Artikkeli
Högsåran läntinen hiekkaranta.

Högsåran läntinen hiekkaranta.

Anne Saarenoja

An­ne Saa­re­no­ja

Högsåra - Kemiönsaaren saariston pieni idylli

Luotsien saari Högsåra elää omaa aikaansa Saaristomeren kansallispuiston laidalla. Se on ollut suosittu kesänviettopaikka jo yli sata vuotta sekä maitse että meritse saapuville.

Hög­så­ran saa­ren kons­tai­le­ma­ton saa­ris­to­lai­se­lä­mä on kuin en­ti­sai­kaa. Mai­se­mas­sa on vain van­ho­ja ra­ken­nuk­sia, joi­den pi­ha­pii­rit rön­syi­le­vät kas­ve­ja ja he­del­mä­pui­ta.

Leh­mät mä­reh­ti­vät lai­tu­mil­la. Lam­paat ma­kai­le­vat rau­kei­na pui­den sii­mek­sis­sä, van­ho­jen puu­ai­taus­ten si­säl­lä. Ve­rä­jäs­sä on kä­si­työn lei­ma. Jos­sain kau­em­pa­na kuu­luu ka­no­jen kaa­ka­tus. Ohi aja­va pyö­räi­li­jä jät­tää jäl­keen­sä pö­ly­ä­vän hiek­ka­pil­ven.

Hög­så­ran saa­rel­le pää­see vai­vat­to­mas­ti Svart­nä­sis­tä lau­tal­la. Mu­kaan voi ot­taa au­ton tai pol­ku­pyö­rän. Au­to kan­nat­taa kui­ten­kin jät­tää saa­ren laut­ta­ran­taan. Au­toi­le­van vie­rai­li­jan on mu­ka­va jat­kaa mat­kaa saa­reen pääs­ty­ään kä­vel­len. Vie­rai­li­ja huo­maa var­sin pian, et­tä ai­ka on kuin py­säh­ty­nyt.

Anne Saarenoja

Luot­si­su­ku­jen saa­ri

Kes­kei­sen si­jain­tin­sa an­si­os­ta Hög­så­ras­ta kas­voi ajan saa­tos­sa mer­kit­tä­vä luot­si­saa­ri. Luot­saa­mi­sen jalo tai­to pe­riy­tyi isäl­tä po­jal­le.Saa­rel­le muo­dos­tui luot­si­su­ku­ja.

Var­hai­sim­mat tie­dot Hög­så­ran luot­saa­vis­ta ka­las­ta­jis­ta ovat 1500-lu­vul­ta. Toi­min­ta oli jo tuol­loin jär­jes­täy­ty­nyt­tä, mut­ta to­den­nä­köi­ses­ti saa­ri sai en­sim­mäi­set luot­sin­sa jo sa­to­ja vuo­sia ai­kai­sem­min.

Kus­taa Vaa­sa mää­rä­si 1500-lu­vul­la, et­tä saa­ris­to­lais­ten tuli aset­taa omat ve­neen­sä ja aluk­sen­sa ylei­seen käyt­töön kor­vaus­ta vas­taan. Luot­saa­via ta­lon­poi­kia kut­sut­tiin styyr­man­neik­si, ja hei­dät va­pau­tet­tiin ve­rois­ta ja muis­ta ra­sit­teis­ta, kos­ka he luot­sa­si­vat kruu­nun lai­vo­ja il­man eri kor­vaus­ta.

Luot­sauk­ses­ta tuli tär­keä si­vu­e­lin­kei­no saa­ris­to­lai­sil­le, ei­kä kruu­nun ol­lut vai­kea saa­da mie­hiä tä­hän työ­hön. Vuo­del­ta 1783 sääs­ty­nei­den luot­si­ti­lo­jen maa­kir­jo­jen mu­kaan Tu­run ja Po­rin lää­nis­sä ja Ah­ve­nan­maal­la oli 88 luot­si­ti­laa, jois­ta kym­me­nen Hög­så­ras­sa.

Anne Saarenoja

Ke­sä­pa­ra­tii­si jo sata vuot­ta

Hög­så­ra on toi­mi­nut kau­pun­ki­lais­ten ke­sä­pa­ra­tii­si­na yli sata vuot­ta. Yk­si tun­ne­tuim­mis­ta ke­sän­viet­tä­jis­tä oli kei­sa­ri Alek­san­te­ri III, joka jo kruu­nun­pe­ril­li­se­nä vie­rai­li saa­rel­la per­hei­neen 1800-lu­vun lo­pul­la kuu­si­tois­ta ker­taa.

Kei­sa­ril­li­nen ar­vo­vie­ras on saat­ta­nut vai­kut­taa sii­hen, et­tä Hög­så­ras­ta tuli niin var­hain pa­rem­pi­o­sais­ten kau­pun­ki­lais­ten suo­si­ma ke­sä­paik­ka. Ke­sä­vie­rai­den ma­joit­ta­mi­ses­ta tuli luot­sien vai­moil­le li­sä­tu­lo­ja. Tämä var­hai­nen maa­ti­la­mat­kai­lu edel­si täy­si­hoi­to­la­toi­min­taa.

Hen­ki­lö­kun­nan teh­tä­viin kuu­lui pa­ka­ta pul­laa eväsko­rei­hin ja täyt­tää vie­rai­den ter­mos­pul­lot. Vir­ka­tus­sa kas­sis­sa ter­mos­pul­loa kus­kaa­va ih­mi­nen oli­kin yleen­sä ke­sä­vie­ras.

Högsåran läntinen hiekkaranta.

Högsåran läntinen hiekkaranta.

Anne Saarenoja

Rak­kaus saa­ris­toon säi­lyy

Ny­kyi­sin Hög­så­ras­sa asuu ne­li­sen­kym­men­tä ih­mis­tä ym­pä­ri­vuo­ti­ses­ti. Heis­tä kou­lui­käi­siä lap­sia on nel­jä. He käy­vät kou­lua Taa­lin­teh­taal­la. Kou­lu­mat­ka al­kaa los­sil­la ja jat­kuu bus­sil­la. Mat­ka kes­tää yh­teen­sä va­jaan tun­nin.

Osa ai­kui­sis­ta käy man­te­reel­la töis­sä. Toi­set te­ke­vät etä­työ­tä saa­rel­ta kä­sin. Hög­så­ras­sa syn­ty­neet lap­set läh­te­vät var­tut­tu­aan opis­ke­le­maan ja kat­so­maan maa­il­maa. Muu­ta­man vuo­den muu­al­la asut­tu­aan he yleen­sä pa­laa­vat kau­niil­le ko­ti­saa­rel­leen.

Suo­sit­tua Far­mors Ca­fe­ta pi­tä­vä Yl­va En­berg sa­noo­kin, et­tä Hög­så­ras­sa syn­ty­nyt­tä las­ta ko­ti­saa­ri ve­tää ikui­ses­ti puo­leen­sa.

Farmors Cafen pihapiirissä voi herkutella saariston antimilla.

Farmors Cafen pihapiirissä voi herkutella saariston antimilla.

Anne Saarenoja

Koh­taa­mi­sia kah­vi­las­sa

Yl­va En­ber­gin pi­tä­mä Far­mors Cafe on saa­ren koh­taa­mis­paik­ka. Se on ra­ken­tu­nut van­han luot­si­ti­lan pi­ha­pii­riin. Pie­ni kah­vi­la on suo­si­on­sa ta­kia jou­tu­nut li­sää­mään asi­a­kas­paik­ko­jaan ajan ku­lu­es­sa.

Mai­ne al­koi ra­ken­tua Yl­van her­kul­lis­ten kak­ku­jen va­raan. Ny­kyi­sin Far­mors Ca­fes­ta saa sa­laat­te­ja ja myös läm­min­tä ruo­kaa. Osa vi­han­nek­sis­ta ja kas­vik­sis­ta ke­rä­tään omal­ta kas­vi­maal­ta.

Näl­käi­set ve­nei­li­jät pa­laa­vat kah­vi­laan vuo­si vuo­den jäl­keen. He ha­lu­a­vat tun­tea maa­ta jal­ko­jen­sa al­la ja naut­tia kah­vi­lan her­kul­li­ses­ta ruo­as­ta. Lap­set voi­vat juos­ta tur­val­li­ses­sa pi­ha­pii­ris­sä ja ihas­tel­la pai­kan lem­mik­ke­jä: koi­ria, lam­pai­ta ja ka­ne­ja.

Ke­sä­vie­rai­ta pal­ve­lee myös ti­laus­sau­na Rum­pan Ren (= Pyl­ly puh­taak­si) ja ran­ta­baa­ri Rum­pan Bar (= Pyl­ly pal­jaa­na). Ma­ja­pai­kan saa Hög­så­ra Pen­si­o­na­tis­ta, pit­si­hu­vi­las­ta tai vuok­ra­mö­kis­tä.

Hyvä tie­tää Hög­så­ras­ta

● Mis­sä: Ke­mi­ön­saa­ren kun­nan lou­nai­so­sas­sa

● Laut­ta­yh­teys usei­ta ker­to­ja päi­väs­sä Svart­nä­sis­tä. Lau­tal­le voi ajaa pol­ku­pyö­rän
tai au­ton.

● Omal­la ve­neel­lä: Kej­sar­ham­nen, 40 ve­ne­paik­kaa, ui­ma­ran­ta, ki­os­ki, sau­na, jä­te­pis­te ja gril­li­ki­os­ki, puh 045 1323451.
Lil­l­bac­kan sa­ta­ma, noin 30 ve­ne­paik­kaa, ti­laus­sau­na ja hiek­ka­ran­ta.

● Ma­joi­tus vuok­ra­mö­kis­sä tai täy­si­hoi­to­las­sa. Hög­så­ra pen­si­o­nat 0400 554299.
Vil­la Ce­ci­lia 050 0571739 in­fo@far­mors­ca­fe.fi


Link­ke­jä:

hog­sa­ra.eu

far­mors­ca­fe.fi

vi­sit­ki­mi­toon.fi

fin­fer­ries.fi

Lue Myös