Artikkeli

teks­ti ja ku­vat Min­na Hie­ta­kan­gas

Ihana kohde syksylle - Lähde ruskamatkalle Ruotsin Lappiin

Björkliden on ulkoilmaihmisen mekka Ruotsin Lapissa. Etsimme syksyn parhaat tekemiset niin leppoisalle ruskamatkalle kuin räväkälle aktiivilomalle.

Låktan huipulta aukeaa näkymä Torniojärvelle.

Låktan huipulta aukeaa näkymä Torniojärvelle.

Sau­nas­sa Ruot­sin hui­pul­la

Kiu­as si­haut­taa il­moil­le ki­pa­kat löy­lyt. Tämä ei to­del­la­kaan ole ruot­sa­lai­nen sau­na, jos­sa hoh­ho­jail­laan mie­dois­sa löy­lyis­sä hi­keä var­to­en.

Mut­ta on Låk­tat­jåk­kon sau­na eri­tyi­nen toi­sel­la­kin ta­paa. Siel­lä löy­ly­tel­lään sa­nan­mu­kai­ses­ti Ruot­sin hui­pul­la, 1 228 met­ris­sä. Vaik­ka Keb­ne­kai­se on naa­pu­ri­maan kor­kein huip­pu, Låk­tat­jåk­ko on Ruot­sin kor­keim­mal­la si­jait­se­va vuo­ris­to­ma­ja. Lä­hin asu­tus on Björk­li­de­nin las­ket­te­lu­kes­kuk­ses­sa yh­dek­sän ki­lo­met­rin pääs­sä.

Vil­voit­te­lu ul­ko­na vir­kis­tää kuin avan­nos­sa pii­pah­ta­mi­nen. Sade tih­kuu yl­hääl­lä vuo­ril­la ta­sai­se­na mat­to­na ihol­le. Läm­pö­mit­ta­ri näyt­tää muu­ta­man as­teen plus­saa.

Låk­tat­jåk­ko, tai Låk­ta, ku­ten pai­kal­li­set sitä kut­su­vat, on 250 ki­lo­met­riä na­pa­pii­rin poh­jois­puo­lel­la si­jait­se­van Björk­li­de­nin hel­mi. Jo vuo­ris­to­ma­jan ra­ken­ta­mi­nen vuon­na 1939 te­kee pai­kan ta­ri­nas­ta eri­tyi­sen. Ide­an isä Bir­ger Wa­len­tin to­te­si, et­tei oli­si kos­kaan ryh­ty­nyt Låk­taa pys­tyt­tä­mään, jos oli­si aa­vis­ta­nut, mil­lais­ten pin­nis­tys­ten sä­vyt­tä­mä urak­ka oli­si. Ra­ken­nus­tar­vik­keet piti kul­jet­taa vuo­rel­le he­vo­sil­la  ja ra­ken­ta­jia pii­na­si ar­mo­ton sää.

Mut­ta kii­tos sit­key­den, vuo­ris­to­ma­jas­sa vie­rai­le­va voi ko­kea vuor­ten ai­nut­laa­tui­sen lu­mon. Sil­lä vuo­ria ne to­ti­ses­ti ovat, ei­vät tun­tu­rei­ta.

Lue myös: Vie­tä hy­vin­voin­ti­lo­ma Bu­da­pes­tis­sä

Avarassa maisemassa on tilaa patikoida omassa rauhassa

Avarassa maisemassa on tilaa patikoida omassa rauhassa

Iso mai­se­ma yl­lät­tää

Na­vak­ka vii­ma yrit­tää pus­kea kuo­ri­ta­kin al­le, kun va­el­lan Låk­tal­ta sa­man­ni­mi­sel­le vuo­ren­hui­pul­le. Tääl­lä on hyvä ai­na ol­la sa­teen ja tuu­len pi­tä­vät vaat­teet, pipo ja hans­kat. Syys­kuun alus­sa läm­pö­ti­la al­kaa öi­sin pai­nua jo pak­ka­sel­le, ja hui­puil­le sa­taa usein en­si­lu­mi.

Erä­maan hil­jai­suu­des­sa eh­tii tuu­mia, kuin­ka iso mai­se­ma on. Tääl­lä nä­kee kau­ak­si. Suo­men La­pis­ta poi­ke­ten hui­put ei­vät ole pyö­rei­tä tun­tu­rei­ta, vaan ku­rot­ta­vat tai­vaal­le kor­kei­na ja te­rä­vi­nä. Björk­li­de­nis­sä mai­se­maa hal­lit­see myös Tor­net­räsk, joka muis­tut­taa enem­män mer­ta kuin jär­veä. Jää­kau­den muo­vaa­ma pit­ku­lai­nen Tor­ni­o­jär­vi on­kin Ruot­sin toi­sek­si sy­vin.

Nou­su ei ole jyrk­kä, ja hui­pul­ta au­ke­a­vat unoh­tu­mat­to­mat nä­ky­mät. Raa­pus­tan ni­men vie­ras­kir­jaan, jon­ka si­vu­ja tuu­li tem­poo. Sit­ten is­tah­dan het­kek­si. Tääl­lä ava­ras­sa luon­nos­sa on hyvä tun­tea it­sen­sä pie­nek­si. Siel­lä tääl­lä nä­kyy vuo­ris­to­jär­viä, jot­ka hoh­ta­vat häm­mäs­tyt­tä­vän tur­koo­sei­na har­maan ja rus­ke­an kir­jo­mas­sa mai­se­mas­sa.

Sa­teen hel­mat tans­si­vat jo ho­ri­son­tis­sa. On ai­ka läh­teä koh­ti vuo­ris­to­ma­jaa.

Lue myös: Troop­pis­ta Rio de Ja­nei­roa lei­maa­vat hulp­pe­at mai­se­mat ja bra­si­li­a­lai­nen ren­tous

Opas hoitaa isoimmat kantamukset.

Opas hoitaa isoimmat kantamukset.

Maan­kuu­lu­ja voh­ve­lei­ta

Låk­tan etei­ses­sä su­jau­tan jal­kaan san­daa­lit. Niil­lä voi hip­sut­taa naut­ti­maan maan­kuu­lu­ja voh­ve­lei­ta. Voh­ve­li­rau­ta on kuu­ma­na pit­kin päi­vää.

Tar­jol­la on mm. puo­luk­ka-ki­nus­ki­voh­ve­lei­ta ja mu­he­van aro­mik­kaan juus­ton, väs­ter­bot­ten­sos­tin, ja la­kan kuor­rut­ta­ma herk­ku. Ruot­sin kuu­lui­sim­piin kuu­lu­va juus­to vie voi­ton.

Kun ha­lu­aa naut­tia Låk­tal­la kol­men ruo­ka­la­jin il­lal­li­ses­ta ja erä­maa­tun­nel­mas­ta rau­has­sa, jää vuo­ris­to­ma­jaan yök­si. Täl­lä ker­taa al­ku­ruo­ak­si tar­jo­taan po­ro­car­pac­ci­o­ta, joka on saa­nut ka­ve­rik­seen lak­kaa, vuo­hen­juus­to­mous­sea ja ruis­lei­pää. Pää­ruo­ka­na on rau­tua pe­ru­na­muu­sin ja pork­ka­na­py­reen kera. La­sis­sa tar­jot­ta­va pan­na­cot­ta va­del­ma­hil­lon kera vii­meis­te­lee il­lal­li­sen.

Lue myös: Kun käy ker­ran Is­lan­nis­sa, sin­ne ha­lu­aa pa­la­ta

Vuoristomajassa voi yöpyä ja saunoa huipulla.

Vuoristomajassa voi yöpyä ja saunoa huipulla.

Pit­kos­pui­ta pit­kin ka­laan

Vuo­ren­hui­put nä­ky­vät jyh­kei­nä tai­vaan­ran­nas­sa, kun har­pon seu­raa­va­na päi­vä­nä pit­kos­puil­la suol­la. Tu­pas­vil­lan val­koi­set pum­pu­li­ku­kin­not kei­nu­vat tuu­les­sa, suo kään­tyy vä­hi­tel­len rus­kan vä­rei­hin. Siel­lä tääl­lä pit­kos­pui­den vie­res­sä ko­ho­aa tur­ve­kum­pu­ja, jot­ka säi­lö­vät rou­taa yti­mes­sään.

Mat­ka­kump­pa­ni osaa se­lit­tää, et­tä täl­lais­ta suo­ta kut­su­taan pal­sa­suok­si. Se vaa­tii, et­tä vuo­den kes­ki­läm­pö­ti­la on vä­hin­tään as­teen ver­ran pak­ka­sel­la.

Muu­ta­man ki­lo­met­rin mat­ka ka­la­lam­mel­le tait­tuu no­pe­as­ti Stor­da­le­nin luon­non­suo­je­lu­a­lu­eel­la. Op­paan kans­sa kul­kies­sa kan­ta­muk­se­na­kin on vain vir­ve­li.

Björk­li­de­nis­sä ka­las­tus­pai­kois­ta ei tule pula, sil­lä sen ja lä­hei­sen Riksg­rän­se­nin alu­eel­la on noin 600 jär­veä ja lam­pea. Nii­den li­säk­si ka­lo­ja voi nar­ra­ta alu­een lu­kui­sis­sa jois­sa ja pu­rois­sa. Val­ta­la­je­ja ovat tai­men, sii­ka, made, rau­tu ja har­jus eli har­ri, joka viih­tyy vi­leis­sä ja ha­pek­kais­sa ve­sis­sä.

Lue myös: 18 vink­kiä - her­kut­te­li­jan Poh­jois-Ir­lan­ti

Björklidenissä virtaa useita kirkasvetisiä tunturijokia.

Björklidenissä virtaa useita kirkasvetisiä tunturijokia.

Har­jus suo­sii vii­lei­tä ve­siä

Lam­pi ui­nuu hil­jai­se­na, vaik­ka siel­lä kuu­lem­ma uis­ken­te­lee pal­jon har­juk­sia. Nuo­ti­on puut pau­kah­te­le­vat, no­ki­pan­nu­kah­vi te­key­tyy tu­lel­la. Kuk­sas­ta ryys­te­tyt sum­pit ja koo­kok­sel­la kuor­ru­tet­tu suk­laa­lei­vos mais­tu­vat eri­tyi­sen hy­vil­tä.

Sit­ten ran­ta­pu­si­kos­ta kuu­luu iloi­nen kil­jah­dus: koh­ta tum­man­pu­hu­va, so­lak­ka kala nou­see kui­val­le maal­le.

Jut­tu on jul­kais­tu alun pe­rin Oma Ai­ka -leh­des­sä 9/2015.

Lue myös:

Luk­sus­ris­tei­ly poh­joi­sil­la ve­sil­l­lä tar­joi­lee hui­kei­ta elä­myk­siä

Hou­kut­taa­ko va­el­lus Suo­men luon­nos­sa? Täs­sä ovat kiin­nos­ta­vim­mat luon­to­koh­teet

Van­han­kau­pun­gin ja saa­ris­ton hel­miä - koe iha­na suo­sik­ki Naan­ta­li

Lue Myös