Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Seuraa meitä somessa:
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Seuraa meitä somessa:
Henkilöt
/
Hyvinvointi
/
Ihmissuhteet
/
Matkat
/
Laki & Raha
/
Kilpailut & ristikot
Tilaa lehti
Artikkeli

Teks­ti MIra Ja­lo­mies Ku­vat Pep­pe Man­cu­so

Andalusia – historiaa, tapaksia ja arabialaista tunnelmaa

Espanjan eteläisissä osissa voi maistella vuosikerta- sherryjä, kylpeä hammamissa ja ihailla islamilaisen arkkitehtuurin kruunaamia kaupunkeja.

Au­rin­ko on las­ke­mas­sa, ja mála­ga­lai­set ovat ke­rään­ty­neet van­haan kau­pun­kiin. Van­huk­set kul­ke­vat kä­si­kynk­kää kä­ve­ly­ka­duil­la, nuo­ri­so poik­kei­lee vaa­te­liik­kees­tä toi­seen, ja pik­ku­lap­set sin­koi­le­vat sin­ne tän­ne leik­kien hip­paa. Joka toi­nen vas­taan­tu­li­ja li­poo jää­te­löä.

Päi­vä­sai­kaan Mála­gas­sa ve­to­a­vat hie­not puis­tot ja kes­kus­tan vie­rel­tä al­ka­vat ran­ta-alu­eet, mut­ta tääl­lä on sit­ten­kin mu­ka­vin­ta il­lan tul­len. Tu­ris­ti­bus­sit ovat kai­kon­neet. Kier­ros kau­pun­gis­sa syn­ty­neen Pab­lo Pi­cas­son ni­mik­ko­mu­se­os­sa tun­tuu luk­suk­sel­ta sul­ke­mi­sa­jan kyn­nyk­sel­lä. 1500-lu­vul­ta juon­tu­van pa­lat­sin sa­leis­sa on hi­pi­hil­jais­ta.

Ku­jil­le on las­keu­tu­nut tun­nel­mal­li­nen hä­mä­rä. Lä­hei­sel­lä kuk­ku­lal­la ly­my­ä­vät his­to­ri­al­li­set lin­nak­keet, jot­ka il­ta­va­lais­tuk­ses­sa vai­kut­ta­vat to­del­li­suut­ta ul­jaam­mil­ta.

Au­ki­on lai­dal­la ka­tu­muu­sik­ko ta­pai­lee ki­ta­ral­laan fla­men­coa. Vaik­ka esi­tyk­ses­sä on puut­teen­sa, se so­pii het­keen. Elä­vä mu­siik­ki, fla­men­co eri­to­ten, kuu­luu An­da­lu­si­aan.

Granadan maisemapaikoilta voi katsella vanhaa kaupunkia ja Alhambraa.

Granadan maisemapaikoilta voi katsella vanhaa kaupunkia ja Alhambraa.

Ko­ris­teel­li­nen Al­hamb­ra

Málaga on mai­nio joh­dan­to ete­läi­sen Es­pan­jan tun­nel­miin. Täl­lä mat­kal­la se toi­mii myös port­ti­na­ni pe­rem­mäl­le An­da­lu­si­aan – aluk­si koh­ti si­sä­maa­ta ja Sier­ra Ne­va­dan vuo­ris­ton ku­pees­sa ole­vaa Gra­na­daa.

Gra­na­da näyt­tää hui­ke­al­ta, kun kat­se­len sitä mai­se­ma­pai­kal­ta San Ni­colá­sin kir­kon edus­tal­ta, van­han kau­pun­gin yl­tä. Ala­puo­lel­la le­vit­tyy val­kois­ten ta­lo­jen ja orans­sien kat­to­jen mo­sai­ik­ki. Edem­pä­nä ko­ho­aa veh­reä kal­li­o­kuk­ku­la, jon­ka pääl­lä kie­mur­ta­vat Al­hamb­ran pu­ner­ta­vat muu­rit. Taus­tal­la siin­tä­vät lu­mi­set vuo­ren­har­jat.

Olen tul­lut kau­pun­kiin mo­nen muun mat­kai­li­jan ta­voin juu­ri Al­hamb­ran hou­kut­te­le­ma­na. Mas­sii­vi­ses­ta pa­lat­si- ja lin­noi­tus­komp­lek­sis­ta joh­det­tiin mau­rien hal­lit­se­maa Gra­na­dan kau­pun­ki­val­ti­o­ta 1200–1400-lu­vuil­la, ja ny­ky­ään se on Es­pan­jan suo­si­tuim­pia ja ko­meim­pia näh­tä­vyyk­siä.

Muu­rien si­säl­tä löy­dän pie­nois­maa­il­man eri ai­koi­na teh­tyi­ne ta­loi­neen, pa­lat­sei­neen, lin­nak­kei­neen ja mui­ne ra­ken­nel­mi­neen. Puis­ti­koi­ta ja puu­tar­ho­ja ko­ris­ta­vat muo­toon lei­ka­tut pen­saat, val­kois­ten kuk­kien par­fy­moi­mat ap­pel­sii­ni­puut ja hil­jak­seen pul­put­ta­vat suih­ku­läh­teet. Sult­taa­nien ke­sä­pa­lat­sin edus­tal­la tuok­su­vat kil­paa syp­res­sit ja ruu­sut.

Alu­een hie­noim­mat ko­ris­tuk­set pii­lot­te­le­vat hie­nos­tu­nees­sa Nas­ri­din pa­lat­sis­sa, mau­ri­ku­nin­kai­den ko­dis­sa, jon­ka huo­neet on tai­teil­tu lat­ti­as­ta kat­toon. Sei­niä peit­tä­vät val­koi­set, pit­si­mäi­set stuk­ko-or­na­men­tit ja vä­rik­käi­den kaa­ke­lei­den ge­o­met­ri­set ku­vi­ot. Puu­ka­tot on vii­meis­tel­ty pik­ku­tar­koil­la ko­ris­te­leik­kauk­sil­la.

Sunnuntaisin cádizilaiset vaeltelevat ruokapaikasta toiseen. Ulkona voi syödä miltei vuoden ympäri.

Sunnuntaisin cádizilaiset vaeltelevat ruokapaikasta toiseen. Ulkona voi syödä miltei vuoden ympäri.

Mint­tua ja kar­de­mum­maa

Gra­na­das­sa ihas­tun myös Al­baicí­niin, kuk­ku­lan rin­teel­le ra­ken­net­tuun asui­na­lu­ee­seen. Siel­lä on rau­hal­lis­ta, vaik­ka ydin­kes­kus­taan on vain pie­ni kä­ve­ly­mat­ka. Ylös ja alas viet­tä­vil­lä mu­ku­la­ki­vi­ku­jil­la ei juu­ri kul­je au­to­ja ei­kä pal­jon ih­mi­si­ä­kään.

Ta­lot ovat pie­niä ja vi­ti­val­koi­sia, mo­net juon­tu­vat 500 vuo­den ta­kaa. Alu­et­ta pi­de­tään Eu­roo­pan par­hai­ten säi­ly­nee­nä van­ha­na ara­bi­a­lais­tyy­li­se­nä kau­pun­gi­no­sa­na.

Erääl­tä ku­jal­ta lä­hel­tä jo­kea löy­dän kut­su­van tee­tu­van Te­te­ria de la Ba­ñu­e­lon. Pie­net huo­neet on so­mis­tet­tu ara­bi­a­lais­hen­ki­ses­ti ke­ra­miik­ka­kaa­ke­leil­la, pei­leil­lä, ko­ris­teel­li­sil­la lam­puil­la ja vä­rik­käil­lä tyy­nyil­lä. Tee hau­du­te­taan pie­nes­sä, ho­pe­an­vä­ri­ses­sä kan­nus­sa ja tar­joil­laan ku­vi­oi­dus­ta la­sis­ta. Se mais­tuu min­tul­ta, kar­de­mum­mal­ta ja jas­mii­nil­ta.

Mui­nai­sis­ta ara­bi­a­suk­kais­ta muis­tut­ta­vat myös joen var­rel­la si­jait­se­van, tu­hat­lu­vul­la teh­dyn kyl­py­län El Ba­ñu­e­lon, hy­vin säi­ly­neet rau­ni­ot. Pyl­väät kan­nat­te­le­vat huo­nei­ta, jois­sa en­nen pe­sey­dyt­tiin, ren­tou­dut­tiin ja ru­pa­tel­tiin. Va­lon­läh­tee­nä ovat au­rin­gon­sä­teet, jot­ka sii­vi­löi­ty­vät ku­po­li­kat­to­jen täh­den muo­toi­sis­ta rei’is­tä.

Granadassa ja muuallakin Andalusiassa on useita viihtyisiä, arabialaisvaikutteisia teetupia

Granadassa ja muuallakin Andalusiassa on useita viihtyisiä, arabialaisvaikutteisia teetupia

Ham­ma­min läm­mös­sä

An­da­lu­si­as­sa ja muu­al­la­kin Es­pan­jas­sa toi­mi kes­ki­a­jal­la lu­kui­sia El Ba­ñu­e­lon kal­tai­sia pie­niä, in­tii­me­jä kyl­py­löi­tä, mut­ta mau­rien ku­kis­tut­tua ne sul­jet­tiin. Vii­me vuo­si­na pe­rin­net­tä on el­vy­tet­ty. On avat­tu uu­sia ham­ma­mei­ta, joi­den tyy­li ja il­ma­pii­ri on ko­pi­oi­tu vuo­si­sa­to­jen ta­kaa.

Sel­lai­seen poik­ke­an pari päi­vää myö­hem­min Je­rez de la Fron­te­ran kau­pun­gis­sa. Ham­mam An­da­lu­si Ba­ños Ára­bes on avat­tu van­haan rau­ni­o­ta­loon ka­ted­raa­lin lä­het­ty­vil­le kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten.

Si­säl­lä tuok­suu itä­mai­sil­ta suit­suk­keil­ta ja ki­vi­sei­nil­lä le­pat­ta­vat kynt­ti­löi­den lie­kit. Pyl­väi­den ja hol­vi­kaar­ten ko­ris­ta­mis­sa al­las­huo­neis­sa on vain pari muu­ta kyl­pi­jää. He­kin pu­hu­vat kuis­kien, jot­ta hil­jai­suus ei sär­kyi­si.

Pu­li­koin läm­min- ja kuu­ma­ve­si­al­tais­sa ja nau­tis­ke­len hie­ron­nas­ta, mut­ta kyl­mä­ve­si­al­taan jä­tän sik­seen. Vil­voit­te­len mie­luum­min oles­ke­lu­huo­nees­sa ja mais­te­len ma­ke­aa jää­tee­tä.

Maurien ajoilta juontuva hammam-perinne on elvytetty.

Maurien ajoilta juontuva hammam-perinne on elvytetty.

Sher­ry­jä Je­re­zis­sä

Var­si­nai­nen syy tu­lol­le­ni Je­re­ziin on sher­ry. Se on yk­si Es­pan­jan kol­mes­ta sher­ryn­val­mis­tus­kau­pun­gis­ta. Siel­lä toi­mii ai­na­kin pa­ri­kym­men­tä tä­män vä­ke­vöi­dyn vii­nin val­mis­ta­jaa.

Poik­ke­an Bo­de­gas Tra­di­ció­niin. Se on eri­kois­tu­nut van­hoi­hin, vä­hin­tään 20–30 vuot­ta ikään­ty­viin sher­ryi­hin.

Per­hey­ri­tyk­sel­lä ei ole omia vil­jel­miä, vaan juo­ma tuo­daan puo­li­val­mii­na kel­la­rei­hin, jois­sa kyp­sy­tys jat­kuu. Toi­min­ta on tar­koi­tuk­sel­la pie­ni­muo­tois­ta, jot­ta työ­vai­heet, ku­ten pul­lo­tus, va­ha­si­net­tien su­la­tus ja eti­ket­tien nu­me­roin­ti, su­ju­vat il­man ko­nei­ta.

Opas­tet­tu­ja kier­rok­sia pi­de­tään vain pie­nil­le ryh­mil­le tai yk­sit­täi­sil­le mat­kai­li­joil­le. Mais­ti­ai­sik­si tar­jo­taan ai­na laa­tu­vii­ne­jä.

”Näin hy­viä sher­ry­jä ei yleen­sä saa mais­tel­la mis­sään”, op­paa­na­ni toi­mi­va Ul­ri­ka Ei­sen­beutl ke­hai­see.

To­dis­teek­si saan la­sii­ni ma­hon­gin vä­ris­tä, 45 vuot­ta van­haa olo­ro­soa, joka on kui­vaa ja hy­vin voi­ma­ka­sa­ro­mis­ta.

Bo­de­gas­sa on, yl­lät­tä­vää kyl­lä, myös tai­det­ta. Kel­la­rin vie­res­sä ole­van mu­se­on ko­ko­el­miin kuu­luu muun mu­as­sa El Gre­con ja Fran­cis Go­yan töi­tä sekä nuo­ren Pi­cas­son ke­ra­miik­kaa.

Cádizissa on leppoisa, merellinen tunnelma sekä kaunista ajan patinaa. Katedraali näkyy kaikkialle vanhaankaupunkiin.

Cádizissa on leppoisa, merellinen tunnelma sekä kaunista ajan patinaa. Katedraali näkyy kaikkialle vanhaankaupunkiin.

Van­ha Cádiz on kuin saa­ri

An­da­lu­si­an-kier­rok­se­ni päät­tyy me­ren ää­rel­le Cádi­ziin. Aal­lot pais­kau­tu­vat ran­ta­ki­viin, ja tuu­li heit­tää kas­voil­le suo­la­pärs­kei­tä, kun kä­ve­len van­han kau­pun­gin reu­naa pit­kin. Ran­ta­ka­dun vie­rel­lä nö­köt­tä­vät pas­tel­lin­vä­ri­set ta­lot. Nii­den ta­kaa kur­kis­te­lee ka­ted­raa­li aa­mu­au­rin­gos­sa ki­mal­te­le­vi­ne kel­tai­si­ne ku­po­lei­neen.

Vanhan Cádizin Tavira-tornin huipulta saa katsella kirkontorneja ja kattoterasseja.

Vanhan Cádizin Tavira-tornin huipulta saa katsella kirkontorneja ja kattoterasseja.

Cádi­zia väi­te­tään Eu­roo­pan van­him­mak­si yh­tä­jak­soi­ses­ti asu­tuk­si kau­pun­gik­si. Sen mui­nai­nen kes­kus­ta – ny­kyi­nen van­ha kau­pun­ki – si­jait­see At­lant­tiin työn­ty­väl­lä kan­nak­sel­la, mil­tei saa­rel­la.

Koko alu­een nä­kee muu­ta­mal­la sil­mäyk­sel­lä yläil­mois­ta Tor­re Ta­vi­ran nä­kö­a­la­te­ras­sil­ta. Van­han kau­pun­gin kor­keim­mal­la koh­dal­la si­jait­se­va tor­ni on Cádi­zin vi­ral­li­nen tä­hys­tys­paik­ka.

En­nen van­haan kai­teen yli tä­hyil­tiin me­rel­tä saa­pu­via vi­hol­li­sia. Nyt voi kat­sel­la kat­to­te­ras­seil­le, joil­la kis­sat kis­kot­te­le­vat au­rin­gos­sa ja nai­set ri­pus­ta­vat pyyk­ke­jä aa­mu­ta­keis­saan. Tai voi bon­gail­la kirk­ko­ja, joi­ta on ai­na­kin pa­ri­kym­men­tä, sekä tor­ne­ja, joi­ta nä­kyy pit­käl­ti tois­ta sa­taa.

Muurit suojaavat Cádizin vanhoja kortteleita Atlantin tyrskyiltä.

Muurit suojaavat Cádizin vanhoja kortteleita Atlantin tyrskyiltä.

Ta­pas­baa­rin herk­ku­ja

At­lant­ti tuok­suu van­has­sa Cádi­zis­sa kaik­ki­al­la: ku­jil­la, puis­tois­sa ja pie­nel­lä hiek­ka­ran­nal­la, jos­sa pai­kal­li­set olei­le­vat sil­loin­kin, kun vesi on tur­han kyl­mää ui­mi­seen. To­sin mo­nes­ti tuok­su tu­lee jos­ta­kin kala- ja äy­ri­äis­ra­vin­to­las­ta tai ta­pas­baa­ris­ta. Niis­sä fri­tee­ra­taan me­ren saa­lii­ta.

Cádi­zi­lai­set jos ket­kä näyt­tä­vät osaa­van elä­män nau­tis­ke­lun tai­don. Vii­kon­lop­pu­jen ja ke­säil­to­jen suo­sik­ki­a­jan­vie­tet­tä on ul­ko­sal­la syö­mi­nen ja ta­pas­kup­pi­las­ta toi­seen va­el­te­lu. Ruo­ka­paik­ko­ja on joka nur­kal­la.

La Vi­ñan kau­pun­gi­no­sas­sa, mui­nai­ses­sa ka­las­ta­jien kort­te­lis­sa, ha­keu­dun Casa Man­te­caan. 1950-lu­vul­la avat­tu pik­ku­ta­ver­na on pe­rin­teis­tä­kin pe­rin­teik­kääm­pi, ah­das ja hei­kos­ti va­lais­tu. Hyl­ly­jä ko­ris­ta­vat säi­ly­ke­pur­kit, sei­niä haa­lis­tu­neet leh­ti­leik­keet sekä ku­vat här­kä­tais­te­luis­ta ja us­kon­nol­li­sis­ta kul­ku­eis­ta.

Me­te­li on mel­koi­nen. Van­ha­nai­kai­sen mu­siik­ki­lait­teen suol­ta­ma fla­men­co hä­din tus­kin kuu­luu pu­heen­so­ri­nan ylit­se.

Pyy­dän vii­niä ja hiu­ko­pa­laa: juus­to- ja kink­ku­sii­vu­ja. Ne tar­jo­taan pie­nel­le pa­pe­rin­pa­lal­le lät­käis­tyi­nä.

Kup­pi­lan ren­to mei­nin­ki hu­vit­taa ja vie­hät­tää. Il­ma­pii­ri on kuin naa­pu­rus­ton ko­ti­bi­leis­sä, vä­li­tön ja hil­peä. Sel­lai­nen tun­nel­ma jää myös pääl­lim­mäi­se­nä mie­leen Cádi­zis­ta  ja koko An­da­lu­si­as­ta.

Lue Myös

Joulumarkkinat

Miksi Sveitsiin matkustetaan vain talvisin?

Avioehto

Joulumarkkinat

Miksi Sveitsiin matkustetaan vain talvisin?

Avioehto

Avioehto

Kiertomatkalla Tunisiassa

Parhaat vinkit Prahaan

OMA AIKA TÄNÄÄN

Miksi Sveitsiin matkustetaan vain talvisin?

25 vinkkiä - Opas ikääntyvän omaiselle

Näin selvität perinnön ulkomailla

Miten toimii edunvalvonta?

Näin avioliitto vaikuttaa talouteesi

Kokematon heittäytyi mukaan suunnistuskilpailuun - näin kävi

Vuokrasuhteen kompastuskivet

Näin treenaa 50+

3 syytä matkustaa suvisen Saimaalle rannoille

Vielä kerran Caminolle!

LUETUIMMAT

Mari Perankoski: "Yhdessä nauraminen on selviytymiskeino"

Timo ja Sirpa Ylitalo: ­"Ilman nettiä tätä rakkautta ei olisi"

Hyvinvointivalmentaja Karita Tykkä: – Nyt kuuntelen kehoani

Anteeksi, mitä sanoit?

Nettideittailu on uusi normaali

Elokuvaohjaaja Timo Koivusalo: "Haluan herätä uteliaana uuteen aamuun"

Mertsi Ärling: "Opiskeluintoni herätti kummastusta"

Markku Kanerva: "Jalkapallo on minussa kiinni kuin tatuointi"

Muusikko Tommi Läntinen: "Olen elämäni kunnossa"

Niin lähellä, niin kaukana

LUE OMA AIKA

Hanna Linnakko

OMA AIKA TÄNÄÄN

Miksi Sveitsiin matkustetaan vain talvisin?

25 vinkkiä - Opas ikääntyvän omaiselle

Näin selvität perinnön ulkomailla

Miten toimii edunvalvonta?

Näin avioliitto vaikuttaa talouteesi

Kokematon heittäytyi mukaan suunnistuskilpailuun - näin kävi

Vuokrasuhteen kompastuskivet

Näin treenaa 50+

3 syytä matkustaa suvisen Saimaalle rannoille

Vielä kerran Caminolle!

LUETUIMMAT

Mari Perankoski: "Yhdessä nauraminen on selviytymiskeino"

Timo ja Sirpa Ylitalo: ­"Ilman nettiä tätä rakkautta ei olisi"

Hyvinvointivalmentaja Karita Tykkä: – Nyt kuuntelen kehoani

Anteeksi, mitä sanoit?

Nettideittailu on uusi normaali

Elokuvaohjaaja Timo Koivusalo: "Haluan herätä uteliaana uuteen aamuun"

Mertsi Ärling: "Opiskeluintoni herätti kummastusta"

Markku Kanerva: "Jalkapallo on minussa kiinni kuin tatuointi"

Muusikko Tommi Läntinen: "Olen elämäni kunnossa"

Niin lähellä, niin kaukana

LUE OMA AIKA

Hanna Linnakko

Tilaa Oma Aika Asiakaspalvelu Tietosuojaseloste Rekisteriseloste

Fokus Media Finland Oy

Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki

Y-tunnus 2618356-2

Hanna Linnakko

Tilaa Oma Aika Asiakaspalvelu Tietosuojaseloste Rekisteriseloste

Fokus Media Finland Oy

Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki

Y-tunnus 2618356-2

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.