Artikkeli

Paula Hotti

Pau­la Hot­ti

Leppoisasti Roomassa

Kun antiikin Rooman klassikot on nähty, kannattaa tutustua elegantteihin kaupunkihuviloihin ja rauhallisiin puistoihin. Kulinaristi suuntaa Testaccion pitopöytien äärelle ja taiteen ystävä renessanssipalatseihin.

Ita­li­an kal­tai­ses­sa ruo­kaa pal­vo­vas­sa maas­sa kun ol­laan, kau­pun­kiin tu­tus­tu­mi­nen kan­nat­taa aloit­taa ais­ti­mal­la ra­vin­to­loi­den ja kaup­pa­hal­lien an­ti­mia. Roo­man ku­hi­se­vas­sa ydin­kes­kus­tas­sa ra­vin­to­lat ovat har­voin kun­nol­li­sia, jo­ten suun­taam­me si­vuun ruuh­kis­ta, Tes­tac­ci­on alu­eel­le.

Tes­tac­ci­on uu­si, va­loi­sa kaup­pa­hal­li avat­tiin vuon­na 2012 en­ti­sen teu­ras­ta­mon alu­eel­le. Tes­tac­cio oli­kin 1900-lu­vul­le saak­ka Roo­man li­han­tuo­tan­non kes­kus.

Paula Hotti

Roo­ma­lais­ten jouk­koon lou­naal­le

Vaik­ka kaup­pa­hal­lis­sa on yli sata ko­jua, on tun­nel­ma rau­hal­li­nen. Ko­ju­jen jou­kos­ta löy­tyy niin ra­vin­to­loi­ta, vii­ni­baa­re­ja, kah­vi­loi­ta, liha- ja ka­la­tis­ke­jä kuin kir­jo­ja, de­sig­nia ja vin­ta­gea myy­viä pu­tiik­ke­ja. Moni pai­kal­li­nen saa­puu pai­kal­le lou­naal­le ja ru­pat­te­le­maan – ja tie­tys­ti naut­ti­maan la­sil­li­sen vii­niä.

Bas­ke­riin son­nus­tau­tu­nut miek­ko­nen huik­kaa naut­ti­van­sa juu­ri alu­een pa­ras­ta pit­saa. Hy­myi­le­vät kas­vot näyt­tä­vät vil­pit­tö­mil­tä ja uu­ni­tuo­re pit­sa tuok­suu:

lou­nas­pai­kan va­lin­ta on har­voin ol­lut näin help­poa!

Tes­tac­cio on ol­lut Roo­man ku­li­na­ris­min keh­to an­tii­kis­ta al­ka­en. Tääl­lä, Roo­man hal­ki vir­taa­van Ti­ber-joen ää­rel­lä, si­jait­si sa­ta­ma, jo­hon saa­pui lai­vo­ja kaik­ki­al­ta im­pe­riu­mis­ta. Ruo­ka kul­je­tet­tiin lai­vo­jen ruu­mis­sa ter­ra­kot­ta­ruu­kuis­sa. Yli 50 mil­joo­nan ruu­kun pa­la­set muo­dos­ta­vat yh­den alu­een eri­koi­suuk­sis­ta, Tes­tac­ci­on kuk­ku­lan.

Paula Hotti

Ele­gant­ti re­nes­sans­si­hu­vi­la

Yli­tän joen ja tu­len Tras­te­ve­ren kau­pun­gi­no­saan. Tes­tac­cio on rau­hal­li­nen roo­ma­lais­kort­te­lis­to, mut­ta Tras­te­ve­ren eri­vä­ris­ten jul­ki­si­vu­jen kir­jo on hou­ku­tel­lut pai­kal­le ko­sol­ti vie­rai­li­joi­ta. Sö­pö­jä ra­vin­to­loi­ta on vie­ri vie­res­sä ja mat­ka­lai­set nap­si­vat ku­via.

Vaa­le­aa Vil­la Far­ne­si­nan hu­vi­laa ym­pä­röi­vät muu­rit pi­tä­vät vilk­kaan Tras­te­ve­ren hä­lyn ul­ko­puo­lel­laan: tän­ne ei mo­der­nin maa­il­man meno ulo­tu. Vuon­na 1510 val­mis­tu­neen Vil­la Far­ne­si­nan ra­ken­nut­ti Agos­ti­no Chigi, joka oli Ita­li­an re­nes­sans­si­a­jan rik­kaim­pia mie­hiä.

Vil­las­sa pi­det­tiin ylel­li­siä juh­lia, jo­ten sen si­sus­tuk­sen oli vas­tat­ta­va Roo­man rik­kai­den ma­kua. Ja vaik­ka Chigi toi­mi myös paa­vin ra­has­ton­hoi­ta­ja­na, hä­nen vieh­ty­myk­sen­sä an­tii­kin Roo­man pa­ka­nal­li­seen my­to­lo­gi­aan nä­kyy sei­näf­res­ko­jen ai­heis­sa.

Vil­la Far­ne­si­nan kuu­lui­sin osa on ala­ker­ran sali, mis­sä kiil­tä­vä mar­mo­ri ja ko­me­at kat­to­maa­lauk­set vie­vät re­nes­sans­sin kul­ta-ai­kaan.

Sa­lin kruu­naa ajan julk­kis­tai­tei­li­ja Ra­fa­e­lin suun­nit­te­le­ma kat­to­maa­laus Cu­pi­do ja Psyk­he. Ra­fa­el myös maa­la­si osan te­ok­ses­ta – vii­meis­te­ly to­sin jäi mes­ta­rin op­pi­lail­le, sil­l­lä tai­te­li­ja it­se oli kii­rei­nen lä­hei­sen Va­ti­kaa­nin so­mis­tuk­sen pa­ris­sa.

Hu­vi­las­sa käys­ken­te­lee vain kou­ral­li­nen mui­ta vie­rai­li­joi­ta.

Kah­des­sa ker­rok­ses­sa on usei­ta eri vä­rein ja tee­moin maa­lat­tu­ja sa­le­ja. Ylä­ker­ran sä­vyt vaih­te­le­vat kul­las­ta purp­pu­raan, ja maa­lauk­set saa­vat miet­ti­mään, mil­lai­sia juh­lia maa­laus­ten ku­pi­dot ja nym­fit ovat­kaan to­dis­ta­neet. Cu­pi­do (eli Eros) ja Psyk­he oli­vat ni­mit­täin kreik­ka­lai­sen ju­mal­ta­rus­ton sa­la­rak­kaat.

Paula Hotti

An­tii­kin rau­ni­ot ta­va­ra­ta­los­sa

Roo­mas­sa myös shop­pai­lu voi ol­la elä­mys his­to­ri­af­rii­kil­le. Vuon­na 1865 Mi­la­nos­sa oven­sa avan­nut La Ri­nas­cen­te oli Ita­li­an en­sim­mäi­nen ta­va­ra­ta­lo. Roo­man toi­nen ja uu­sin La Ri­nas­can­te avat­tiin vuon­na 2017 Via del Tri­to­nel­le, lä­hel­le tu­ris­te­ja tul­vi­vaa Fon­ta­na di Tre­viä.

Ta­va­ra­ta­lon ala-au­las­sa mi­nut ot­ta­vat vas­taan mus­ta­val­kei­den lat­ti­a­laat­to­jen tyy­li­käs lois­te ja Guc­cin kä­si­lau­kuil­le ra­ken­ne­tut, pink­kei­nä lois­ta­va hyl­lyt. Kah­dek­san­ker­rok­si­ses­sa ta­va­ra­ta­los­sa on merk­ki­tuot­tei­den li­säk­si pie­nem­pien suun­nit­te­li­joi­den pu­tiik­ke­ja, ko­din­si­sus­tus­ta ja elekt­ro­niik­kaa.

Var­si­nai­set ve­to­nau­lat löy­ty­vät kui­ten­kin ta­va­ra­ta­lon kel­la­ri­ker­rok­ses­ta ja kat­to­te­ras­sil­ta. Maan al­la pää­see ni­mit­täin ihai­le­maan ajal­ta en­nen ajan­las­kun al­kua pe­räi­sin ole­van Aqua Vir­go -ak­ve­duk­tin jään­nök­siä, ja ylim­mäs­tä ker­rok­ses­ta löy­tyy lu­kui­sien ra­vin­to­loi­den li­säk­si kat­to­te­ras­si, jos­ta avau­tuu ihas­tut­ta­va nä­ky­mä Roo­man pu­na­tii­li­kat­to­jen yl­le.

Paula Hotti

To­rie­lä­mää ja pu­tiik­ke­ja

Roo­man van­him­mal­la to­ril­la Cam­po de’ Fi­o­ril­la mo­der­nin met­ro­po­lin vils­ke se­koit­tuu his­to­ri­aan. Au­ki­ol­la ko­ho­a­va, vuon­na 1600 ro­vi­ol­la pol­te­tun fi­lo­so­fi Gi­or­da­no Bru­non pat­sas edus­taa nyky-roo­ma­lais­ten yl­pe­äs­ti kan­nat­ta­maa aa­tet­ta il­mai­sun ja ajat­te­lun va­pau­des­ta. Au­kio on­kin ol­lut pait­si kaup­pa­ta­va­ran, myös ide­oi­den ja juo­ru­jen koh­taa­mis­paik­ka 1400-lu­vul­ta läh­tien.

Pi­az­zaa ym­pä­röi­vät kah­vi­lat ja ra­vin­to­lat, joi­hin ko­koon­nu­taan vaih­ta­maan ta­ri­noi­ta ape­ri­ti­vo­jen ää­rel­lä. Kuk­ka- ja ruo­ka­ko­ju­jen ää­rel­lä käy vils­ke aa­mu­var­hai­ses­ta lou­na­sai­kaan, il­tai­sin baa­rit täyt­ty­vät pai­kal­li­sis­ta ja mat­ka­lai­sis­ta.

Au­ki­ol­ta kan­nat­taa as­tah­taa myös sen his­to­ri­al­li­sil­le si­vu­ka­duil­le, ku­ten lä­hei­sel­le Via Giu­li­al­le, mis­sä myös pla­y­bo­y­na tun­net­tu tai­tei­li­ja­mes­ta­ri Ra­fa­el asui. Via dei Giub­bo­na­ril­ta löy­tyy upei­ta vaa­te­kaup­po­ja, esi­mer­kik­si ita­li­a­lai­nen Emp­re­sa ja Niña Loca.

Via del Pel­leg­ri­noa taas reu­nus­ta­vat pie­net pu­tii­kit, joi­den tar­jon­ta yl­tää nais­ten- ja mies­ten­vaat­teis­ta kä­si­töi­hin, las­ten vaat­tei­siin, jää­te­lö­tis­kei­hin ja tie­tys­ti vii­ni­baa­rei­hin. Pu­tiik­kien tuot­tei­ta saa tut­kia rau­has­sa il­man mels­ket­tä.

Kas­sil­li­sen ko­tiin­vie­mi­siä löy­det­ty­ä­ni is­tah­dan Via del Pel­leg­ri­non kul­mas­sa si­jait­se­vaan baa­riin: olen pro­sec­co­ni an­sain­nut!

Paula Hotti

Puis­to, jo­hon on ilo ek­syä

Vii­mei­se­nä päi­vä­nä­ni Roo­mas­sa ha­lu­an unoh­taa his­to­ri­an, ark­ki­teh­tuu­rin, kau­pat ja mu­se­ot, ja suun­taan Vil­la Borg­he­sen puis­toon. Kar­di­naa­li Sci­pi­o­ne Borg­he­sen vuon­na 1605 ra­ken­nut­ta­ma puis­to on suu­ri sy­dä­men­muo­toi­nen rau­han kei­das kes­kel­lä mil­joo­na­kau­pun­gin hou­ku­tuk­sia.

1700-lu­vul­la puis­to sai eng­lan­ti­lais­tyy­li­sen asun­sa. Mil­tei hoi­ta­mat­to­man nä­köi­ses­tä puis­tos­ta voi löy­tää lä­hes unoh­tu­nei­ta hiek­ka­pol­ku­ja, ro­mant­ti­sia lam­pia, pie­niä pa­vil­jon­ke­ja, suu­ria pat­sai­ta ja ko­mei­ta, jopa Roo­man kuu­muu­des­sa ku­kois­ta­via ha­vu­pui­ta. Pu­hu­mat­ta­kaan puis­ton mu­se­ois­ta ja eläin­tar­has­ta, jos­sa asuu yli tu­hat eläin­la­jia!

Suu­rem­mil­la puis­toa hal­ko­vil­la teil­lä tuk-tu­kin vuok­ran­neet nuo­ret pol­ke­vat hil­jak­seen eteen­päin, mut­ta moni pie­nem­pi pol­ku on täy­sin omas­sa käy­tös­sä­ni.

Paula Hotti

Ro­mant­ti­nen lo­man pää­tös

Saa­vun kau­niil­le lam­mel­le, jos­sa uis­ken­te­le­vat an­kat ovat saa­neet seu­raa pa­ris­ta sou­tu­ve­nees­tä.

Lam­men vas­ta­ran­nal­la ko­ho­aa eng­lan­ti­lai­ses­ta puu­tar­ha-ark­ki­teh­tuu­ris­ta ins­pi­raa­ti­on saa­nut temp­pe­li. Kreik­ka­lais­mu­siik­kia soit­ta­va duo tai­tu­roi pui­den var­jos­sa viu­lui­neen ja har­mo­nik­koi­neen.

Is­tah­dan lam­men ku­pees­ta löy­ty­vään Ca­si­na del Lago -kah­vi­laan ja ti­laan vii­mei­sen esp­res­so­ni Roo­mas­sa. Iki­muis­toi­sia elä­myk­siä tun­tuu löy­ty­vän an­tii­kin ih­mei­den ja hulp­pei­den hu­vi­loi­den li­säk­si myös pik­kuis­ten kah­vi­kup­pos­ten ää­rel­tä.

Lue Myös