Artikkeli

Hanna Linnakko

An­na-Lii­sa Hä­mä­läi­nen

10 vinkkiä sinulle, joka haaveilet omasta koirasta

Koiran terveysvaikutukset ovat kiistattomat ja tutkitustikin se lisää onnellisuutta. Mutta hauva sitoo ja myös maksaa.

1 Mie­ti, mi­ten jak­sat pen­tu­ar­jen

Pen­tu­ar­ki ei ole ai­na lep­poi­saa. Pie­ne­nä pen­tu syö, nuk­kuu ja leik­kii het­ken ja sit­ten taas nuk­kuu, mut­ta saat­taa he­rä­tä leik­ki­mään ja tar­peil­leen myös kes­kel­lä yö­tä.

Kun ikää al­kaa ol­la puo­li vuot­ta, koi­ra vaa­tii te­ke­mis­tä, jot­ta se ei pur­kai­si ener­gi­aan­sa vää­rin hauk­ku­mal­la ja rik­ko­mal­la paik­ko­ja. Koi­raa pi­tää seu­ra­ta ak­tii­vi­ses­ti, kun se on he­reil­lä. Si­sä­siis­tik­si opet­ta­mi­nen vaa­tii valp­paut­ta.

2 En­tä jos ot­tai­sin ai­kui­sen koi­ran?

Jos jak­sa­mi­nen as­kar­rut­taa, ai­kui­nen, uut­ta ko­tia et­si­vä koi­ra voi ol­la pa­rem­pi rat­kai­su. Kun olet miet­ti­nyt, mil­lais­ta koi­raa haet, ole yh­tey­des­sä ro­tu­yh­dis­tyk­seen. Pen­tu­vä­lit­tä­jäl­lä on yleen­sä tie­toa myös ai­kui­sis­ta, uut­ta ko­tia et­si­vis­tä koi­ris­ta. Koi­ran per­hees­sä on voi­nut ta­pah­tua muu­tos, esi­mer­kik­si muut­to ul­ko­mail­le. Kas­vat­ta­jil­la on jos­kus elä­ke­päi­vä­koi­ria, joil­la on jo tee­tet­ty pen­nut ei­kä niil­le ole tar­vet­ta kas­va­tus­työs­sä.

3 Mis­tä tun­nis­tan vas­tuul­li­sen kas­vat­ta­jan?

Hän ei vain kehu koi­ri­aan. Kas­vat­ta­ja on tu­ki­pi­la­ri koi­ran hank­ki­jal­le. Ti­lat ovat siis­tit, oli­vat­pa ne si­säl­lä ko­to­na tai eril­li­ses­sä ti­las­sa. Pen­nut ovat iloi­sia, hy­vä­kun­toi­sia ja -turk­ki­sia, tu­le­vat ih­mi­sen luo ja leik­ki­vät kes­ke­nään. Emo voi ol­la ku­lah­ta­nut, kos­ka sil­lä on juu­ri ol­lut iso työ.

Vas­tuul­li­nen kas­vat­ta­ja ha­lu­aa näh­dä os­ta­jan ja jos­kus koko per­heen. Toi­set ha­lu­a­vat va­raus­mak­sun etu­kä­teen, ja se si­too mo­lem­pia. Useim­mi­ten koi­ra mak­se­taan vas­ta luo­vu­tuk­sen yh­tey­des­sä.

Ro­tu­yh­dis­tys­ten pen­tu­vä­lit­tä­jät neu­vo­vat pen­nun han­kin­nas­sa.

Pen­tua ei ha­e­ta huol­to­a­se­man pi­hal­ta au­ton ta­ka­kon­tis­ta. Kas­vu­ym­pä­ris­tö pi­tää näh­dä it­se, myös ul­ko­mail­la. Skype-yh­teys ei rii­tä, sil­lä sii­nä voi­daan va­leh­del­la.

4 Os­tan­ko ro­tu­koi­ran vai se­ka­ro­tui­sen?

Ro­tu­koi­ris­ta on enem­män tut­kit­tua tie­toa kuin se­ka­ro­tui­sis­ta. Tie­de­tään, mit­kä sai­rau­det ovat tyy­pil­li­siä kul­le­kin ro­dul­le. Ro­tu­yh­dis­tyk­sis­sä pu­hu­taan ro­dun ter­veys­ti­lan­tees­ta sik­si, et­tä koi­ril­le ha­lu­taan pa­ras­ta mah­dol­lis­ta tu­le­vai­suut­ta.

Se­ka­ro­tui­ses­ta koi­ras­ta et vält­tä­mät­tä tie­dä, mil­lai­nen sii­tä tu­lee.

5 En­tä jos ha­lu­an hank­kia res­cue-koi­ran?

Eläin­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sen kaut­ta voi hank­kia koi­ran. Sitä suo­si­tel­laan kui­ten­kin ko­ke­neel­le koi­raih­mi­sel­le. Koi­ral­la voi ol­la on­gel­mia, ja ky­sees­sä voi ol­la huos­taa­no­tet­tu löy­tö­koi­ra, jon­ka taus­tois­ta ei tie­de­tä mi­tään.

Mi­kä­li har­kit­set res­cue-koi­raa ko­ti­maas­ta tai ul­ko­mail­ta, ota koi­ran taus­tas­ta sel­vää mah­dol­li­sim­man pal­jon. Tar­ha­o­lois­sa ja vä­li­ai­kais­ko­deis­sa kaik­ki luon­teen­piir­teet ei­vät tule esil­le.

Koi­ra on mah­dol­li­ses­ti trau­ma­ti­soi­tu­nut, et­kä tie­dä, on­ko se so­si­aa­lis­tet­tu. Pen­nun ko­ke­muk­set en­nen luo­vu­tu­si­kää ja luo­vu­tu­si­äs­sä (7 viik­koa) ra­ken­ta­vat sen tu­le­vai­suut­ta. Roh­kea luon­ne voi sel­vi­tä huo­nos­ta­kin lap­suu­des­ta, her­kem­mäl­lä se on vai­ke­am­paa.

6 Otan­ko ison vai pie­nen koi­ran?

Isot koi­rat voi­vat ol­la pää­piir­teis­sään rau­hal­li­sia, mut­ta kun ne in­nos­tu­vat, voi­ma on val­ta­va. Olet­ko riit­tä­vän vah­va pi­tä­mään ja rau­hoit­ta­maan 50-ki­loi­sen koi­ran, joka sän­tää ora­van pe­rään?

Pie­ni koi­ra on hel­pom­pi hal­li­ta ja pys­tyy liik­ku­maan pie­nem­mäl­lä alu­eel­la te­hok­kaam­min suh­tees­sa ko­koon­sa kuin iso. Ak­tii­vi­nen pie­ni koi­ra edel­lyt­tää omis­ta­jal­taan­kin hy­vää kun­toa.

7 Ha­lu­ai­sin koi­ran ja sil­le ka­ve­rin

Use­am­paa pen­tua ei kan­na­ta ot­taa ker­ral­la. Ih­mi­sen on vai­ke­am­paa ol­la mie­len­kiin­toi­sem­pi kuin pen­tu­ka­ve­ri. Koi­ran ta­pa­kas­va­tus vaa­tii pal­jon. Kas­va­ta en­sin yk­si koi­ra ai­kui­sek­si ja mie­ti sit­ten, riit­tä­vät­kö rah­keet toi­seen. Kah­den ai­kui­sen koi­ran len­ki­tys yl­lä su­juu, mut­ta toki kah­den kans­sa on enem­män hom­maa ja vas­tuu­ta.

8 Mitä voin har­ras­taa koi­ra­ni kans­sa?

Luon­nos­sa liik­ku­mi­nen ja koi­ran kans­sa ai­kaa viet­tä­mi­nen ovat jo koi­ra­har­ras­tuk­sia. Koi­ran kans­sa voi ui­da, sa­moil­la, vie­dä sen näyt­te­lyi­hin, tot­te­le­vai­suus­kou­lu­tuk­seen, agi­li­tyyn jne. Ro­tu­yh­dis­tyk­sis­sä ja har­ras­tus­seu­rois­sa on tie­toa.

9 Mitä pi­tää ot­taa huo­mi­oon, kun asuu yk­sin tai koi­ra tar­vit­see hoi­ta­jaa?

Var­mis­ta tur­va­verk­ko. Ota sel­vää, on­ko naa­pu­rus­tos­sa hoi­ta­jia tai bo­nus­koi­raa ha­lu­a­via. Kas­vat­ta­jal­ta ja ro­tu­yh­dis­tyk­sel­tä saat tie­toa ja kon­tak­te­ja. Myös so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa on ryh­miä koi­ran­hoi­toa et­si­väl­le.

Koi­ran ul­koi­lut­ta­jia ja hoi­ta­jia voit pal­ka­ta mm. 4h-yh­dis­tyk­sis­tä ja alan yri­tyk­si­ä­kin on, mm. Tas­su­vah­ti ja Care.com. Kun mak­saa hoi­ta­jal­le kor­vauk­sen, se vas­tuut­taa hän­tä.

10 Muis­ta, et­tä lem­mi­kis­tä pi­tää myös luo­pua

Ajat­te­le ai­na en­sin eläin­tä. Van­has­ta tai sai­raas­ta koi­ras­ta on pääs­tet­tä­vä ir­ti, kun on sen ai­ka. Se pi­tää aja­tel­la jo sil­loin, kun ot­taa koi­ran.

Asi­an­tun­ti­ja­na Ken­nel­lii­ton näyt­te­ly­sih­tee­ri Maa­ri­ka Wal­le­nius.

Lue Myös