Artikkeli

Mari Lahti

Mir­ja­mi Hai­me­lin

3 x tehokas vesijumppa

Testasimme kolme eri vesiliikuntalajia: vesijuoksun, hydrospinningin ja hydrobicin. Yksi rauhoittaa, toinen vetää lihakset maitohapoille ja kolmas sopii kaikille.

1. Ve­si­juok­su

Olen ko­keil­lut ve­si­juok­sua muu­ta­mia ker­to­ja en­nen­kin, mut­ta suh­tau­tu­mi­se­ni on ol­lut puo­li­vil­lais­ta: kun­han täs­sä nyt vä­hän juok­sen­nel­laan. Nyt olen liik­keel­lä to­si­mie­lel­lä. Kä­vi­si­kö ve­si­juok­su ihan oi­ke­as­ta lii­kun­nas­ta?

Vauh­tia ve­ren­kier­toon

En­nen kuin pu­lah­dan Al­las Sea Poo­lin ul­ko­al­taa­seen, ta­paan hy­vin­voin­ti­oh­jaa­ja Tii­na Vai­ni­on. Hän pai­not­taa, et­tä ve­si­juok­su on täy­del­li­nen laji pal­jon is­tu­val­le ih­mi­sel­le. Se lait­taa ve­ren­kier­toon vauh­tia ja toi­mii hy­vä­nä vas­ta­pai­no­na staat­ti­sel­le työl­le. Li­säk­si ve­den vas­tus jump­paa sy­viä li­hak­sia kuin huo­maa­mat­ta. Ja kos­ka lii­ke­ra­dat ovat peh­mei­tä, laji hel­lii myös ni­ve­liä.

Ulos ui­maan

Ve­si­juok­su­vyö ei ole mi­kään es­te­tii­kan rie­mu­voit­to, mut­ta toi­saal­ta sitä yk­sin­ker­tai­sem­mak­si ei lii­kun­ta­vä­li­ne juu­ri voi tul­la. Vyön pi­tää ol­la riit­tä­vän ki­re­äl­lä, jot­ta se ei lii­ku ja häi­rit­se ala­var­ta­lon liik­kei­tä. Ja mie­luus­ti myös oi­kein päin. Las­keu­dun al­taa­seen tur­vaan hyi­sel­tä me­ri­tuu­lel­ta. Al­las Sea Pool si­jait­see Hel­sin­gin Kaup­pa­to­rin lai­dal­la. Tun­tuu hie­man sur­re­a­lis­ti­sel­ta pol­kea 27-as­teis­ta vet­tä ja kat­sel­la sa­mal­la ohi li­pu­via Suo­men­lin­nan laut­to­ja.

Varo ma­ha­las­kua

Ve­si­juok­su on juu­ri niin help­poa kuin mil­tä se näyt­tää. Tär­kein­tä on py­sy­tel­lä tiu­kas­ti pys­ty­a­sen­nos­sa. Jos li­pe­ää juok­se­maan lii­an ko­vaa, var­ta­lo kal­lis­tuu eteen­päin ja vää­ris­tää asen­non. Täl­löin te­hot

kin ka­to­a­vat. Siis­pä ete­nen al­taan pääs­tä toi­seen nau­ret­ta­van hi­taas­ti, mut­ta se on tar­koi­tus­kin. Täs­sä pii­lee myös la­jin so­si­aa­li­nen voi­ma.Ku­ka­pa ei oli­si näh­nyt ui­ma­hal­lis­sa ve­si­juok­se­via ys­tä­vyk­siä vaih­ta­mas­sa kuu­lu­mi­sia kes­ke­nään? Mel­kein har­mit­taa, et­ten älyn­nyt pyy­tää ke­tään ka­ve­rik­si. Ve­si­juok­su ei tun­nu eri­tyi­sen ras­kaal­ta, mut­ta sen te­hot tu­le­vat­kin kuin kau­pan­pääl­li­si­nä.

Me­di­ta­tii­vi­nen olo

Juok­sen al­taas­sa kah­teen ot­tee­seen, pa­ri­kym­men­tä mi­nuut­tia ker­ral­laan. Toi­sel­le kier­rok­sel­le äly­än pan­na pi­pon pää­hä­ni, sil­lä vii­ma uh­kaa kyl­met­tää kor­vat. Al­taas­sa on mu­ka­van väl­jää. So­pi­vaa viih­dy­ket­tä tar­jo­aa kol­men lii­ke­mie­hen seu­rue. Suo­ma­lai­nen isän­tä joh­dat­taa ete­lä­eu­roop­pa­lai­sen nä­köi­set vie­raan­sa rin­ta rot­tin­gil­la vain pa­ri­as­tei­seen me­ri­ve­si­al­taa­seen. Kat­se­len reh­vas­te­lua hu­vit­tu­nee­na.

Iha­nan hi­das­ta lii­kun­taa

Olen löy­tä­nyt juok­suun kel­po ryt­min. Hi­vut­tau­dun ta­sai­ses­ti eteen­päin ve­den pääl­lä kiep­pu­van höy­ryn si­säl­lä. Höy­ry joh­tuu il­man ja ve­den läm­pö­ti­la­e­ros­ta. En ajat­te­le kä­si­ä­ni tai jal­ko­ja­ni enää lain­kaan, ja kel­lo­kin on unoh­tu­nut. Tä­mä­hän on me­di­ta­tii­vis­ta. Pa­ras­ta ve­si­juok­sus­sa on­kin pak­ko­rau­hoit­tu­mi­nen. Hä­ti­köi­mi­nen ei kan­na­ta. Pi­tää vain alis­tua sii­hen, et­tä maa­il­ma ja minä hi­das­tum­me. Kii­re ka­to­aa, ja omil­le aja­tuk­sil­le löy­tyy yh­täk­kiä ti­laa. Al­taas­ta nous­tes­sa olo on ren­to ja rau­hoit­tu­nut.

Tämä on täy­del­li­nen laji pal­jon is­tu­val­le ih­mi­sel­le.

Mil­lai­nen laji?

■ Ete­ne­mis­tä ve­des­sä pys­ty­a­sen­nos­sa juos­ten kel­lun­ta­vyön kan­nat­te­le­ma­na.

■ Ke­hit­tää yleis­kun­toa, kos­ka suu­ret li­has­ryh­mät jou­tu­vat töi­hin.

■ Vesi toi­mii myös lym­faat­ti­ses­ti eli saa ke­hon nes­teet liik­keel­le.

■ Vas­tus­ta voi ha­lu­tes­saan li­sä­tä kä­siin tai nilk­koi­hin kiin­ni­tet­tä­vil­lä pai­noil­la.

Al­las Sea Poo­lin si­sään­pää­sy 12 e, ve­si­juok­su­vyön vuok­ra 5 e, al­las­se­a­pool.fi.

2. Hyd­ros­pin­ning

On se pi­tä­nyt jon­kun tä­mä­kin kek­siä, mie­tin suun­na­tes­sa­ni elä­mä­ni en­sim­mäi­sel­le hyd­ros­pin­ning­tun­nil­le Hel­sin­gin Mä­ke­län­rin­teen ui­ma­hal­liin. Ky­sees­sä on ryh­mä­lii­kun­ta­la­ji, jos­sa kun­to­pyö­räil­lään ui­ma-al­taas­sa. Kyl­lä, luit oi­kein. Käyn en­si al­kuun ker­to­mas­sa oh­jaa­jal­le, et­tä olen pol­ku­hom­mis­sa täy­si ama­töö­ri. Hän oh­jaa mi­nut ys­tä­väl­li­ses­ti va­lit­se­maan jal­kaa­ni so­pi­van ko­koi­set ui­ma­ken­gät ja kä­tee­ni sam­mak­ko­mai­set han­sik­kaat. Sit­ten tär­kein: kun­to­pyö­rä. Nii­tä tö­nöt­tää al­taan reu­nal­la kym­me­nit­täin. Ne ovat var­sin kol­ho­ja ver­rat­tu­na kun­to­sa­leil­la ta­vat­ta­viin su­ku­lai­siin­sa. Sa­tu­la lonk­suu ja ko­li­see, kun sää­dän sitä oi­ke­al­le kor­keu­del­le.

Mu­ka­na kai­ken ikäi­siä

Muut ryh­mä­läi­set ovat sel­väs­ti ko­ke­neem­paa sak­kia ja aut­ta­vat au­liis­ti upot­ta­maan pyö­rän al­taa­seen. Yk­si nos­taa reu­nal­ta, toi­nen ot­taa ve­des­tä kä­sin vas­taan. Mu­ka­na on mo­nen ikäis­tä vä­keä. Nuo­rim­mat ovat pa­ri­kymp­pi­siä, vart­tu­neim­mat seit­se­män­kym­me­nen pa­rem­mal­la puo­lel­la. Työn­nän pyö­rän ta­ka­ri­viin ja kii­pe­än sa­tu­laan. Vesi ulot­tuu mel­kein ol­ka­päi­hin saak­ka. Ken­gät kiin­ni­te­tään yk­sin­ker­tai­sil­la lenk­suil­la pol­ki­miin, mikä hie­man epäi­lyt­tää. Jos pyö­rä kaa­tui­si, up­po­ai­sin sen mu­ka­na kuin kivi. On­nek­si ro­tis­ko on tu­ke­van oloi­nen.

Jak­saa, jak­saa!

Hyd­ros­pin­ning-pyö­ris­sä ei ole lain­kaan vas­tuk­sen sää­töä, vaan te­hot tu­le­vat sii­tä, kuin­ka lu­jaa ve­des­sä jak­saa sot­kea. Al­ku­läm­mit­te­lys­sä

tämä tun­tuu mel­kein vit­sik­kääl­tä. Hah, las­ten­leik­kiä! Hymy kui­ten­kin hyy­tyy, kun tun­ti pää­see kun­nol­la käyn­tiin. Pol­ke­mi­nen muut­tuu ras­kaam­mak­si kuin var­kain, ja mai­to­ha­pot löy­tä­vät tien­sä rei­si­li­hak­siin. Vä­lil­lä pol­je­taan sa­tu­las­sa is­tu­en, sit­ten seis­ten. Kai­ut­ti­mis­sa pau­haa Mic­ha­el Jack­son.

Vesi kät­kee vauh­din

Pol­ke­mis­tah­ti vaih­te­lee ri­va­kas­ta mie­li­puo­li­seen. Kans­sa­pyö­räi­li­jöi­de­ni har­ti­at ei­vät kui­ten­kaan pal­jas­ta mi­tään sii­tä, mil­lais­ta kyy­tiä ku­ka­kin sot­kee. Os­viit­taa an­taa ai­no­as­taan puus­ku­tuk­sen voi­mak­kuus. Sii­nä mie­les­sä laji on ren­to. Rank­kuut­ta voi vai­vat­ta sää­tää it­sel­le so­pi­vak­si. Myös yläk­rop­pa jou­tuu töi­hin. Sam­mak­ko­hans­ko­jen funk­tio sel­vi­ää, kun niil­lä ale­taan kau­hoa vet­tä al­haal­ta ylös ja edes­tä si­vuil­le. Te­ho­kas­ta, mut­ta sil­ti lem­pe­ää, kii­tos ve­sie­le­men­tin.

Suo­rit­ta­van ih­mi­sen laji

Hyd­ros­pin­nin­gis­sä tais­tel­laan kel­loa vas­taan. Oh­jaa­ja las­kee se­kun­te­ja, tsemp­paa jak­sa­maan vie­lä puo­li mi­nuut­tia ja lu­et­te­lee, kuin­ka mon­ta työ­kap­pa­let­ta on vie­lä edes­sä. Huo­maan är­syyn­ty­vä­ni, vaik­ka kaa­va on tut­tu mo­nel­ta ryh­mä­lii­kun­ta­tun­nil­ta. Tämä on lii­kun­taa suo­rit­ta­van ih­mi­sen laji. Te­hot kis­ko­taan ir­ti vain rei­lus­sa puo­les­sa tun­nis­sa. Ren­tout­ta­van puo­len kans­sa on vä­hän niin ja näin, mut­ta on­nek­si tun­nin jäl­keen pää­see sau­naan.

Hyd­ros­pin­ning-tun­ti 9,50 e (30/40 min), ur­hei­lu­hal­lit.fi.

Mil­lai­nen laji?

■ Ryh­mä­lii­kun­taa, jos­sa pyö­räil­lään ve­des­sä mu­sii­kin tah­dis­sa.

■ Ajo­a­sen­toa ja pol­ke­mis­vauh­tia vaih­del­laan tun­nin mit­taan. Usein mu­ka­na on myös ylä­var­ta­lon har­joi­tuk­sia.

■ Laji käy kai­kil­le, joil­le vesi on ele­ment­ti­nä so­pi­va. Ni­ve­lys­tä­väl­li­nen lii­kun­ta­muo­to.

Pyö­ris­sä ei ole lain­kaan vas­tuk­sen sää­töä, vaan te­hot tu­le­vat sii­tä, kuin­ka lu­jaa ve­des­sä sot­kee.

3. Hyd­ro­bic

Hyd­ro­bic tar­koit­taa suo­ra­vii­vai­ses­ti suo­men­net­tu­na ve­si­jump­paa: ae­ro­bi­ciä al­taas­sa. Yk­sin­ker­tai­ses­sa kon­sep­tis­sa tun­tuu ole­van ve­to­voi­maa, sil­lä hyd­ro­bic-tun­nit ovat mo­nes­sa pai­kas­sa täyn­nä, jopa kes­kel­lä päi­vää. Saan va­rat­tua vii­mei­sen pai­kan pa­ri­kym­men­tä hen­keä ve­tä­väl­le tun­nil­le Hel­sin­gin Mä­ke­län­rin­teen ui­ma­hal­liin. Osal­lis­tu­jien kes­ki-ikä näyt­tää ole­van vii­den­kuu­den­kym­pin tie­tä­mil­lä. Ui­ma-al­taa­seen men­nään vä­li­ne­ko­rin kaut­ta. Oh­jaa­ja pyy­tää osal­lis­tu­jia va­lit­se­maan so­pi­vat sam­mak­ko­hans­kat: rä­py­lä­mäi­set kä­si­neet, joi­den an­si­os­ta ve­den vas­tus on suu­rem­pi.

Mut­ka­ton­ta te­ke­mis­tä

Aluk­si läm­mi­tel­lään. Pai­kal­laan juok­se­mis­ta, kä­sil­lä kau­ho­mis­ta. Lii­ke­sar­jat ovat help­po­ja ja mut­kat­to­mia. Suu­rin tus­ka ai­heu­tuu omas­ta hi­tau­des­ta. Vesi kun te­kee sen ver­ran köm­pe­lök­si, et­ten niin vain py­sy­kään ilois­ten pop­pi­bii­sien tah­dis­sa. Rä­py­lä­kä­det­kään ei­vät au­ta asi­aa. Seu­raa­vak­si nyrk­keil­lään ja tree­na­taan var­ta­lon kier­to­ja. Nii­tä on mu­ka­va teh­dä peh­me­än ve­den ym­pä­röi­mä­nä. Mitä laa­jem­pi­na liik­keet te­kee, sitä te­hok­kaam­pia ne ovat – ja sitä toi­vot­to­mam­paa on py­syä tah­dis­sa. Päät­te­len kui­ten­kin, et­tei ryt­min kans­sa ole niin nuu­kaa, ja teen kier­rot mie­luum­min huo­lel­li­ses­ti.

Kes­ki­var­ta­lo tyk­kää

Vuo­ros­sa on pot­ku­ja, haa­ra­hyp­py­jä ja si­vuit­tais­juok­sua. Haas­ta­vim­pia ovat liik­keet, jois­sa ja­lat ei­vät käy

vä­hään ai­kaan poh­jas­sa vaan ne kou­kis­te­taan vuo­ron pe­rään eteen ja kum­mal­le­kin si­vul­le. Kes­ki­var­ta­lo tyk­kää tiu­kois­ta ru­tis­tuk­sis­ta, ja kui­ten­kin nii­tä on ke­vy­em­pi teh­dä ve­des­sä kuin maal­la. Tun­nel­ma tun­nil­la on let­keä. Vain elä­mää -sar­jas­ta tu­tut kap­pa­leet soi­vat. Ku­kin hyt­kyy ve­des­sä omaan tyy­liin­sä. Tän­ne ei ole tul­tu pin­got­ta­maan.

Ma­ta­lan kyn­nyk­sen tun­ti

Hyd­ro­bic-ses­sio kes­tää täl­lä ker­taa vain puo­li tun­tia. Osa tun­neis­ta on kym­me­nen mi­nuut­tia pi­dem­piä. Lo­puk­si ve­ny­tel­lään al­taan reu­naa vas­ten. Se on kes­ki­var­ta­lo­liik­kei­den ohel­la tun­nin pa­ras­ta an­tia. Se voi­si kes­tää pi­dem­pään­kin, sil­lä vesi ke­syt­tää ve­ny­tyk­set ta­val­lis­ta jou­he­vam­mik­si ja hel­lii kan­kei­ta raa­jo­ja ja ki­pei­tä li­hak­sia. La­jin ei voi sa­noa käy­vän pa­hem­min kun­non pääl­le, jo­ten se so­pii eri­tyi­sen hy­vin vain vä­hän liik­ku­neil­le tai niil­le, joil­la on eri­lai­sia lii­kun­ta­ra­joi­tuk­sia. Kyn­nys tul­la tun­nil­le on ma­ta­la ja vai­ku­tus niin miel­tä kuin krop­paa vir­kis­tä­vä. Li­sä­haas­tet­ta kai­paa­van kan­nat­taa jää­dä tun­nin jäl­keen to­vik­si ui­maan.

Mil­lai­nen laji?

■ Ve­si­lii­kun­taa, jos­sa liik­keet muis­tut­ta­vat ae­ro­bi­cia.

■ Laji ke­hit­tää sekä li­has­kun­toa et­tä kes­tä­vyyt­tä sy­ket­tä nos­ta­vil­la as­kel­sar­joil­la. Apu­na voi­daan käyt­tää eri­lai­sia vä­li­nei­tä, ku­ten pai­no­ja.

■ Hyd­ro­bic-tun­te­ja jär­jes­te­tään sekä ma­ta­lis­sa et­tä sy­vis­sä al­tais­sa.

Hyd­ro­bic-tun­ti 9,50 e (30/40 min), ur­hei­lu­hal­lit.fi.

Lue Myös