Artikkeli

Teks­ti Anu Vir­nes-Kar­ja­lai­nen

Kuva Kir­si-Mar­ja Sa­vo­la

Kekristä kuusijuhlaan – näin joulunvietto on muuttunut vuosien saatossa

Oikeaoppisesta joulunvietosta on yhtä monta mielipidettä kuin on juhlijaakin. Jotkin asiat ovat kuitenkin yhteisiä.

Tänä päi­vä­nä jou­lun viet­to on mel­koi­nen se­koi­tus mark­ki­na­mies­ten luo­maa pö­hi­nää, us­kon­nol­li­sia pe­rin­tei­tä ja pa­ka­nal­li­sia ta­po­ja. Li­säk­si jo­kai­sel­la on omat jou­lu­pe­rin­teen­sä, joi­ta il­man kuu­si­juh­la ei tun­nu mil­tään. Ai­ka­moi­nen sil­li­sa­laat­ti koko jou­lu.

Mui­nai­set suo­ma­lai­set viet­ti­vät vuo­den­vaih­tee­seen ajoit­tu­vaa kek­riä eli sa­don­kor­juun pää­tös­juh­laa. Sil­loin­kin sau­not­tiin, ta­los­ta ta­loon kul­ki kek­ri­puk­ki, ja syö­mi­nen oli ylen­palt­tis­ta. Joi­tain rip­pei­tä kek­ris­tä on siis jää­nyt ny­ky­jou­luun­kin.

Jou­lu­na­jan kat­so­taan al­ka­van en­sim­mäi­ses­tä ad­vent­ti­sun­nun­tais­ta. En­sim­mäi­set mer­kin­nät ad­ven­tin vie­tos­ta Suo­mes­sa ovat vuo­del­ta 1420, jol­loin Tor­ni­on piis­pa ke­hot­ti kan­saa val­mis­tau­tu­maan paas­to­a­mal­la Kris­tuk­sen syn­ty­mä­juh­laan. Ny­ky­ään har­va val­mis­tau­tuu jou­luun paas­to­a­mal­la, vaik­ka syy­tä eh­kä oli­si­kin. Suu­rim­mal­la osal­la jou­lu­na­lu­sai­ka on py­hi­tet­ty os­tos­hur­mal­le.

H-het­ki on mo­nel­le jou­lu­aa­ton jou­lu­rau­han ju­lis­tus kel­lo 12. Sii­hen men­nes­sä kai­ken pi­täi­si ol­la val­mis­ta. En­ti­sai­koi­na val­mis­ta piti ol­la jo Tuo­maan päi­vä­nä 21.12. Jos joku sen jäl­keen vie­lä tou­hu­si as­ka­reis­saan, oli vaa­ra­na, et­tä kar­hu tap­paa ke­säl­lä ta­lon kar­jaa.

Jou­lu­pu­kin kris­til­li­nen esi­ku­va on My­ran piis­pa Pyhä Ni­ko­laus, joka tun­net­tiin an­te­li­ai­suu­des­taan. Pu­na­nut­tui­sen ul­ko­muo­don puk­ki sai ti­laus­työ­nä Coca-Cola-yh­ti­ön jou­lu­kam­pan­jaan Had­don Sund­hol­min ky­näs­tä vuon­na 1931. Sund­holm oli syn­ty­nyt Yh­dys­val­lois­sa, mut­ta su­ku­juu­ril­taan hän oli ah­ve­nan­maa­lai­nen.

Suo­men Lap­piin puk­ki aset­tui jo vuon­na 1927, kun ra­di­o­toi­mit­ta­ja Mar­kus Rau­tio ju­lis­ti pu­kin asu­van Kor­va­tun­tu­ril­la.

Ai­kui­sil­la jou­lun ko­ho­koh­ta lie­nee aa­ton juh­la-ate­ria. Kink­ku saa­pui jou­lu­pöy­tään muis­ta Poh­jois­mais­ta. Sää­ty­läis­pöy­dis­sä kink­kua nau­tit­tiin 1800-lu­vun puo­li­vä­lis­tä al­ka­en. Se syr­jäyt­ti useis­sa per­heis­sä maa­lais­mak­ka­rat ja syl­tyt.

Li­pe­ä­ka­la oli jou­lu­pöy­dän kes­ki­ös­sä 1960-lu­vul­le saak­ka. Sit­tem­min se on vaih­tu­nut eri ta­voin val­mis­tet­tuun lo­heen.

Laa­tik­ko­ruo­at ovat tul­leet juh­la­pöy­tiim­me Ruot­sis­ta lant­tu­laa­tik­koa lu­kuu­not­ta­mat­ta. Se ni­mit­täin on suo­ma­lais­ta te­koa ja kul­keu­tu­nut meil­tä län­si­naa­pu­rim­me juh­la­pöy­tiin.

Suo­ma­lai­nen jou­lu

1820-lu­vul­la mai­ni­taan teks­teis­sä suo­ma­lai­nen jou­lu­kuu­si en­sim­mäi­sen ker­ran.

1880 jou­lu­rau­haa ale­taan ju­lis­taa Tu­rus­ta, Prink­ka­lan ta­lon par­vek­keel­ta.

1900-lu­vun alus­sa jou­lu­kink­ku nou­si jou­lu­pöy­dän ku­nin­kaak­si yh­des­sä ro­sol­lin kans­sa.

1910 pai­net­tu jou­lu­ka­len­te­ri tuli Sak­sas­ta Suo­meen.

1927 ra­di­o­toi­mit­ta­ja Mar­kus Rau­tio pal­jas­ti pu­kin 0soit­teek­si Kor­va­tun­tu­rin.

1930-lu­vul­la va­lit­tiin en­sim­mäi­nen Lu­cia Hel­sin­gis­sä ja näh­tiin en­sim­mäi­nen Lu­cia-kul­kue.

1931 Had­don Sund­holm piir­si jou­lu­pu­kil­le ny­kyi­sen­kal­tai­sen hah­mon.

Läh­teet: Mysi Lah­ti­nen: Jou­lu: sen his­to­ria, as­ka­reet ja her­kut. Kai Lin­ni­lä & Kaa­ri Ut­rio: Suo­ma­lai­nen jou­lu.

Lue myös:

Jou­lu la­si­pal­lo­jen kim­mel­lyk­ses­sä

Kuu­si kruu­naan pu­nai­sen hir­si­ta­lon juh­lan

Vaih­te­lua jou­lu­ruo­kiin – kat­so 7 pa­ras­ta re­sep­tiä!

Lue Myös