Artikkeli

Teks­ti: Jar­mo Aal­to­nen

Ku­vat: Mika Pol­la­ri

Miksi Sveitsiin matkustetaan vain talvisin?

Sveitsi liitetään useimmiten talvisiin hiihtolajeihin, mutta maa tarjoaa kesäisinkin mielenkiintoisia ja henkeäsalpaavia elämyksiä Alpeilla. Korkeuserot ovat mykistäviä, mutta pikkuruiset junat kiipeilevät ketterästi Alppien rinteitä pitkin.

Sveit­sin Al­peil­le voi men­nä muul­loin­kin kuin tal­vel­la las­ket­te­le­maan. Jos las­ket­te­lu on pa­has­ti ve­ris­sä, sitä voi toi­saal­ta har­ras­taa myös ke­säl­lä muun mu­as­sa Zer­mat­tis­sa jyl­hän Mat­ter­horn­vuo­ren mai­se­mis­sa.

Zer­mat­tis­ta pää­see puo­les­sa tun­nis­sa ylös las­ket­te­lu­rin­tee­seen, joka on ke­säl­lä au­ki kel­lo 9–13. Ylä­rin­tees­tä voi ha­lu­tes­saan las­ke­tel­la myös Ita­li­an puo­lel­le, jos­sa on iso ra­vin­to­la ja eu­rot käy­tös­sä.

Zer­mat­tis­ta saa myös suo­ma­lai­sit­tain kun­non löy­lyt Mont Cer­vin -ho­tel­lin Wel­l­ness&Spa-osas­ton sau­nas­sa.

Sveit­sis­sä on ke­säl­lä­kin pal­jon näh­tä­vää esi­mer­kik­si Jungf­raun ja Has­li­ta­lin alu­eil­la. Jungf­rau on Ber­nin Al­peil­la si­jait­se­van Jungf­rau-vuo­ris­to­a­lu­een kor­kein huip­pu, 4158 met­riä me­ren pin­nas­ta. Sen ym­pä­ris­tös­sä on vie­hät­tä­viä vuo­ris­to­ky­liä, jois­ta kaik­kiin ei edes au­tol­la pää­se, mut­ta pik­ku­rui­set ju­nat ka­pu­a­vat jyrk­ki­ä­kin vuo­ren­rin­tei­tä ket­te­räs­ti.

Has­li­tal on puo­les­taan Aa­re­jo­en ala­juok­sun 40 ki­lo­met­riä pit­kä laak­so, joka erot­taa Ber­nin Al­pit Urin Al­peis­ta.

Ve­si­pu­touk­sia ja tun­ne­li­kyy­tiä

Jungf­raun alu­een pien­ten ju­nien ver­kos­to on jo yli sa­ta­vuo­ti­as ja var­sin mo­der­ni liik­ku­mis­jär­jes­tel­mä, joka kul­kee osin vuo­riin lou­hi­tuis­sa tun­ne­leis­sa. Sen ra­ken­nut­ti pank­kii­ri Adolf Gu­yer-Zel­ler jo alun pe­rin säh­köl­lä ja ra­tas­ve­dol­la toi­mi­vak­si.

Eu­roo­pan kor­keim­mal­la si­jait­se­va ra­ta­verk­ko ra­ken­net­tiin 1898–1912 pää­o­sin ita­li­a­lais­voi­min erit­täin vai­keis­sa olois­sa; ta­pa­tur­mis­sa kuo­li kol­mi­sen­kym­men­tä ra­ken­nus­mies­tä. Gu­yer-Zel­ler ei pääs­syt naut­ti­maan hui­ke­as­ta luo­muk­ses­taan, sil­lä hän kuo­li sy­dän­koh­tauk­seen 1899.

Svei­tis­sä on erit­täin toi­mi­va ju­na­lii­ken­ne, mut­ta Jungf­raun ja Has­li­ta­lin alu­eil­le ajaa au­tol­la­kin Züric­his­tä pa­ris­sa tun­nis­sa. Lu­zer­nin jäl­keen mai­se­mat al­ka­vat muut­tua to­del­la jyl­hik­si. Au­tot ja ju­nat syök­sy­vät tun­ne­lei­hin sii­hen tah­tiin, et­tä Sig­mund Freud oli­si luul­ta­vas­ti ol­lut in­nois­saan. Mat­kal­la kan­nat­taa py­säh­tyä ihai­le­maan hui­kai­se­vaa mai­se­maa ja kirk­kaan tur­koo­sia vet­tä Lun­ger­nis­sa.

Jungf­raun yti­mes­sä on pik­ku­kau­pun­ki Lau­terb­run­nen, jon­ne las­kee upea Staub­bac­hin ve­si­pu­tous lä­hes 300 met­rin kor­keu­del­ta. Pu­tous on Sveit­sin toi­sek­si kor­kein va­paan pu­do­tuk­sen ve­si­pat­sas, joka las­kee vuo­ris­ton va­lu­ma­ve­det kau­pun­gin hal­ki kul­ke­vaan jo­keen. Myös naa­pu­ri­kau­pun­gis­sa Gies­bac­his­sa on bon­gaa­mi­sen ar­voi­nen ve­si­pu­tous.

Lau­terb­run­ne­nin lie­peil­lä on mui­ta­kin pie­nem­piä ve­si­pu­touk­sia, joi­den ve­det so­li­se­vat alas Jungf­raun vuo­ris­tos­ta. Ki­ven­hei­ton pääs­sä on yk­si eri­koi­sim­mis­ta, Trümmel­bac­hin ve­si­pu­tous, joka vir­taa vuo­ren si­säl­lä.

It­se asi­as­sa pu­touk­sia on Trümmel­bac­his­sa kym­men­kun­ta ja ko­hi­na vuo­ren si­säl­lä mel­koi­nen; kris­tal­lin­kir­kas­ta vet­tä jy­li­see alas 20 000 lit­raa se­kun­nis­sa. Ve­si­pu­tous­ten ylä­a­se­mal­le pää­see his­sil­lä, jon­ka jäl­keen voi las­keu­tua va­lais­tua tun­ne­li­reit­tiä alas pu­tous pu­touk­sel­ta. Vuo­ren si­säl­lä on ke­sä­hel­teil­lä miel­lyt­tä­vän vii­le­ää ja kos­te­aa.

Yö­pyä voi Jungf­raun rin­teel­lä si­jait­se­vas­sa Wen­ge­nin kau­niis­sa pik­ku­kau­pun­gis­sa, jon­ne ei ole au­tol­la asi­aa. Sin­ne pää­see tie­tys­ti pik­ku­ju­nal­la, au­ton voi jät­tää park­kiin Lau­terb­run­ne­niin. Wen­ge­nis­tä on upea nä­kö­a­la Lau­terb­run­ne­nin laak­soon.

Toi­sel­la puol­lel­la laak­soa vuo­rel­la on Mürre­nin pik­ku­ky­lä, joka on nii­ni­kään au­to­ton. Mürre­nis­sä ja In­ter­la­de­nis­sa suo­sit­tua hu­via on riip­pu­lii­to, jos­ta eri­tyi­ses­ti ara­bit ovat in­nois­saan. Mürren on myös yk­si Eu­roo­pan suo­si­tuim­mis­ta ba­se­hyp­py­pai­kois­ta. Hui­ma­pää­ka­he­lit käy­vät pomp­pi­mas­sa jyr­kil­tä kal­li­oil­ta alas las­ku­var­joil­la.

Jos pa­ti­koin­ti vuo­ril­la ei in­nos­ta, Wen­ge­nis­sä voi käy­dä vaik­ka­pa ku­li­naa­ri­sil­la kier­tu­eil­la pai­kal­lis­ten juus­to­jen, mak­ka­roi­den tai ma­ren­gin te­ki­jöi­den luo­na tai luon­no­nyrt­ti­ret­kil­lä.

Alp­pi­ma­jas­sa voi yö­pyä

Wen­ge­nis­tä pää­se ju­nal­la suo­raan Jungf­raun hui­pul­le yli 3 500 met­rin kor­keu­teen. Lop­pu­mat­kan juna kul­kee ki­lo­met­re­jä vuo­ren si­säl­lä, mut­ta mat­kal­la on muu­ta­ma py­säh­dys­paik­ka, jos­ta pää­see ihai­le­maan alp­pi­mai­se­mia. Il­man ohuus tun­tuu näis­sä kor­keuk­sis­sa jo hen­gi­tyk­ses­sä.

Ai­kai­sem­min Jung­raun la­el­la oli ra­vin­to­loi­den li­säk­si myös ho­tel­li, mut­ta se pa­loi 1970-lu­vul­la ei­kä uut­ta ole ra­ken­net­tu ti­lal­le. Al­peil­la on kui­ten­kin myös La­pin erä­maa­kämp­piä vas­taa­via ma­jo­ja, jois­sa pa­ti­koi­jat voi­vat yö­pyä.

Ma­jois­sa on usein emän­tä, joka val­mis­taa mak­sua vas­taan aa­mi­ai­set ja muut eväät. Yö­py­mi­nen mak­saa 42 eu­roa. Ke­väi­sin Jungf­raul­ta pää­see las­ke­maan suk­sil­la laak­soon as­ti. Ke­säl­lä suo­sit­tu laji on myös jää­ti­köl­lä pa­ti­koin­ti.

Jungf­raun la­el­le 900 met­riä pak­suun iki­jää­hän on lou­hit­tu ”jää­pa­lat­si” eli tun­ne­li­ver­kos­to, jos­sa on myös alu­een mul­ti­vi­si­oe­sit­te­ly. Hie­man alem­pa­na on tal­vi­hu­vit­te­lu­paik­ka, jos­sa voi

las­kea ke­säl­lä­kin mä­keä kel­koil­la, liu­ku­reil­la ja ren­kail­la.

Jungf­rau­ta mark­ki­noi­daan eng­lan­nik­si ni­mel­lä ”Top of Eu­ro­pe” ja se si­jait­see Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­koh­teen Jungf­rau-Aletsch-Bietsch­hor­nin kes­kel­lä. Mer­kit­tä­vim­piä vuo­ria alu­eel­la ovat Jungf­rau, Ei­ger, Mönch ja Bietsch­horn.

Al­peil­le nou­su ke­sä­ai­kaan on pu­keu­tu­mi­sen suh­teen haas­teel­lis­ta, sil­lä al­haal­la laak­sos­sa voi ol­la hel­le, kun taas yl­hääl­lä lu­mi­hui­puil­la on muu­ta­ma as­te pak­kas­ta.

Sää voi vaih­del­la Al­peil­la ra­jus­ti ja no­pe­as­ti kirk­kaas­ta pais­tees­ta um­pi­su­muun. Al­pit ovat hen­gäs­tyt­tä­vän veh­rei­tä ti­hei­ne met­si­neen, jois­sa kas­vaa niin jä­re­ää tuk­ki­puu­ta, jota ei te­ho­met­sä­ta­lou­den Suo­mes­sa näe enää mis­sään.

Ei kor­ke­an­pai­kan­kam­moi­sil­le

Al­peil­la pa­ti­koin­ti on yk­si suo­si­tuim­mis­ta har­ras­teis­ta pää­tä­hui­maa­vien mai­se­mien vuok­si, mut­ta ki­vik­koi­sil­la vuo­ris­to­po­luil­la on ol­ta­va kun­non ken­gät ja mie­lel­lään myös kä­ve­ly­sau­vat. To­sin pa­tik­ka­ret­kel­lä ha­vait­sin, et­tä eräs pai­kal­li­nen her­ra te­pas­te­li koko päi­vän pel­kät Croc­sit pal­jais­sa ja­lois­sa ja sau­va­na toi­mi ta­val­li­nen sa­teen­var­jo.

Yh­del­le mai­ni­ol­le pa­tik­ka­ret­kel­le pää­see Mei­rin­ge­nis­tä, jon­ne hu­raut­taa Lau­terb­run­ne­nis­ta kol­mes­sa var­tis­sa. Gon­do­li­his­si vie ylem­mäs vuo­rel­le, jos­ta läh­tee pa­tik­ka­pol­ku koh­ti hui­kai­se­vaa Trif­tin riip­pu­sil­taa.

Kes­ki­as­teen pa­tik­ka­reit­ti on mer­kit­ty val­ko-pu­nai­sil­la vä­reil­lä, jos­kin ihan ra­pa­kun­toi­sel­le en suo­sit­te­li­si tä­tä­kään, vaan kel­tai­sel­la mer­kit­ty­jä help­po­ja reit­te­jä. Nou­sut voi­vat ol­la to­del­la jyrk­kiä, ja hui­ma­päil­le on­kin vie­lä erik­seen äk­ki­jyrk­kiä rin­tei­tä kier­tä­vät rei­tit. Pa­rin tun­nin pa­ti­koin­ti toki kan­nat­taa, sil­lä ai­na­kin Alp­pien pi­sin riip­pu­sil­ta on ko­ke­mi­sen ar­voi­nen – edel­lyt­tä­en et­tei kär­si kor­ke­an­pai­kan­kam­mos­ta.

Riip­pu­sil­ta on 170 met­riä pit­kä ja se kil­luu noin sa­dan met­rin kor­keu­del­la al­la kul­ke­vas­ta vuo­ris­to­jo­es­ta ja -jär­ves­tä. Jos vä­hän­kin huip­paa pääs­tä, ei kan­na­ta pä­lyil­lä alas, vaan suo­raan eteen­päin. Ko­ke­mus on kui­ten­kin ma­han­poh­jaa kut­kut­ta­va!

Pa­luu­mat­kal­la voi poi­ke­ta lou­naal­la Win­deg­ghüt­tes­sä, joka on vaa­ti­ma­ton per­he­ra­vin­to­la, it­se asi­as­sa ai­noa koko seu­dul­la.

Yl­hääl­lä vuo­ril­la Gut­tan­ne­nin ky­läs­sä si­jait­see te­ko­jär­ven ran­nal­la vie­hät­tä­vä van­ha alp­pi­ho­tel­li Grim­sel Hos­piz, jos­ta teh­dään ret­kiä muun mu­as­sa maa­na­lai­siin ve­si­voi­ma­loi­hin ja kris­tal­li­luo­liin.

Mat­kal­la kan­nat­taa poi­ke­ta Han­dec­kis­sa, jos­sa on Eu­roo­pan jyr­kin, yli ki­lo­met­rin mit­tai­nen Gel­mer­bahn-ju­na­ra­ta vuo­ren la­el­la si­jait­se­val­le te­ko­jär­vel­le. Nou­su­kul­ma on par­haim­mil­laan pe­rä­ti 106 as­tet­ta ja nä­kö­a­la hen­gäs­tyt­tä­vä. Alun pe­rin rata teh­tiin 1926 voi­ma­lai­tok­sen ra­ken­ta­mis­ta var­ten, ylei­söl­le se avat­tiin vas­ta 2001.

Ou­to­ja mu­se­oi­ta

Puo­len tun­nin pääs­sä Han­dec­kis­ta on Mei­rin­ge­nin kau­pun­ki, jos­sa on pik­ku­rui­nen Sher­lock Hol­mes -mu­seo, jon­ka brit­tien Sher­lock Hol­mes -seu­ra toi kau­pun­kiin 1991. Ta­ri­nan mu­kaan Hol­mes kuo­li tais­tel­les­saan ark­ki­vi­hol­li­sen­sa pro­fes­so­ri Mo­ri­ar­tyn

kans­sa Reic­hen­bac­hin pu­touk­sel­la.

Ylei­sön vaa­ti­muk­ses­ta kir­jai­li­ja Co­nan Do­y­le pa­laut­ti myö­hem­min mes­ta­riet­si­vän hen­kiin Strand Ma­ga­zi­ne -leh­des­sä.

Yh­tä eri­koi­nen ”mu­seo” on myös Jungf­raus­sa, jos­sa Schilt­horn- vuo­ren la­el­le on ra­ken­net­tu Ja­mes Bond -maa­il­ma. Pai­kal­la ku­vat­tiin 007 ra­kas­tet­tu­ni -elo­ku­va 1968, jos­sa Ja­mes Bond pa­ke­nee suk­sil­la ja lo­pul­ta las­ku­var­jol­la – en­nen ba­se­hyp­py­jen kek­si­mis­tä – vi­hol­li­si­aan pit­kin rin­tei­tä.

Piz Glo­ria -ra­vin­to­las­sa voi muun mu­as­sa syö­dä Ja­mes Bond -spa­get­tia pyö­ri­väs­sä nä­kö­a­la­ra­vin­to­las­sa. Sveit­si­läi­set ovat ot­ta­neet kai­ken ir­ti täs­tä Ge­or­ge La­zen­byn täh­dit­tä­mäs­tä elo­ku­vas­ta, joka kuu­luu sar­jan­sa keh­noim­piin.

Mei­rin­ge­nis­tä ki­ven­hei­ton pääs­sä on 80 heh­taa­rin ko­koi­nen Bal­len­ber­gin ul­koil­ma­mu­seo, jos­sa päi­vä vi­lah­taa kuin sii­vil­lä. Alu­eel­le on tuo­tu eri puo­lil­ta Sveit­siä sa­ta­kun­ta ra­ken­nus­ta, jos­ta saa ku­van sveit­si­läis­ten elä­mäs­tä en­nen ja nyt, keh­dos­ta hau­taan. Alu­eel­la on myös 250 eläin­tä.

Lue Myös