Artikkeli

Rosa Lik­som

Kir­jai­li­ja Rosa Lik­som Kuu­bas­sa

Havanna - maaginen ja muuttuva

Havanna lumosi kirjailija Rosa Liksomin. Malecónin varrella sijaitsevasta majapaikastaan käsin hän pörräsi kaupungin vilinässä 1950-luvun Packardilla ja kävellen.

Reppureissaaja on valmis seikkailuun. Kulkupelinä on tällä kertaa vajaat 70 vuotta vanha Ford.

Reppureissaaja on valmis seikkailuun. Kulkupelinä on tällä kertaa vajaat 70 vuotta vanha Ford.

Saaga Kajan

Ha­van­nan hämä­räs­ti va­lais­tul­la len­token­täl­lä troop­pi­nen läm­pö toi­vot­taa ter­ve­tul­leik­si. Ta­ka­na on pa­rin­kym­me­nen tun­nin len­to­mat­ka Ams­ter­da­min kaut­ta Ha­van­naan. Rep­pu liu­ku­hih­nal­ta sel­kään, pank­ki­au­to­maa­tis­sa eu­ro­jen vaih­to peso con­ver­tib­leik­si eli kuu­ba­lai­sek­si tu­ris­ti­va­luu­tak­si ja tak­si­tol­pal­le.

As­tun van­haan Pac­kar­diin, jon­ka omis­ta­ja on kol­me­kymp­pi­nen, hy­vän­tuu­li­nen An­to­nio. Tu­lem­me lois­ta­vas­ti jut­tuun es­pan­jan-ja eng­lan­nin­kie­len se­ka­mels­kal­la.

Olen vuok­ran­nut etu­kä­teen ne­tin kaut­ta huo­neen casa par­ti­cu­la­ris­ta eli kuu­ba­lai­ses­ta ko­dis­ta. Huo­nee­ni si­jait­see siir­to­maa-ai­kai­sen ta­lon kuu­den­nes­sa ker­rok­ses­sa Ma­lecó­nil­la, Ha­van­nan le­gen­daa­ri­sel­la ran­ta­ka­dul­la.

Saa­vun ta­loon Ma­lecó­nil­la

An­to­nio jät­tää mi­nut vih­re­än, raih­nai­sen ja rän­sis­ty­neen, mut­ta ark­ki­teh­to­ni­ses­ti tyy­lik­kään ta­lon pää­si­sään­käyn­nin eteen. Rap­pu­käy­tä­vä on ka­pea ja pi­meä. Ha­pui­len jyrk­kiä ja ah­tai­ta ki­vi­rap­pu­sia ylös­päin ja ih­met­te­len, mi­ten löy­dän asun­to­ni, kos­ka huo­neis­tois­sa ei ole nu­me­roi­ta.

Kuu­den­nes­sa ker­rok­ses­sa alan hu­huil­la, ja het­ken pääs­tä Na­o­mi Camp­bel­lin nä­köi­nen nuo­ri nai­nen, Ama­da, tu­lee avaa­maan oven. Hän nau­res­ke­lee, et­tä ta­los­sa on myös his­si ja siel­lä his­si­tyt­tö, joka huo­leh­tii, et­tä pää­set­te tur­val­li­ses­ti ylös. Ama­dan asun­to on ava­ra, huo­neet kor­kei­ta ja raik­kai­ta. Olo­huo­neen me­ren puo­lei­nen sei­nä on la­si­o­via ja par­vek­kei­ta.

Yk­si ovis­ta on au­ki. Sei­son pit­kään ka­pe­al­la par­vek­keel­le rep­pu se­läs­sä ja hen­gi­tän sy­vään. Pi­mey­den täyt­tää sään­nöl­li­ses­ti ran­taan hak­kaa­vien aal­to­jen ää­ni. Se rau­hoit­taa mi­nut.

Ama­da näyt­tää huo­nee­ni. Kul­ma­huo­nees­sa­ni on kak­si pien­tä par­ve­ket­ta, sän­ky, te­le­vi­sio, jää­kaap­pi, pie­ni pöy­tä, na­ti­se­va vaa­te­kaap­pi ja oma kyl­py­huo­ne. Am­mees­ta nä­kyy suo­raan Ma­lecó­nil­le ja aa­val­le Ka­ri­bi­an­me­rel­le.

Aamiainen tarjoiltiin Amadan huoneiston olohuoneessa.

Aamiainen tarjoiltiin Amadan huoneiston olohuoneessa.

Saaga Kajan

Osan­na kat­taa aa­mi­ai­sen

He­rään en­nen au­rin­gon­nou­sua. Avaan mo­lem­pien par­vek­kei­den hui­ke­an kor­ke­at ovet. Val­ta­me­ri kät­key­tyy mus­taan yö­hön, mut­ta kuu­len sen iki­ai­kai­sen pau­hun.

Me­nen olo­huo­nee­seen, kos­ket­te­len kuk­ka­puus­kia, ja­lo­pui­sia huo­ne­ka­lu­ja ja tut­kin het­ken van­haa gra­mo­fo­nia. Par­ve­keik­ku­nois­ta tun­keu­tu­vat au­rin­gon­sä­teet al­ka­vat piir­rel­lä mar­mo­ri­lat­ti­al­le pit­kiä, ka­pei­ta juo­via, jot­ka tait­tu­vat koh­da­tes­saan huo­ne­ka­lun.

Keit­ti­ös­tä il­mes­tyy Osan­na, joka kat­taa olo­huo­neen ruo­ka­pöy­däl­le aa­mi­ai­sen kol­mel­le. Osan­na on Ama­dan huus­hol­lers­ka ja ko­ti­hen­ge­tär. Hän on Ama­dan pal­ve­luk­ses­sa ole­vien sii­voo­ja­tyt­tö­jen, pyyk­kä­ri­nais­ten ja lu­kui­sien apu­poi­kien pomo.

Osan­na on ne­li­kymp­pi­nen juu­re­va, pu­he­li­as kah­den tei­ni­po­jan äi­ti. Hän ker­too, et­tä Ama­da, joka it­se asuu ker­ros­ta alem­pa­na, on ken­raa­lin ty­tär ja kova bis­nes­nai­nen. En­sin hä­nel­lä oli ol­lut yk­si asun­to, jota vuok­ra­si tu­ris­teil­le, nyt jo usei­ta.

Huoneeni parvekkeelta näen vanhankaupungin ja auringonnousun.

Huoneeni parvekkeelta näen vanhankaupungin ja auringonnousun.

Rosa Liksom

Jen­kit ei­vät tul­leet­kaan

Osan­na huo­kai­lee, et­tä ku­lu­nee­na vuon­na Kuu­bas­sa on ol­lut vä­hem­män tu­ris­te­ja ver­rat­tu­na edel­li­siin vuo­siin. Eu­roop­pa­lai­set löy­si­vät Kuu­ban jo vuo­sia sit­ten, mut­ta Oba­man vuo­den 2016 his­to­ri­al­li­sen vie­rai­lun jäl­keen kuu­ba­lai­set odot­ti­vat ame­rik­ka­lais­ten ryn­täys­tä. Sitä ei tul­lut.

Syk­syl­lä 2017 hir­mu­myrs­kyt ai­heut­ti­vat sen, et­tä ker­ros­ta­lon ko­koi­set ris­tei­ly­a­luk­set ei­vät enää saa­pu­neet. Nämä Ka­ri­bi­an-ris­tei­li­jät toi­vat Kuu­baan kym­me­ni­ä­tu­han­sia ame­rik­ka­lais­tu­ris­te­ja ym­pä­ri vuo­den.

Eu­roop­pa­lai­sia mat­kaa­ji­a­kin on ol­lut vä­hem­män, kos­ka ame­rik­ka­lais­ten tu­ris­tien toi­vos­sa kuu­ba­lai­set ovat nos­ta­neet hin­to­ja ca­sois­sa, ho­tel­leis­sa ja ra­vin­to­lois­sa. Näi­den li­säk­si tu­le­vat vie­lä Ame­ri­kan 2016 ava­tun suur­lä­he­tys­tön työn­te­ki­jöi­den mys­ti­set kuu­lo-oi­reet ja kai­ken kuk­ku­rak­si pre­si­dent­ti Do­nald Trump, joka ha­lu­ai­si Oba­man toi­vo­muk­ses­ta poi­ke­ten jat­kaa Kuu­ban kaup­pa­saar­toa ja vai­keut­taa Kuu­baan suun­tau­tu­vaa tu­ris­mia.

Run­saal­la ja he­del­mäi­sel­lä aa­mi­ai­sel­la seu­raa­ni liit­tyy Roo­mas­sa asu­va ita­li­a­lai­nen pa­ris­kun­ta. Pari ker­too mat­kaa­van­sa lo­mil­laan ek­soot­ti­siin paik­koi­hin. Oli­vat­pa pis­täy­ty­neet myös lii­an kyl­mäs­sä, lii­an pi­me­äs­sä, lii­an hil­jai­ses­sa jou­lu­kui­ses­sa Hel­sin­gis­sä­kin.

Blanco-kadulla duunarit pitävät aamupalaveria.

Blanco-kadulla duunarit pitävät aamupalaveria.

Rosa Liksom

Kä­vel­len Van­haan Ha­van­naan

Kä­ve­len Ma­lecó­nia pit­kin van­haan kau­pun­kiin. Mie­het ja po­jat vä­rik­käis­sä t-pai­dois­sa vir­ve­löi­vät lah­nan ko­koi­sia, vi­hai­sen nä­köi­siä ka­lo­ja. Sal­sa soi hil­jaa ja hai­ke­as­ti.

Ran­ta­ka­dul­la joka kol­mas talo on ko­ke­nut ko­ho­tus­leik­kauk­sen. Lo­put huo­kai­le­vat siir­to­maa-ajan raa­toi­na, mut­ta sur­ke­as­ta kun­nos­ta huo­li­mat­ta nii­den asuk­kaat hää­ri­vät lep­poi­sas­ti aa­mu­as­ka­reis­saan. Ka­dul­la lo­juu kau­an sit­ten ker­ros­ta­lon sei­näs­tä ti­pah­ta­nut val­ta­va par­ve­ke. Vii­si­ker­rok­si­sen ta­lon kah­des­sa asun­nos­sa on vain kol­me sei­nää. Kel­tai­sen ta­lon ylim­män ker­rok­sen kat­to on vään­ty­nyt. Tai­vaan­si­ni­sen ta­lon ovet ja ik­ku­nat ovat ka­don­neet.

Ja sil­ti jo­kai­nen ta­lo­van­hus jö­köt­tää juu­re­vas­ti pai­kal­laan, köy­hä­nä, mut­ta yl­pe­ä­nä. Ne odot­ta­vat kär­si­väl­li­ses­ti nuo­ria mie­hiä, jot­ka eh­kä jo pian saa­pu­vat tii­li­ka­soi­neen, be­to­ni­myl­lyi­neen ja lait­ta­vat hil­jal­leen kai­ken uu­sik­si.

Lähiruoka saapuu tavarapolkupyörällä.

Lähiruoka saapuu tavarapolkupyörällä.

Rosa Liksom

Mark­ki­na­ta­lou­den el­kei­tä

Vie­tän päi­vän van­has­sa kau­pun­gis­sa. Kä­ve­len ym­pä­riin­sä, pis­täy­dyn kir­kois­sa, mu­se­ois­sa, gal­le­ri­ois­sa. Kat­se­len ih­mi­siä ja an­tau­dun jut­tu­sil­le pai­kal­lis­ten kans­sa.

Mark­ki­na­ta­lous on eden­nyt Kuu­baan. Kah­vi­la­kult­tuu­ri ku­kois­taa, ja mau­kas­ta piz­zaa saa os­taa ka­tu­ko­juis­ta. Ka­dun­kul­mis­sa yk­si­tyi­sy­rit­tä­jät myy­vät ma­kei­sia ja pik­ku­ta­va­raa suo­raan os­tos­kär­ryis­tä.

Os­tan Chi­qui­ta-tyt­tö­a­suun pu­keu­tu­neel­ta Her­mo­sal­ta mus­te­ky­nän ja pie­nen muis­ti­leh­ti­ön. Ker­ron hä­nel­le ole­va­ni Suo­mes­ta. Hän in­nos­tuu, kos­ka tie­tää jou­lu­pu­kin asu­van Suo­mes­sa.

Sal­sa soi, koi­rat ki­saa­vat va­pai­na ja kis­sat kieh­nää­vät jal­kaa­ni vas­ten.

Plaza de la Ca­ted­ra­lis­sa seu­raan het­ken prin­ses­sa­häi­tä. Plaza Vie­jal­la jut­te­len tyy­lik­kään se­ni­o­rin, Eva­ris­ton kans­sa. Hän on pu­keu­tu­nut kirk­kaan val­koi­seen 1930-lu­vun pu­kuun ja ko­me­aan lie­ri­hat­tuun. Suu­pie­les­sä roik­kuu pak­su, sy­tyt­tä­mä­tön si­ka­ri, jota hän ei ota pois edes pu­hu­es­saan.

Eva­ris­to to­te­aa hy­myil­len, et­tä tu­ris­tit saa­vat ha­van­na­lai­set te­ke­mään kaik­kea hul­lua. Hän­kin hil­luu tääl­lä kuin klov­ni, nar­raa tu­ris­te­ja ot­ta­maan sel­fien kans­saan ja saa sii­tä par­haas­sa ta­pauk­ses­sa lan­tin.

- Hul­lua, mut­ta hu­vit­ta­vaa, hän nau­rah­taa ja jat­kaa, et­tä kym­me­nen vuot­ta sit­ten hän ei oli­si voi­nut mi­ten­kään ku­vi­tel­la keik­ku­van­sa tääl­lä pel­le­nä, mut­ta ajat muut­tu­vat ja tois­tai­sek­si pa­rem­paan suun­taan.

Santanna on nauttimassa lauantaipäivästä rantakadulla.

Santanna on nauttimassa lauantaipäivästä rantakadulla.

Rosa Liksom

Kat­son elä­mää ik­ku­nois­ta

Ho­tel­li Ing­la­ter­ran te­ras­sil­le pu­hal­taa val­ta­me­rel­tä kiep­pu­va troop­pi­nen tuu­li. Pöy­tää­ni is­tuu­tuu nel­jä rans­ka­lais­ta nais­ta. Nämä ele­gan­tit elä­ke­läi­set ovat vii­det­tä ker­taa Kuu­bas­sa. Ha­van­nas­sa riit­tää sekä sil­män­ruo­kaa et­tä koh­te­li­ai­ta her­ras­mie­hiä, joi­den tur­val­li­ses­sa ot­tees­sa on iha­na tans­sia aa­mus­ta il­taan sal­saa, cha-chata, mam­boa ja so­nia.

Nau­tim­me tui­ke­at mo­ji­tot tyy­lik­käi­siin mus­tiin pu­kui­hin son­nus­tau­tu­neen bän­din soit­ta­es­sa jaz­z­ver­si­o­ta Gu­an­ta­na­me­ras­ta. Hä­mä­rän las­keu­dut­tua hy­väs­te­len pa­rii­sit­ta­ret ja läh­den hil­jal­leen kä­ve­le­mään au­tot­to­mia si­vu­ka­tu­ja pit­kin ma­ja­paik­kaa­ni.

Ai­kui­set ovat pa­lan­neet töis­tä, lap­set kou­lus­ta. Po­jat pe­laa­vat kiih­kei­nä ba­se­bal­lia ja jal­ka­pal­loa, ty­töt leik­ki­vät hip­paa ja pyö­rit­te­le­vät hu­la­hu­la-van­net­ta. Nuo­ret räp­lää­vät äly­pu­he­li­mi­aan hots­po­teis­sa, eli pai­kois­sa jois­sa on net­tiyh­teys, laa­ti­vat soit­to­lis­to­ja ja päi­vit­tä­vät so­mea.

Mie­het il­mes­ty­vät do­mi­no­pöy­tien­sä kans­sa ka­dul­le is­ke­mään pöy­tään pie­niä, mus­ta­täp­läi­siä, lam­paan­lui­sia lius­ko­ja. Nai­set avaa­vat ko­tien­sa ik­ku­na­luu­kut ja ovet.

Seu­raan ka­dul­ta, mitä ih­mi­set puu­haa­vat ko­to­naan. Yh­des­sä ta­los­sa joku kat­soo te­le­vi­si­o­ta, toi­ses­sa per­he ruo­kai­lee yh­des­sä, kol­man­nes­sa taa­pe­ro yrit­tää pur­ra isoa koi­raa hän­näs­tä, nel­jän­nes­sä mum­mo is­tuu val­koi­nen yö­pai­ta pääl­lä sai­ras­vuo­teen­sa reu­nal­la ja ys­kii.

Auringonlasku valaa väriloistoa iltaan.

Auringonlasku valaa väriloistoa iltaan.

Rosa Liksom

His­si­mat­ka Vi­ni­tan kans­sa

Ka­dut ovat täyn­nä kirk­kaan vä­ri­siin, kir­ja­viin ja tiuk­koi­hin vaat­tei­siin pu­keu­tu­nei­ta ih­mi­siä, pu­het­ta, huu­toa, nau­rua, mu­siik­kia ja koi­rien hau­kun­taa.

Ka­dun­kul­mis­sa ko­ho­aa kor­kei­ta jä­te­ka­so­ja, joi­ta ka­nat ja koi­rat ton­ki­vat. Nii­den vie­res­sä kiil­tää 50-lu­vun Buic­ke­ja, Ply­mout­he­ja ja Olds­mo­bi­le­ja.

Ka­ri­bi­an tai­vas täyt­tyy no­pe­as­ti täh­dis­tä. Jos­ta­kin kau­em­paa viil­tää kau­pun­ki­me­lun läpi pa­pu­kai­jan ki­meä huu­to.

Nou­sen Vi­ni­tan, ta­lo­ni his­sie­män­nän, saat­te­le­ma­na kuu­den­teen ker­rok­seen. Vi­ni­tal­la on his­sis­sä oma tuo­li ja hän kat­se­lee tab­le­tis­ta elo­ku­vaa kuu­lok­keet kor­vil­la.

Ker­ran his­siin tu­lee mu­kaan Vi­ni­tan pie­ni poi­ka Ete­rio jal­ka­pal­lo kai­na­los­sa. Vi­ni­ta ker­too, et­tä hä­nel­lä on Ete­ri­on li­säk­si 32-vuo­ti­as, joka hän on saa­nut 16-vuo­ti­aa­na. Tämä asuu per­heen­sä kans­sa Mi­a­mis­sa ja lä­het­tää kuu­kau­sit­tain Vi­ni­tal­le ra­haa.

Me­nen huo­nee­ni par­vek­keel­le tark­kai­le­maan Ma­le­co­nin-ran­ta­ka­tua, jon­ka van­hois­sa lyh­dyis­sä vä­pät­tä­vät hei­kot kel­tai­set va­lot. Ne kat­so­vat kai­ken näh­nei­nä ka­tua, jon­ne sa­dat kau­pun­ki­lai­set saa­pu­vat joka päi­vä viet­tä­mään il­taa.

Men­don kyy­dis­sä mu­se­oi­hin

Seu­raa­vat päi­vät kier­rän kau­pun­kia var­hai­ses­ta aa­mus­ta myö­hään yö­hön. Aje­len vuon­na 1953 val­mis­te­tul­la pu­nai­sel­la avo­au­tol­la, Buick Sky­lar­kil­la. Kus­ki­na­ni toi­mii maal­ta Ha­van­naan muut­ta­nut kol­mi­kymp­pi­nen Men­do. Hän ajaa ja huo­leh­tii au­tos­ta, mut­ta au­to kuu­luu osuus­kun­nal­le.

Kes­kus­te­lu pä­räh­tää liik­keel­le heti niin kuin kuu­ba­lais­ten kans­sa käy. Men­do sa­noo, et­tä hän toi­voi­si pa­rem­paa palk­kaa, ly­hem­piä työ­ai­ko­ja, iha­naa nais­ta, jon­ka kans­sa pe­rus­taa per­he ja mah­dol­li­suut­ta mat­kus­taa ym­pä­ri maa­il­maa.

Pör­häl­läm­me Val­lan­ku­mou­sau­ki­ol­le. Tuu­li pyö­rit­te­lee kui­via ja­lo­puun­leh­tiä. Käyn Val­lan­ku­mous­mu­se­os­sa, jos­sa tu­tus­tun Che Gu­e­va­ran ja Fi­de­lin ohel­la coo­liin val­lan­ku­mous­joh­ta­jaan Ca­mi­lo Cien­fu­e­go­siin. Tämä ko­mis­tus ja mart­tyy­ri kuo­li 27-vuo­ti­aa­na len­to-on­net­to­muu­des­sa.

Puo­li päi­vää vie­tän Ha­van­nan par­haas­sa mu­se­os­sa Na­po­le­o­ni­cos­sa. Sin­ne eräs kuu­ba­lai­nen so­ke­ri­pa­ro­ni on ke­rän­nyt 7000 Na­po­le­o­nin ajan esi­net­tä ja tai­de­te­os­ta.

Havannan supermarketeissa jonotetaan palvelutiskeillä.

Havannan supermarketeissa jonotetaan palvelutiskeillä.

Rosa Liksom

Pa­pu­kas­ti­ket­ta ja ho­tel­le­ja

Nau­tin Men­don kans­sa ma­koi­saa pa­pu­kas­ti­ket­ta ja pai­kal­lis­ta olut­ta syr­jä­ka­tu­jen pik­ku­kup­pi­las­sa. Rä­mis­te­lem­me van­has­sa sa­ta­mas­sa, mis­sä lai­van­hy­lyt ruos­tu­vat. Ihai­len van­haa, ma­fi­a­joh­ta­jien suo­si­maa Ca­si­no-ho­tel­lia.

Ih­met­te­len ki­vi­siä ran­to­ja neu­vos­to­tyy­lis­ten ho­tel­lien lie­peil­lä. Ihas­te­len vä­ri­kyl­läis­ten post­mo­der­nien ker­ros­ta­lo­jen ry­kel­miä idäs­sä. Kaar­ram­me San­ta Ma­ria del Ma­rin ui­ma­ran­nal­le, jol­la sak­sa­lai­set elä­ke­läi­set loi­koi­le­vat alas­ti ran­ta­tuo­leis­saan pal­mu­jen al­la.

Men­do esit­te­lee mi­nul­le ho­tel­lit, mis­sä Bey­on­ce, Ma­don­na ja Rol­ling Sto­nes ovat asu­neet Kuu­ban- kier­tu­eil­laan. Ja tsek­kaam­me au­ki­on, jol­la Mic­ha­el Jack­son ku­va­si Thril­ler- vi­de­o­taan.

Huoneestani näkee kattojen yli suoraan aavalle Karibianmerelle.

Huoneestani näkee kattojen yli suoraan aavalle Karibianmerelle.

Rosa Liksom

Sumu peit­tää Ma­lecó­nin

Vii­mei­se­nä Ha­van­nan aa­mu­na he­rään en­nen au­rin­gon­nou­sua. Avaan par­vek­keen ovet. Me­ren peit­tää us­va. Su­mun pit­si­lii­na lei­jai­lee het­ken vas­ta­päi­sel­le nie­mel­le ra­ken­ne­tun van­han es­pan­ja­lai­sen lin­noi­tuk­sen ra­ken­nus­ten ää­ri­vii­vo­jen vä­lis­sä. Sit­ten se re­pey­tyy ja hä­vi­ää en­sim­mäis­ten au­rin­gon­sä­tei­den pil­kah­ta­es­sa pil­vien vä­lis­tä.

Olen so­pi­nut Men­don kans­sa, et­tä hän ajaa mi­nut len­to­ken­täl­le. Hy­väs­te­len Ama­dan ja Osan­nan. Men­do odot­taa mi­nua ka­dul­la hy­vän­tuu­li­se­na. Mat­kal­la pää­täm­me ryh­tyä Fa­ce­book-ka­ve­reik­si. Len­to­ken­täl­lä ha­laam­me hy­väs­teik­si, ja Men­do ka­to­aa au­toi­neen val­ta­vaan pa­ko­kaa­su­pil­veen.

Lue Myös