Artikkeli
Yksi Markus Selinin suosikkileffoista on ranskalainen Koskemattomat, Olivier Nakachen ja Éric Toledanon ohjaama draamakomedia.  – Haluaisin tehdä jotain, jossa on samanlainen henki kuin tuossa elokuvassa. On tärkeää, että elokuvista jää hyvä mieli.

Yksi Markus Selinin suosikkileffoista on ranskalainen Koskemattomat, Olivier Nakachen ja Éric Toledanon ohjaama draamakomedia. – Haluaisin tehdä jotain, jossa on samanlainen henki kuin tuossa elokuvassa. On tärkeää, että elokuvista jää hyvä mieli.

Anu Vir­nes-Kar­ja­lai­nen Han­na Lin­nak­ko ku­vat

Markus Selin: "Kohtalo on tuonut eteeni tilaisuuksia"

Elokuvatuottaja Markus Selinin uraan on mahtunut käänteitä useammankin ihmisen edestä. Fatalistina hän on ottanut vastaan, mitä kohdalle tulee ja tarttunut mahdollisuuksiin empimättä.

Elo­ku­va­tuot­ta­ja Mar­kus Se­lin, 59, oh­jaa mus­taa maas­tu­ri­aan num­me­la­lai­sen pien­ta­lo­a­lu­een hal­ki.

– Tos­sa me­nee Es­ko, van­ha kou­lu­ka­ve­ri­ni, hän sa­noo ja mor­jes­taa koi­ran ul­koi­lut­ta­jaa.

Aje­taan Mar­kuk­sen ko­din ohi. Ka­dun toi­sen puo­len oma­ko­ti­ta­lois­sa asu­vat van­hem­mat ja veli.

– Ko­vin pit­käl­le on ole pääs­syt, hän hy­myi­lee ja vai­kut­taa tyy­ty­väi­sel­tä.

Olem­me mat­kal­la Num­me­lan len­to­ken­täl­le ku­vaa­maan tä­män ju­tun ku­via.

– Tääl­lä me lap­se­na pyö­rit­tiin, näis­sä met­sis­sä ja ken­täl­lä­kin. Teh­tiin, mitä ha­lut­tiin.

En­nak­ko­mie­li­ku­va­ni on jo täs­sä vai­hees­sa kään­ty­nyt pää­la­el­leen. Hie­man pe­lot­ta­va­na pi­tä­mä­ni Mar­kus vai­kut­taa sy­dä­mel­li­sel­tä ja kil­til­tä, maa­il­maa näh­neel­tä maa­lais­po­jal­ta.

Mon­ta rau­taa tu­les­sa

Pal­jon on tul­lut teh­tyä lap­suu­den jäl­keen­kin. Mar­kus Se­li­nin syys­kuus­sa jul­kais­tu elä­mä­ker­ta, Veli-Pek­ka Leh­to­sen kir­joit­ta­ma Mar­kus Se­lin – Pe­rus­tuu to­si­ta­pah­tu­miin on hen­gäs­tyt­tä­vää lu­et­ta­vaa. Bis­nek­siä on ol­lut lef­fa­te­at­te­rei­den, vi­de­oi­den, vi­de­o­pe­lien, ra­vin­to­loi­den ja viih­de­kes­kus­ten pa­ris­sa. Mut­ta kaik­kein tär­kein on kai­ken ai­kaa ol­lut elo­ku­va­bis­nes.

– Pir­taan ei is­tu teh­dä vain yh­tä asi­aa ker­ral­laan, Mar­kus sa­noo vaa­ti­mat­to­mas­ti.

Mar­kus on kiis­tat­ta Suo­men me­nes­ty­nein ja tuot­te­li­ain elo­ku­va­tuot­ta­ja. Hän on tuot­ta­nut tä­hän men­nes­sä 67 pit­kää elo­ku­vaa ja uu­sia on työn al­la.

– Meil­lä on joka vuo­si me­neil­lään kol­mes­ta vii­teen lef­fap­ro­jek­tia. Nyt työn al­la on muun mu­as­sa uu­si Mie­len­sä­pa­hoit­ta­ja ja kol­mas Luok­ka­ko­kous.

Mar­kus­ta on ai­ka ajoin ku­vat­tu suo­ma­lai­sen elo­ku­van pe­las­ta­jak­si ja elo­ku­van kul­ta­sor­mek­si. Uran al­ku ei kui­ten­kaan ol­lut help­po – ei­kä suun­ni­tel­tu.

– Ta­pa­na­ni ei ole suun­ni­tel­la ka­ma­las­ti etu­kä­teen. Olen fa­ta­lis­ti. Kun mah­dol­li­suuk­sia tu­lee eteen, nii­hin on tar­tut­ta­va. Sit­ten tar­vi­taan ko­vaa työ­tä, mut­ta se on mul­la si­sään­ra­ken­net­tu­na, teh­da­sa­se­tuk­sis­sa.

Elo­ku­va­hul­lu­jen ys­tä­vyys

Elo­ku­va­bis­nes tuli Mar­kuk­sel­le ve­ren­pe­rin­tö­nä. Van­hem­mat pyö­rit­ti­vät elo­ku­va­te­at­te­ria ja iso­van­hem­mat jär­jes­ti­vät elo­ku­va­kier­tu­ei­ta. Poi­ka pyö­ri mu­ka­na ja ah­mi tie­toa elo­ku­vis­ta. Aja­tus oman elo­ku­van te­ke­mi­ses­tä kävi kui­ten­kin en­sim­mäi­sen ker­ran mie­les­sä vas­ta pal­jon myö­hem­min.

– Olin 11-vuo­ti­as, kun sain pu­hut­tua it­sel­le­ni Va­rie­ty-leh­den ti­lauk­sen. Se tuli maa­pos­ti­na pa­ris­sa vii­kos­sa.

Kak­si­tois­ta vuot­ta myö­hem­min Mar­kus Se­lin oli it­se Va­rie­tyn haas­ta­tel­ta­va­na, kos­ka on suo­ma­lai­sen vi­de­o­kau­pan pi­o­nee­ri.

Mar­kus tu­tus­tui Ren­ny Har­li­niin 1982 py­hiin­va­el­lus­mat­kal­la ihai­le­man­sa näyt­te­li­jä John Be­lus­hin ko­ti­seu­dul­le Los An­ge­le­siin. Mat­kal­la oli tar­koi­tus teh­dä myös bis­nes­tä: hank­kia elo­ku­vien esi­ty­soi­keuk­sia.

Kak­si nuor­ta suo­ma­lais­ta elo­ku­va­hul­lua löy­si toi­sen­sa eri­näis­ten kään­tei­den jäl­keen. Ys­tä­vyys syt­tyi sa­man tien.

Kir­jas­sa Ren­ny ker­too näin: ”Koko yö ajel­tiin ja ih­me­tel­tiin, mi­ten me ol­laan nyt Hol­ly­woo­dis­sa. Sen yön ai­ka­na meis­tä tuli par­haat ys­tä­vät. (…) Sen jäl­keen me ol­tiin erot­ta­mat­to­mat.”

– Sil­loin ajat­te­lin en­sim­mäi­sen ker­ran, et­tä voi­sin tuot­taa elo­ku­van ja teh­dä sen yh­des­sä Lau­ri Har­jo­lan, Ren­nyn, kans­sa.

Ko­vat op­pi­ra­hat

Jää­tä­vä pol­te -elo­ku­va oli pa­ri­val­ja­kon en­sim­mäi­siä yh­tei­siä suur­hank­kei­ta. Neu­vos­to­vas­tai­sek­si lei­mat­tu toi­min­ta­e­lo­ku­va jäi jun­naa­maan suo­ma­lai­sen by­rok­ra­ti­an sen­suu­ri­rat­tai­siin yli vuo­dek­si. Tur­hau­tu­neet mie­het päät­ti­vät muut­taa maas­ta, ja elo­ku­va jul­kais­tiin­kin Ame­ri­kas­sa kuu­kau­sia en­nen Suo­mea.

– Ame­rik­ka ei kui­ten­kaan ol­lut mi­nua var­ten. Mi­nul­le ei is­tu se ”nice to meet you” -small talk. Aloin ai­na ker­toa kuin­ka asi­at oi­ke­as­ti ovat. Se ei oi­kein so­pi­nut sii­hen maa­il­maan. Pa­la­sin ta­kai­sin, mut­ta Ren­ny jäi.

Suo­mes­sa Mar­kuk­sen ura läh­ti lo­pul­li­ses­ti len­toon vuon­na 1999 Hä­jyt-elo­ku­van myö­tä. Ko­ti­mai­set elo­ku­vat oli­vat nos­tees­sa ja pa­la­set lok­sah­te­li­vat pai­kal­leen. 2000-lu­vun alus­sa ta­pah­tui pal­jon: elo­ku­via, lap­set Joni ja Wel­ma syn­ty­vät, Man­ner­heim-suur­tuo­tan­to lai­tet­tiin vi­reil­le.

Yk­si­tyi­se­lä­mäs­tä on tur­ha ky­sel­lä las­ten ni­miä enem­pää. Mar­kus ha­lu­aa – ja on ai­na ha­lun­nut – pi­tää sen it­sel­lään.

– Man­ner­hei­mis­ta mak­set­tiin ko­vat op­pi­ra­hat, ja ai­na­kin mi­nul­le pro­jek­tis­ta tuli jon­kin­lai­nen pak­ko­miel­le, hän sa­noo ja pa­laut­taa kes­kus­te­lun työ­hön.

To­teu­tu­mat­ta jää­nees­sä pro­jek­tis­sa pa­loi niin ra­haa kuin pa­ri­kym­men­vuo­ti­nen ys­tä­vyys Ren­nyn kans­sa. Muu­ta­maan vuo­teen mie­het ei­vät ol­leet pu­he­vä­leis­sä, mut­ta nyt asi­at on sel­vi­tet­ty ja ys­tä­vyys pa­lan­nut.

– Vä­li­rik­ko teki meil­le hy­vää. Oli pak­ko ope­tel­la te­ke­mään omia jut­tu­ja. Nyt haa­vee­na­ni oli­si teh­dä- Suo­mi-Kii­na-lef­fa­han­ke Ren­nyn kans­sa.

Lef­fo­ja niin kau­an kuin hen­ki pi­hi­see

Mar­kus täyt­tää en­si vuon­na 60 vuot­ta. Luku häm­men­tää hän­tä. Vas­ta­han juh­lit­tiin ne­li­kymp­pi­siä, en­sin Is­lan­nis­sa, sit­ten pa­ri­tu­hat­päi­sen po­ru­kan voi­min Ke­ra­val­la.

Elä­mä­ker­ras­ta käy il­mi, et­tä pal­jon on juh­lit­tu muu­ten­kin. Kir­jas­sa Har­lin sa­noo:

”Kaik­ki sen tie­tää, et­tä Mar­kuk­sen elä­mään liit­tyy pal­jon bai­laa­mis­ta. Ei sitä tar­vit­se kuin Fa­ce­boo­kia vil­kais­ta. On oi­ke­as­taan lää­ke­tie­teel­li­ses­ti kat­sot­tu­na ai­ka eri­kois­ta, mi­ten se jak­saa ja saa ai­kaan.”

– Haus­kan­pi­to liit­tyy työn­te­koon ja viih­de­bis­nek­seen. Työ­ka­ve­rit ovat ka­ve­rei­ta myös va­paa-ajal­la, ja voi­han sii­nä ol­la vä­hän äi­jäi­ly­ä­kin, Mar­kus kuit­taa.

Työn­te­koon ikä ei vai­ku­ta. Elo­ku­via hän ai­koo teh­dä niin kau­an kuin hen­ki pi­hi­see.

– Kyl­lä­hän ikä tun­tuu kro­pas­sa, mut­ta ei se mi­nua hait­taa, Mar­kus sa­noo.

Tu­pa­koin­nin hän lo­pet­ti jo vuo­sia sit­ten, yh­tä no­pe­as­ti kuin oli aloit­ta­nut­kin. Aloit­ta­mi­nen tuli uu­den­vuo­den­lu­pauk­se­na 1987, vas­tais­ku­na mui­den ter­veys­lu­pauk­sil­le. Lo­pet­ta­mi­nen oli seu­raus­ta ve­don­lyön­nis­tä. Jos Hä­jyt ylit­täi­si 200 000 kat­so­jan ra­jan, Se­lin lo­pet­tai­si. Näin kävi. Ve­don­lyön­nin tu­lok­se­na on syn­ty­nyt myös muu­ta­ma lu­kui­sis­ta ta­tuo­in­neis­ta.

Te­le­vi­sio ai­na pääl­lä

Mar­kus ei kai­paa ra­jan­ve­toa työn ja va­paa-ajan vä­lil­le. Ko­to­na on jat­ku­vas­ti pääl­lä kol­me te­le­vi­si­o­ta.

– Nu­kun­kin te­le­vi­sio pääl­lä. Ai­koi­naan MTV:n jing­le oli sel­lai­nen, et­tä sii­tä tuli pää ki­pe­äk­si, mut­ta nyt ei ole sel­lais­ta. Pie­ni me­te­li yöl­lä ei tee pa­haa.

Elo­ku­via tu­lee kat­sot­tua joka viik­ko ja suun­ni­tel­tua uu­sia. Iso osa tuot­ta­jan työ­tä on kä­si­kir­joi­tus­ten ja elo­ku­van poh­ja­na toi­mi­vien kir­jo­jen lu­ke­mi­nen. Kun elo­ku­va ku­va­taan, Mar­kus ei mene ku­vaus­pai­kal­le. Se on oh­jaa­jan val­ta­kun­taa.

– Ajan töi­hin So­lar Film­sin toi­mis­tol­le Laut­ta­saa­reen pari kol­me ker­taa vii­kos­sa. Lu­kea voin ko­to­na­kin.

Kou­lu­tuk­sel­taan Mar­kus on mer­ko­no­mi Loh­jan kaup­pa­o­pis­tos­ta. Kou­lun pa­ras­ta an­tia oli kym­men­sor­mi­jär­jes­tel­män op­pi­mi­nen.

– Olen tul­lut alal­le ai­van vää­räs­tä sii­ves­tä, en­kä edus­ta mi­tään kou­lu­kun­taa.

35-vuo­ti­nen ura on tuo­nut nä­ke­myk­sen sii­hen, mikä kat­so­jiin pu­ree. Kyse on niin am­mat­ti­tai­dos­ta kuin in­tui­ti­os­ta­kin.

– Kat­so­jien mie­len­liik­kei­tä ei kui­ten­kaan voi ai­van täy­sin en­nus­taa.

Pa­ras elo­ku­va on vie­lä te­ke­mät­tä.

– Tie­ten­kin ajat­te­len niin. Kuin­ka voi­sin muu­ten jat­kaa tätä työ­tä? 

Läh­de Veli-Pek­ka Leh­to­nen: mar­kus se­lin – Pe­rus­tuu to­si­ta­pah­tu­miin, Tam­mi 2019.

Lue Myös