Artikkeli

Fotolia

Riit­ta Es­ko­la

TER­VEYS

PA­NIIK­KI­HÄI­RIÖ

Miltä tuntuu paniikkihäiriö? Kolme kertomusta paniikkikohtausten kanssa elämisestä.

Pelko ja pakokauhu iskevät, sydän hakkaa kuin hullu, ja olet varma että nyt tuli sydänkohtaus tai pahempaa. Paniikkikohtaus on raju mutta vaaraton elimistön ylireaktio stressiin.

Pa­niik­ki­vuo­si kään­tyi voi­tok­si

Mie­het saa­vat pa­niik­ki­koh­tauk­sia mil­tei yh­tä pal­jon kuin nai­set­kin.

30-vuo­ti­as Tom­mi koki en­sim­mäi­set ah­dis­tu­soi­reen­sa lu­ki­o­lai­se­na. Hän hi­koi­li, tä­ri­si ja pel­kä­si ol­la vä­ki­jou­kois­sa. Opin­to­ja oi­reet ei­vät es­tä­neet, ja yli­o­pis­to-opin­not su­jui­vat yk­si­tyi­ses­ti tent­ti­mäl­lä, vaik­ka vä­lil­lä ah­dis­ti.

Ah­dis­tus pa­he­ni vuo­den mit­tai­sen ul­ko­maan­har­joit­te­lun ai­ka­na. Yk­sin vie­raas­sa kult­tuu­ris­sa vai­ke­an kie­len kans­sa oli ras­kas­ta. Myös pa­luu­len­to Suo­meen oli tus­kal­li­nen.

Pa­lat­tu­aan Tom­mi meni töi­hin net­ti­myyn­ti­fir­maan. En­sim­mäi­nen var­si­nai­nen pa­niik­ki­koh­taus tuli kes­ken työ­päi­vän. Työ­ka­ve­rit päät­te­li­vät Tom­min saa­neen sy­dän­koh­tauk­sen ja soit­ti­vat 112:een. Mies it­se­kin us­koi kuo­le­van­sa, mut­ta olo hel­pot­tui sai­raa­las­sa rau­hoit­ta­vil­la lääk­keil­lä.

Ryt­mi­häi­ri­öt nä­kyi­vät sy­dän­fil­mis­sä, ja ai­voin­fark­tin mah­dol­li­suut­ta­kin eh­dit­tiin tut­kia.

Di­ag­noo­sik­si Tom­mi sai pa­niik­ki­häi­ri­ön ja avuk­si rau­hoit­ta­via lääk­kei­tä. Nii­tä hän käyt­ti­kin vuo­den, mut­ta pur­ki sit­ten lää­ki­tyk­sen lii­an jä­re­ä­nä. Ma­sen­nus­lääk­kei­tä Tom­mi ei ha­lun­nut, sil­lä koh­tauk­sia tuli har­voin, vii­des­ti vuo­des­sa.

Tom­mi vält­tää mat­kus­ta­mis­ta ei­kä mie­lel­lään mene tun­gok­seen tai kes­ki­pai­koil­le au­di­to­ri­os­sa.

Lo­pul­ta rank­ka har­joit­te­lu­vuo­si­kin kään­tyi voi­tok­si. Si­kä­läi­ses­tä ty­tös­tä tuli Tom­mil­le iha­na vai­mo.

Ik­ku­noi­den avai­lu en­nus­taa koh­taus­ta

Toi­sen tyt­tä­ren­sä syn­ty­män jäl­keen Mer­ja al­koi pa­ko­no­mai­ses­ti au­koa ko­to­naan ik­ku­noi­ta. Hä­nes­tä tun­tui, et­tei saa hap­pea ja lat­tia kei­nui kuin lai­vas­sa. Sy­dän ty­kyt­ti, huu­lia pis­te­li, hap­pea oli pak­ko hauk­koa. Mer­ja luu­li, et­tä ai­vois­sa on jo­tain vi­al­la ja meni neu­ro­lo­gil­le.

– Neu­ro­lo­gi tut­ki ja sa­noi, et­tä sama hom­ma kuin hä­nen vai­mol­laan. Olet ihan pii­pus­sa. Nyt lo­pe­tat imet­tä­mi­sen, sa­noi­vat­pa neu­vo­las­sa mitä ta­han­sa.

Mer­ja pis­ti äi­din­mai­don­kor­vi­ket­ta me­ne­mään, ja pel­ko hel­pot­ti mut­ta kei­nu­tus jat­kui. Hän va­ra­si ajan psy­ki­at­ril­le, joka an­toi rau­hoit­ta­van lää­ki­tyk­sen. Kei­nu­tus lop­pui, mut­ta pa­la­si töis­sä äi­tiys­lo­man jäl­keen. Sil­ti Mer­ja ha­lu­si eroon lääk­keis­tä. Nyt hän tor­juu koh­tauk­sia rau­hoit­ta­mal­la hen­gi­tyk­sen­sä.

– Kun alan au­koa ik­ku­noi­ta, tie­dän, et­tä olen hen­git­tä­nyt lii­kaa ja koh­taus on tu­los­sa.

Mer­jas­ta on vält­tä­mä­tön­tä käy­dä lää­kä­ris­sä, kos­ka muu­toin al­kaa pe­lä­tä sai­ras­ta­van­sa sy­dän­tau­tia. Pel­kää­mi­nen al­tis­taa pa­niik­ki­koh­tauk­sil­le.

– On huo­jen­ta­vaa tie­tää, et­tei vika ole sy­dä­mes­sä. Työ­ter­veys­lää­kä­ri sa­noi­kin, et­tä Hel­sin­gis­sä hän hoi­taa pa­niik­ki­koh­tauk­sia joka päi­vä. Bis­ne­sih­mi­sil­lä ty­kyt­tää eni­ten.

Oman di­ag­noo­sin va­ras­sa

Kirs­ti, 57, oli ne­li­kymp­pi­se­nä täy­sin var­ma, et­tä kuo­lee sy­dän­koh­tauk­seen kes­ken vai­ke­an avi­oe­ron. Rin­taa pu­ris­ti, sy­dän hak­ka­si ja kyl­mä hiki nou­si pin­taan. Hän meni sän­kyyn ”odot­ta­maan kuo­le­maa.” Koh­taus meni sil­lä ohi.

Toi­sen ker­ran va­sen käsi meni tun­not­to­mak­si ja al­koi hui­ma­ta au­tol­la aja­es­sa. Ko­tiin pääs­ty­ään Kirs­ti meni taas le­pää­mään ja oi­reet väis­tyi­vät.

Kol­man­nen ker­ran hän lyy­his­tyi lat­ti­al­le työ­pöy­dän ää­res­tä. Sai­raa­lan sy­dän­fil­mis­sä tai ve­ri­ko­keis­sa ol­lut merk­ke­jä sy­dän­vai­vois­ta. Lää­kä­ri ei sitä sa­no­nut, mut­ta Kirs­ti päät­te­li saa­neen­sa pa­niik­ki­koh­tauk­sen.

Pa­niik­ki­koh­tauk­sel­le al­tis­taa

- pe­rin­nöl­li­nen tai­pu­mus

- stres­si

- äkil­li­set elä­män­muu­tok­set, erot, jär­ky­tyk­set ja koh­ta­lon is­kut

- tai­pu­mus tark­kail­la ja kont­rol­loi­da it­se­ään

- kil­pi­rau­ha­sen tai li­sä­kil­pi­rau­ha­sen lii­ka­toi­min­ta

- ve­ren lii­al­li­nen tai lii­an vä­häi­nen kal­sium

- kah­vi ja ko­la­juo­mat

- al­ko­ho­li ja muut päih­teet

- koh­taus­ten pel­kää­mi­nen

Pa­niik­ki­häi­ri­ö­tä hoi­de­taan te­ra­pi­al­la ja tie­toi­sen läs­nä­o­lon har­joi­tuk­sil­la

- Pa­niik­ki­koh­taus on vaa­ra­ton, vaik­ka en­sim­mäi­siin koh­tauk­siin luu­li­si kuo­le­van­sa.

- Sa­das­ta ih­mi­ses­tä noin kol­mel­la on pa­niik­ki­häi­riö, koh­tauk­sia use­am­mal­la­kin.

- Pa­niik­ki­häi­ri­öön ei ole pa­ran­ta­vaa lää­ket­tä, mut­ta her­mos­ton yli­re­a­goin­ti­tai­pu­mus­ta voi vä­hen­tää opet­te­le­mal­la kuun­te­le­maan ke­hon­sa an­ta­mia merk­ke­jä.

- Te­ra­pi­as­sa li­sä­tään ym­mär­rys­tä mie­len vai­ku­tuk­ses­ta ke­hol­li­siin re­ak­ti­oi­hin ja vas­taa­vas­ti ke­hon vai­ku­tus­ta mie­leen.

- Hy­väk­sy­vä ja suur­piir­tei­nen asen­ne on pa­rem­pi suo­ja kuin huo­les­tu­mi­nen ja vält­te­ly.

Asi­an­tun­ti­ja­na psy­ki­at­ri­an eri­kois­lää­kä­ri Ant­ti Le­po­la, Sa­von Psy­ki­at­ri­pal­ve­lu ja Poh­jo­la Sai­raa­la.

LI­SÄ­TIE­TOA

Pa­niik­ki­häi­ri­öyh­dis­tys ry pa­niik­ki.net

HUS:in verk­ko­pal­ve­lu mie­len­ter­veys­ta­lo.fi

Lue Myös