelpoinen. Siksi on hyvä tietää, mitä edunvalvonta tarkoittaa.

Mo­nien kes­ki-ikäis­ten van­hem­mat ei­vät enää pys­ty huo­leh­ti­maan asi­ois­taan. Jär­ke­viä omai­suus­jär­jes­te­ly­jä ei voi enää teh­dä, jos van­hus ei ole it­se oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen.

Useim­mi­ten van­hus­ten asi­at hoi­tu­vat lä­heis­ten avus­tuk­sel­la il­man vi­ral­lis­ta edun­val­von­taa. Hen­ki­lö on voi­nut an­taa jol­le­kin lä­hei­sel­le val­ta­kir­jan asi­oi­den­sa hoi­ta­mis­ta var­ten, jos hän ei enää pys­ty it­se hoi­ta­maan asi­oi­taan.

Edun­val­von­ta on by­rok­raat­tis­ta. Edun­val­vo­jaa ei kan­na­ta ha­kea, jos asi­at voi jär­jes­tää muu­ten ja lä­hei­set luot­ta­vat asi­oi­ta hoi­ta­vaan hen­ki­löön. Tämä on myös oi­keus­käy­tän­nön kan­ta.

Edun­val­vo­jaa ei mää­rä­tä, el­lei sii­hen ole tar­vet­ta. Näin on sii­nä­kin ta­pauk­ses­sa, et­tä hen­ki­lö ei pys­tyi­si täy­sin it­se val­vo­maan omien asi­oi­den­sa hoi­ta­mis­ta.

EN­SIN JOKU YLEEN­SÄ HUO­LES­TUU

Edun­val­vo­jan hank­ki­mi­nen tu­lee ajan­koh­tai­sek­si yleen­sä sil­loin, kun esi­mer­kik­si pank­ki kiin­nit­tää huo­mi­o­ta sii­hen, et­tei hen­ki­lö pys­ty it­se hoi­ta­maan tai ym­mär­tä­mään omia ta­lou­del­li­sia asi­oi­taan. Hän saat­taa esi­mer­kik­si nos­taa suu­ria sum­mia ra­haa ja hu­ka­ta omai­suut­taan.

Edun­val­vo­jaa tar­vi­taan myös sil­loin, jos hen­ki­lön ni­mis­sä täy­tyy teh­dä joi­tain oi­keus­toi­mia, joi­ta hän ei tosi asi­as­sa it­se riit­tä­väs­ti ym­mär­rä. Täl­löin on mah­dol­lis­ta ha­kea edun­val­vo­jaa ai­no­as­taan ni­met­ty­jen toi­mien te­ke­mis­tä var­ten.

Toi­si­naan edun­val­vo­jan ha­ke­mi­sen tar­ve tu­lee myös sii­tä, et­tä ha­vai­taan epäi­lyk­siä hen­ki­lön omai­suu­den ta­lou­del­li­ses­ta vää­rin­käy­tös­tä. Täl­löin edun­val­vo­jaa kan­nat­taa ha­kea.

Lue myös: Mil­loin tar­vi­taan edun­val­vo­jaa?

EDUN­VAL­VON­NAN LAA­JUUS VAIH­TE­LEE

Lie­vin muo­to on ha­kea edun­val­vo­jaa vain tiet­tyyn, ni­met­tyyn toi­meen. Seu­raa­va vaih­to­eh­to on ha­kea edun­val­vo­jaa hoi­ta­maan kaik­kia hen­ki­lön ta­lou­del­li­sia ja hen­ki­lö­koh­tai­sia asi­oi­ta.

Edun­val­vo­jan mää­rää­mi­nen on en­si­si­jai­nen me­net­te­ly­ta­pa. Sil­loin hen­ki­lön toi­min­ta­kel­poi­suu­teen ei puu­tu­ta, eli hän säi­lyt­tää myös it­se oi­keu­den teh­dä oi­keus­toi­mia ja hal­li­ta omai­suut­taan. Edun­val­vo­jan mää­rää­mi­nen riit­tää, jos hen­ki­lö ei voi teh­dä oi­keus­toi­mia, jot­ka va­hin­goit­ta­vat hä­nen ta­lout­taan.

KUKA MÄÄ­RÄÄ EDUN­VAL­VO­JAN?

Maist­raat­ti voi mää­rä­tä edun­val­vo­jan, jos hen­ki­lö on it­se ha­ke­nut edun­val­vo­jan mää­rää­mis­tä ja pyy­tä­nyt tiet­tyä hen­ki­löä edun­val­vo­jak­si.

Kä­rä­jä­oi­keus mää­rää tar­vit­ta­es­sa edun­val­vo­jan, jos ha­ki­ja ei ym­mär­rä, mitä edun­val­vo­jan mää­rää­mi­nen hä­nel­le mer­kit­see. Kä­rä­jä­oi­keus mää­rää edun­val­vo­jan myös sil­loin, kun edun­val­vo­jaa ha­kee joku muu kuin hen­ki­lö it­se.

KUKA VOI OL­LA EDUN­VAL­VO­JA?

Edun­val­vo­jak­si voi­daan mää­rä­tä teh­tä­vään so­pi­va hen­ki­lö, joka an­taa tä­hän suos­tu­muk­sen­sa. En­si­si­jai­ses­ti edun­val­vo­jak­si kan­nat­taa va­li­ta sai­raan tai van­huk­sen lä­hi­o­mai­nen tai muu lä­hei­nen.

Edun­val­von­ta­mää­räys voi­daan an­taa myös oi­keu­sa­pu­toi­mis­ton ylei­sel­le edun­val­vo­jal­le tai muul­le la­ki­mie­hel­le tai asi­a­na­ja­jal­le.

Kau­pun­gin ylei­sel­lä edun­val­vo­jal­la voi ol­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la yli 200 asi­a­kas­ta. Tä­män vuok­si lä­hei­nen pys­tyy edun­val­vo­ja­na huo­leh­ti­maan tar­kem­min pää­mie­hen hen­ki­lö­koh­tais­ten tar­pei­den täyt­tä­mi­ses­tä.

Lä­heis­tä ei voi ha­kea edun­val­vo­jak­si, jos epäil­lään, et­tä hän käyt­täi­si vää­rin pää­mie­hen va­ro­ja. Lä­heis­tä ei voi ha­kea edun­val­vo­jak­si ni­met­tyyn toi­meen, jos hän on sii­nä es­teel­li­nen.

Edun­val­vo­jan mää­rää­mis­tä voi ha­kea maist­raat­ti, edun­val­von­taan mää­rät­tä­vän van­hem­pi, avi­o­puo­li­so, lap­si tai muu lä­hei­nen hen­ki­lö.

EDUN­VAL­VO­JAN PALK­KIO

Edun­val­vo­jal­la on oi­keus saa­da lain mu­kaan palk­kio ja ku­lu­kor­vaus työs­tään. Jos edun­val­vo­ja on mää­rät­ty hoi­ta­maan hen­ki­lön ylei­siä ta­lou­del­li­sia asi­oi­ta, palk­ki­on mää­rään vai­kut­ta­vat edun­val­vot­ta­van va­ral­li­suus ja tu­lot.

Lue myös: Mitä teen, kun van­hem­man kyky hoi­taa asi­oi­taan heik­ke­nee?

TOI­MIN­TA­KEL­POI­SUUT­TA VOI­DAAN RA­JOIT­TAA

Jos hen­ki­lö, jol­la on edun­val­vo­ja, toi­mii edun­val­vo­jan neu­vos­ta huo­li­mat­ta oman etun­sa vas­tai­ses­ti tai jos sii­hen on ole­mas­sa il­mei­nen vaa­ra, hä­nen toi­min­ta­kel­poi­suut­taan voi­daan ra­joit­taa.

Toi­min­ta­kel­poi­suu­den ra­joit­ta­mi­ses­ta päät­tää kä­rä­jä­oi­keus. Se voi päät­tää, et­tei hen­ki­löl­lä esi­mer­kik­si ole oi­keut­ta ot­taa vel­kaa ei­kä myy­dä ei­kä lah­joit­taa asun­to­aan. Hen­ki­lön toi­min­ta­kel­poi­suut­ta ei saa ra­joit­taa enem­pää kuin se on hä­nen suo­jaa­mi­sek­seen tar­peel­lis­ta.

Jos hen­ki­lö nyt ot­tai­si vel­kaa tai lah­joit­tai­si asun­ton­sa, nämä oi­keus­toi­met oli­si­vat pä­te­mät­tö­miä, kos­ka hä­nel­lä ei ol­lut oi­keut­ta päät­tää asi­as­ta. Jos­kus oi­keus­toi­mi saat­taa kui­ten­kin tul­la si­to­vak­si, jos vas­taa­not­ta­ja ei tien­nyt asi­as­ta ja omai­suut­ta oli eh­dit­ty jo luo­vut­taa eteen­päin.

VA­JAA­VAL­TAI­SEK­SI JU­LIS­TA­MI­NEN VII­MEI­NEN KEI­NO

Va­jaa­val­tai­sek­si ju­lis­te­tul­la hen­ki­löl­lä ei ole omaa oi­keus­toi­mi­kel­poi­suut­ta päät­tää lain­kaan omis­ta ta­lou­del­li­sis­ta asi­ois­taan.

Ai­kui­sen ju­lis­ta­mi­nen va­jaa­val­tai­sek­si on ää­rim­mä­nen kei­no. Edel­ly­tyk­se­nä on, et­tä toi­min­ta­kel­poi­suu­den ra­joit­ta­mi­nen ja edun­val­vo­jan mää­rää­mi­nen ei­vät rii­tä suo­jaa­maan hen­ki­lön etu­ja. Va­jaa­val­tai­sek­si ju­lis­ta­mi­nen edel­lyt­tää, et­tä hen­ki­lö ak­tii­vi­ses­ti toi­mii omien etu­jen­sa vas­tai­ses­ti. Va­jaa­val­tai­sia ovat myös al­le 18-vuo­ti­aat.

EDUN­VAL­VO­JAN TEH­TÄ­VÄN PÄÄT­TY­MI­NEN

Kä­rä­jä­oi­keus voi va­paut­taa edun­val­vo­jan teh­tä­väs­tään, kun edun­val­vo­ja sitä pyy­tää tai kun pää­mies ei enää tar­vit­se edun­val­vo­jaa. Edun­val­vo­jan teh­tä­vä päät­tyy pää­mie­hen kuol­les­sa.

Jos edun­val­vo­jan teh­tä­vä pe­rus­tuu pää­mie­hen alai­käi­syy­teen, teh­tä­vä päät­tyy, kun pää­mies täyt­tää 18 vuot­ta.

MIS­TÄ EDUN­VAL­VO­JA HUO­LEH­TII?

Useim­mi­ten edun­val­vo­ja mää­rä­tään huo­leh­ti­maan pää­mie­hen­sä omai­suu­des­ta ja ta­lou­del­li­sis­ta asi­ois­ta. Hä­net voi­daan mää­rä­tä huo­leh­ti­maan myös yk­sit­täi­ses­tä asi­as­ta, esi­mer­kik­si kiin­teis­tön myy­mi­ses­tä tai hal­lin­ta­oi­keu­des­ta luo­pu­mi­ses­ta pää­mie­hen­sä puo­les­ta.

Edun­val­vo­jan on myös huo­leh­dit­ta­va sii­tä, et­tä pää­mies saa so­pi­van hoi­don, huo­len­pi­don ja kun­tou­tuk­sen. Hä­nen tu­lee tar­vit­ta­es­sa ol­la yh­teis­työs­sä esi­mer­kik­si kun­nan so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon vi­ra­no­mais­ten kans­sa.

Lue myös: Kuka hoi­taa omai­suut­ta, jos omat voi­mat eh­ty­vät?

EDUN­VAL­VO­JA HUO­LEH­TII OMAI­SUU­DES­TA

Edun­val­vo­jan on huo­leh­dit­ta­va pää­mie­hen­sä omai­suu­des­ta si­ten, et­tä omai­suus ja sen tuot­to voi­daan käyt­tää pää­mie­hen hyö­dyk­si ja tä­män hen­ki­lö­koh­tai­siin tar­pei­siin.

Edun­val­vo­jan on muun mu­as­sa pi­det­tä­vä huol­ta sii­tä, et­tä pää­mies saa omis­ta va­rois­taan riit­tä­väs­ti ra­haa hen­ki­lö­koh­tai­siin me­noi­hin­sa.

Yleen­sä edun­val­vo­ja ei saa myy­dä sel­lais­ta omai­suut­ta, jol­la on pää­mie­hel­le eri­tyis­tä ar­voa tai jota pää­mies tar­vit­see edun­val­von­nan ai­ka­na tai myö­hem­min. Edun­val­vo­ja tar­vit­see maist­raa­tin lu­van mer­kit­tä­vien oi­keus­toi­mien te­ke­mi­seen.

Edun­val­vo­ja ei saa lah­joit­taa pää­mie­hen­sä omai­suut­ta. Jos pää­mies ha­lu­aa an­taa ta­val­li­sen lah­jan esi­mer­kik­si su­ku­lai­sen syn­ty­mä­päi­vä­nä, hä­nen toi­veen­sa on täy­tet­tä­vä.

Jos pää­mie­hel­lä on saa­ta­via, edun­val­vo­jan on il­moi­tet­ta­va mak­su­vel­vol­li­sel­le ti­li­tie­dot. Sama kos­kee esi­mer­kik­si oi­keut­ta eläk­kee­seen. Li­säk­si edun­val­vo­jan on il­moi­tet­ta­va pan­kil­le, kuka saa nos­taa pää­mie­hen ti­lil­lä ole­via ra­ho­ja.

EDUN­VAL­VON­TA JA KUO­LIN­PE­SÄ

Jos pää­mie­hes­tä tu­lee kuo­lin­pe­sän osa­kas, edun­val­vo­jan on lä­he­tet­tä­vä maist­raa­til­le jäl­jen­nös pe­ru­kir­jas­ta kuu­kau­den si­säl­lä pe­ru­kir­jan laa­ti­mi­ses­ta. Hä­nen on pää­mie­hen­sä puo­les­ta osal­lis­tut­ta­va kuo­lin­pe­sän hoi­toon.

Kuo­lin­pe­sää kos­ke­viin oi­keus­toi­miin, ku­ten kuo­lin­pe­sään kuu­lu­van kiin­teis­tön myy­mi­seen, edun­val­vo­jan on ha­et­ta­va lu­paa maist­raa­til­ta.

Edun­val­vo­ja ei saa teh­dä so­pi­mus­ta kuo­lin­pe­sän yh­teis­hal­lin­nos­ta il­man maist­raa­tin lu­paa. Sama kos­kee pe­rin­nös­tä luo­pu­mis­ta tai pää­mie­hen pe­rin­tö­o­suu­den luo­vut­ta­mis­ta, osi­tus­ta kos­ke­vaa so­pi­mus­ta tai pe­rin­nön­ja­koa, joka suo­ri­te­taan il­man kä­rä­jä­oi­keu­den mää­rää­mää pe­sän­ja­ka­jaa.

TI­LI­TYS VA­RO­JEN KÄY­TÖS­TÄ KER­RAN VUO­DES­SA

● Edun­val­von­nan al­ka­es­sa on teh­tä­vä maist­raa­til­le al­ku­ti­li pää­mie­hen va­rois­ta ja ve­lois­ta. Al­ku­ti­liin il­moi­te­taan myös ar­vi­ot omai­suu­den, esi­mer­kik­si kiin­teis­tön, ar­vos­ta. Al­ku­ti­li teh­dään maist­raa­tin kaa­vak­keel­le kol­men kuu­kau­den ku­lu­es­sa edun­val­von­nan al­ka­mi­ses­ta.

● Pan­keil­le ja ra­hoi­tus­lai­tok­sil­le tu­lee il­moit­taa edun­val­von­nan al­ka­mi­ses­ta ja ti­lin­käyt­tö­oi­keuk­sien siir­tä­mi­ses­tä myös edun­val­vo­jal­le.

● Kela tie­dus­te­lee au­to­maat­ti­ses­ti, min­ne ti­lil­le edun­val­vot­ta­van elä­ke jat­kos­sa mak­se­taan. Muil­le elä­keyh­ti­öil­le pi­tää il­moit­taa mak­su­tie­to­jen muu­tok­sis­ta. On hel­poin­ta muut­taa ta­lout­ta kos­ke­vien asi­oi­den yh­teys­tie­doik­si edun­val­vo­jan osoi­te­tie­dot.

● Vuo­sit­tain on teh­tä­vä maa­lis­kuun lop­puun men­nes­sä vuo­si­ti­li­tys va­ro­jen käy­tös­tä. Sii­hen eri­tel­lään edun­val­vot­ta­van tu­lot ja me­not ku­lu­neel­ta vuo­del­ta. Maal­li­kol­le vuo­si­ti­li­tyk­sen te­ke­mi­nen saat­taa ol­la suu­ri työ. Ti­li­tyk­seen eri­tel­lään erik­seen esi­mer­kik­si asu­mi­sen ja hoi­don kus­tan­nuk­set ja pää­mie­hel­le an­ne­tut kä­teis­va­rat.

● Jos edun­val­vot­ta­van omaa toi­min­ta­ky­kyä ei ole ra­joi­tet­tu, sekä edun­val­vo­jal­la et­tä edun­val­vot­ta­val­la on oi­keus edus­taa hen­ki­löä. Edun­val­vo­jan täy­tyy tie­dus­tel­la pää­mie­hen­sä mie­li­pi­det­tä tär­keis­sä asi­ois­sa.

● Tiet­tyi­hin oi­keus­toi­miin, esi­mer­kik­si asun­non myyn­tiin, lai­nan ot­ta­mi­seen ja omai­suu­den pant­taa­mi­seen, edun­val­vo­ja tar­vit­see maist­raa­tin lu­van.

Näin teet edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus teh­dään kir­jal­li­ses­ti. Se päi­vä­tään ja al­le­kir­joi­te­taan kah­den es­teet­tö­män to­dis­ta­jan läs­nä ol­les­sa. To­dis­ta­jan tu­lee tie­tää, et­tä ky­sees­sä on edun­val­von­ta­val­tuu­tus.

Val­ta­kir­jal­la hen­ki­lö ni­me­ää val­tuu­te­tun hoi­ta­maan asi­oi­taan. Val­tuu­te­tun tu­lee suos­tua teh­tä­vään. Val­ta­kir­jan tu­lee ol­la an­net­tu ni­me­tyl­le hen­ki­löl­le.

Sii­hen voi il­moit­taa tois­si­jai­sen val­tuu­te­tun, jos en­si­si­jai­nen val­tuu­tet­tu ei ota teh­tä­vää vas­taan ja va­ra­val­tuu­te­tun, jos muut val­tuu­te­tut ei­vät voi esi­mer­kik­si es­teel­li­syy­den vuok­si hoi­taa tiet­tyä teh­tä­vää.

Lue myös: Mik­si kan­nat­taa teh­dä edun­val­von­ta­val­tuu­tus?

Mil­loin val­tuu­tet­tu on es­teel­li­nen?

Val­tuu­tet­tu on es­teel­li­nen muun mu­as­sa, jos hän on val­tuut­ta­jan lap­si tai puo­li­so ja teh­tä­vät oi­keus­toi­met kos­ke­vat koko per­het­tä.

Tä­män vuok­si on jär­ke­vää mää­rä­tä edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan ai­na va­ra­val­tuu­tet­tu, joka voi ol­la esi­mer­kik­si la­ki­mies tai muu täy­sin ul­ko­puo­li­nen hen­ki­lö.

Jos va­ra­val­tuu­tet­tua ei ole mää­rät­ty ja es­tee­tön­tä edus­ta­jaa myö­hem­min tar­vit­tai­siin, lain mu­kaan mää­rät­tyä edun­val­vo­jaa ei­vät kos­ke edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan sään­nöt vaan laki.

Täl­löin edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan tark­kaan mie­ti­tyt sään­nöt ei­vät vält­tä­mät­tä to­teu­du, kos­ka laki saat­taa ol­la edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen sään­tö­jä tiu­kem­pi.

Mitä edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan si­säl­ly­te­tään?

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan ja pel­käs­tään val­tuu­te­tun tie­toon tu­le­viin toi­mi­oh­jei­siin voi kir­joit­taa tark­ko­ja­kin oh­jei­ta.

Voit mää­ri­tel­lä asi­at, jot­ka val­tuu­tus kat­taa. Val­tuut­ta­ja voi oi­keut­taa val­tuu­te­tun huo­leh­ti­maan esi­mer­kik­si omai­suu­ten­sa hoi­dos­ta ja muis­ta ta­lou­del­li­sis­ta asi­ois­taan sekä it­se­ään kos­ke­vis­ta asi­ois­ta ku­ten ter­vey­den- ja sai­raan­hoi­dos­taan.

Val­tuut­ta­ja voi myös mää­ri­tel­lä, mi­ten val­tuu­te­tun toi­min­taa val­vo­taan. Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan laa­ti­mi­ses­sa on hyvä pyy­tää ju­ris­tin apua.

Mi­ten edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja vah­vis­te­taan?

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja an­ne­taan val­tuu­te­tul­le. Hä­nel­lä on oi­keus sen no­jal­la pyy­tää lää­kä­rin­to­dis­tus val­tuut­ta­jas­ta, jos hän ha­vait­see tai epäi­lee, et­tä val­ta­kir­ja pi­täi­si saat­taa voi­maan.

Val­tuu­tus tu­lee voi­maan, kun maist­raat­ti on vah­vis­ta­nut sen. Vah­vis­ta­mis­ta voi pyy­tää, kun val­tuut­ta­ja on syys­tä tai toi­ses­ta tul­lut ky­ke­ne­mät­tö­mäk­si hoi­ta­maan asi­oi­taan. Vah­vis­ta­mis­ta pyy­de­tään ha­ke­muk­sel­la, jon­ka liit­tee­nä tu­lee useim­mi­ten ol­la lää­kä­rin­to­dis­tus val­tuut­ta­jas­ta. Myös jo vah­vis­te­tun val­tuu­tuk­sen mah­dol­li­nen pe­ruu­tus on vah­vis­tet­ta­va maist­raa­tis­sa.

Mi­ten va­rain- ja omai­suu­den­hoi­toa val­vo­taan?

Val­tuu­te­tun tu­lee teh­tä­vään­sä ryh­ty­es­sään laa­tia al­ku­ti­li, eli an­taa maist­raa­til­le lu­et­te­lo niis­tä val­tuut­ta­jan va­rois­ta ja ve­lois­ta, joi­ta val­tuu­tus oi­keut­taa hä­net hoi­ta­maan.

Hä­nen täy­tyy myös pi­tää kir­jan­pi­toa pää­mie­hen­sä va­ro­jen käy­tös­tä. Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun ei tar­vit­se teh­dä vuo­si­ti­liä maist­raa­til­le, el­lei edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa näin mää­rä­tä.

Jos maist­raat­ti epäi­lee va­ro­jen vää­rin­käyt­töä, se voi pyy­tää val­tuu­te­tul­ta sel­vi­tys­tä val­tuut­ta­jan asi­oi­den hoi­ta­mi­ses­ta.

Tiu­kin­ta val­von­taa on vuo­sit­tain maist­raa­til­le teh­tä­vä tili ja lie­vin­tä vain al­ku­ti­lin te­ke­mi­nen maist­raa­til­le ja vas­ta lop­pu­ti­lin te­ke­mi­nen pe­ril­li­sil­le tai muul­le oi­keu­te­tul­le. Tämä on hel­poin­ta val­tuu­te­tul­le.

Täl­löin kan­nat­taa an­taa toi­mi­oh­jeis­sa oh­jei­ta muun­lai­ses­ta val­von­nas­ta, jot­ta lä­hei­sil­le ei tule epäi­lyk­siä ja tur­hia rii­to­ja va­ro­jen vää­rin­käyt­tö­e­päi­lys­ten ta­kia. Voi­daan esi­mer­kik­si an­taa oh­jeet, et­tä kun yk­si lap­si toi­mii edun­val­vo­ja­na, ti­li­ot­teet pi­tää esit­tää myös muil­le si­sa­ruk­sil­le.

Laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta (648/2007) löy­tyy tääl­tä.

Lue myös: Mitä eroa on edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la ja edun­val­von­nal­la?

Mik­si edun­val­von­ta­val­tuu­tus?

●  Voin it­se va­li­ta luo­tet­ta­van hen­ki­lön, joka hoi­taa asi­oi­ta, kun en it­se enää pys­ty sii­hen.

● Voin an­taa val­tuu­te­tul­le tar­kat oh­jeet omai­suu­den hoi­dos­ta, esi­mer­kik­si mikä omai­suus myy­dään ja mikä omai­suus on säi­ly­tet­tä­vä.

● Voin an­taa val­tuu­te­tul­le oi­keu­den myy­dä kiin­te­ää omai­suut­ta il­man maist­raa­tin lu­paa.

● Voin an­taa val­tuu­te­tul­le la­kia laa­jem­pia oi­keuk­sia toi­mia, esi­mer­kik­si luo­pua tes­ta­men­tis­ta.

● Voin mää­rit­tää, mi­ten ha­lu­an jär­jes­tää val­tuu­te­tun toi­mien val­von­nan. Voin an­taa oh­jei­ta val­tuu­te­tun palk­ki­os­ta.

● Val­tuu­tus on va­ro­toi­mi. Se ei vält­tä­mät­tä tule iki­nä voi­maan, jos toi­mi­kel­poi­suu­te­ni säi­lyy elä­män lop­puun as­ti tai tar­vet­ta sen voi­maan­pa­ne­mi­sel­le ei muu­toin tule.

Al­la näet kol­me esi­merk­ki­ta­paus­ta edun­val­von­nas­ta.

1. Äi­ti oli kuol­lut ai­em­min

Ky­sy­mys:

Äi­ti oli kuol­lut ai­em­min. Äi­din kuo­lin­pe­sän osak­kai­ta oli­vat kak­si las­ta ja les­ki. Isä oli asu­nut yk­sin puo­li­soi­den yh­tei­so­mis­tuk­ses­sa ol­lees­sa oma­ko­ti­ta­los­sa. Isä de­men­toi­tui niin, et­tei hän enää ol­lut oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen ja jou­tui muut­ta­maan pal­ve­lu­a­sun­toon. Lap­set ha­lu­si­vat teh­dä osi­tuk­sen kuo­lin­pe­sän ja les­ken vä­lil­lä ja saa­da isän osuu­den asun­nos­ta omiin ni­miin­sä, kos­ka isä ei sitä enää tar­vin­nut. Mi­ten asia voi­daan hoi­taa?

 Vas­taus:

Kiin­teis­tön omis­ta­vat puo­lik­si äi­din kuo­lin­pe­sä ja isä. Les­kek­si jää­neel­le isäl­le on ha­et­ta­va edun­val­vo­ja edus­ta­maan hän­tä teh­tä­vis­sä oi­keus­toi­mis­sa.

Jos omai­suus osi­te­taan so­pi­muk­sin kuo­lin­pe­sän ja les­ken vä­lil­lä, maist­raa­tis­ta täy­tyy ha­kea lupa osi­tus- ja pe­rin­nön­ja­ko­so­pi­muk­sen te­ke­mi­seen. Toi­nen vaih­to­eh­to on ha­kea kä­rä­jä­oi­keu­del­ta pe­sän­ja­ka­ja te­ke­mään omai­suu­den osi­tus ja pe­rin­nön­ja­ko.

Osi­tuk­sen jäl­keen isä omis­taa puo­let kiin­teis­tös­tä ja kuo­lin­pe­sä puo­let. Jos kuo­lin­pe­säs­sä teh­dään pe­rin­nön­ja­ko, mo­lem­mat lap­set saa­vat yh­den nel­jä­so­san kiin­teis­tös­tä.

Edun­val­vo­ja ei saa teh­dä pää­mie­hen­sä puo­les­ta epä­e­dul­li­sia toi­mia. Hän ei voi esi­mer­kik­si lah­joit­taa isän osuut­ta kiin­teis­tös­tä lap­sil­le tai so­pia las­ten kans­sa käy­pää hin­taa alem­mas­ta kaup­pa­hin­nas­ta.

Tä­män vuok­si las­ten ai­noa mah­dol­li­suus saa­da isän osuus kiin­teis­tös­tä on teh­dä kaup­pa, jos­sa lap­set os­ta­vat isäl­tä puo­let kiin­teis­tös­tä. Tä­hän tar­vi­taan maist­raa­tin lupa.

Maist­raa­tin lu­pa­ha­ke­muk­sen liit­teek­si tar­vi­taan muun mu­as­sa ar­vi­o­lau­sun­to kiin­teis­tös­tä, jot­ta voi­daan tar­kis­taa, et­tä kiin­teis­tö myy­dään to­del­li­seen käy­pään ar­voon.

Kun maist­raat­ti on an­ta­nut lu­van kiin­teis­tön myy­mi­sel­le, edun­val­vo­ja voi isän edus­ta­ja­na myy­dä puo­li­o­suu­den kiin­teis­tös­tä suo­raan lap­sil­le. Kaup­pa­hin­ta mak­se­taan to­del­li­se­na, ja os­ta­jat mak­sa­vat myös 4 %:n va­rain­siir­to­ve­ron kaup­pa­hin­nas­ta. Kun isä kuo­lee, lap­set pe­ri­vät muun mu­as­sa mak­sa­man­sa kaup­pa­sum­man, jos sitä on vie­lä jäl­jel­lä, ja mak­sa­vat sii­tä pe­rin­tö­ve­ron.

Mi­ten asi­an oli­si voi­nut hoi­taa, jos isä oli­si ol­lut vie­lä oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen?

En­sin oli­si voi­tu teh­dä omai­suu­den osi­tus il­man pe­sän­ja­ka­jaa tai maist­raa­tin lu­paa so­pi­mu­so­si­tuk­sin. Tä­män jäl­keen isä oli­si voi­nut lah­joit­taa puo­li­o­suu­den kiin­teis­tös­tä rin­ta­pe­ril­li­sil­le ta­sa­o­suuk­sin. Rin­ta­pe­ril­li­set oli­si­vat saa­neet kiin­teis­tön heti omiin ni­miin­sä ja mak­sa­neet lah­jas­ta lah­ja­ve­ron. Täl­löin kiin­teis­tös­tä ei oli­si ai­ka­naan isän kuol­tua tul­lut mak­set­ta­vak­si pe­rin­tö­ve­roa.

2. Iso­äi­ti kuo­li

Ky­sy­mys:

Iso­äi­ti kuo­li. Hän oli tes­ta­men­tan­nut osan omai­suu­des­taan lap­sel­leen ja osan tä­män alai­käi­sel­le lap­sel­le. Tes­ta­ment­ti ei ol­lut sel­keä. Mitä käy­tän­nön toi­mia tämä ai­heut­ti kuo­le­man jäl­keen ja omai­suu­den hoi­dos­sa?

Vas­taus:

Alai­käi­sen lap­sen edun­val­vo­ja on lain pe­rus­teel­la hä­nen van­hem­pan­sa. Van­hem­pi ei saa kui­ten­kaan edus­taa las­ta oi­keus­toi­mes­sa, jos­sa vas­ta­puo­le­na on hän it­se tai hä­nen avi­o­puo­li­son­sa.

Tä­män vuok­si kum­pi­kaan lap­sen van­hem­mis­ta ei saa edus­taa hän­tä iso­äi­din pe­sän­sel­vi­tyk­ses­sä ja pe­rin­nön­ja­os­sa. Lap­sel­le on ha­et­ta­va edun­val­vo­jan si­jai­nen edus­ta­maan hän­tä.

Jos tes­ta­ment­ti ei ole sel­keä, lie­nee yk­sin­ker­tai­sin­ta ha­kea kuo­lin­pe­sään pe­sän­sel­vit­tä­jä ja -ja­ka­ja, jol­loin hä­nen rat­kai­suun­sa pe­rin­nön­ja­os­ta ei tar­vit­se ha­kea maist­raa­tin lu­paa. Edun­val­vo­jan si­jai­nen voi hy­väk­syä pe­sän­ja­ka­jan te­ke­män rat­kai­sun, jos kat­soo sen lap­sen edun mu­kai­sek­si. Tä­män jäl­keen edun­val­vo­jan si­jai­sen teh­tä­vä päät­tyy.

It­se omai­suu­den ta­lou­del­li­nen hoi­to on var­si­nai­sen edun­val­vo­jan eli van­hem­pien vas­tuul­la. Kun omai­suut­ta on yli 20 000 eu­roa, edun­val­von­ta kir­ja­taan maist­raa­tin re­kis­te­riin, ja var­si­nai­sen edun­val­vo­jan on vuo­sit­tain teh­tä­vä tili lap­sen ni­mis­sä ole­van omai­suu­den hoi­ta­mi­ses­ta.

3. Äi­ti oli de­men­toi­tu­nut

Ky­sy­mys:

Äi­ti oli de­men­toi­tu­nut. Hä­nen pank­ki­a­si­an­sa hoi­tui­vat luo­tet­ta­van naa­pu­rin avus­tuk­sel­la. Lap­si ha­lu­si ryh­tyä äi­tin­sä edun­val­vo­jak­si, jot­ta oli­si saa­nut ol­la päät­tä­mäs­sä äi­din asi­oi­den hoi­ta­mi­ses­ta. Äi­dil­lä ja lap­sel­la oli huo­not vä­lit, ja äi­ti vas­tus­ti edun­val­vo­jan mää­rää­mis­tä. Kuka rat­kai­si asi­an ja mää­rät­tiin­kö edun­val­vo­ja?

Vas­taus:

Lap­si saat­toi ha­kea äi­dil­leen edun­val­vo­jan mää­rää­mis­tä äi­din ko­ti­pai­kan kä­rä­jä­oi­keu­des­ta. Kun äi­ti vas­tus­ti edun­val­vo­jan mää­rää­mis­tä, kä­rä­jä­oi­keus jär­jes­ti asi­as­sa suul­li­sen is­tun­non, jos­sa äi­tiä kuul­tiin. Vaik­ka äi­ti ei ol­lut täy­sin toi­min­ta­ky­kyi­nen, ei ol­lut epäi­lys­tä sii­tä, et­tei­vät­kö äi­din ta­lou­del­li­set asi­at oli­si hoi­tu­neet naa­pu­rin avus­tuk­sel­la. Tä­män vuok­si pe­rus­tei­ta edun­val­vo­jan mää­rää­mi­seen ei ol­lut.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voit teh­dä it­se kir­jal­li­ses­ti. Voit sii­nä an­taa tar­kat oh­jeet it­se­si ja omai­suu­te­si hoi­dos­ta.

Asi­an­tun­ti­jam­me otk, va­ra­tuo­ma­ri ja asi­a­na­ja­ja Ilo­na Pii­ro­nen on eri­kois­tu­nut per­he- ja pe­rin­tö­oi­keu­teen.

Jut­tu on alun­pe­rin jul­kais­tu Oma Ai­ka 5/2013 -leh­des­sä.

Lue myös:

10 fak­taa: Tun­ne oi­keu­te­si avo­lii­tos­sa

Kun van­hem­pa­si tar­vit­se­vat apua, ase­ta ra­jat - älä uh­rau­du

Kun omat van­hem­mat van­he­ne­vat: "Vä­lil­lä tun­tuu ras­kaal­ta, kun mi­kään loma ei oi­kein ole lo­maa"

Lue Myös