Artikkeli

Arto Vuohelainen

Sami Ta­ka­la

10 rahanarvoista vinkkiä - Näin suunnittelet juhlat

Kysyimme juhlia työkseen järjestäviltä asiantuntijoilta, miten tehdään onnistuneet juhlat ja mitä se maksaa. Eniten maksavat juhlapaikka ja ruoka. Pienelläkin budjetilla voi saada yllätyksiä.

1. Va­raa juh­la­paik­ka ajois­sa

Bud­je­tis­sa voi sääs­tää, jos juh­lii ko­to­na. Mut­ta har­va pys­tyy jär­jes­tä­mään siel­lä suu­ria juh­lia. Jos vie­rai­ta tu­lee mon­ta kym­men­tä, ne­li­öt ei­vät yleen­sä rii­tä.

Mah­dol­li­sia juh­la­paik­ko­ja on tu­han­sit­tain. Juh­lia voi pur­je­lai­val­la, sau­na­o­sas­tol­la tai pir­tis­sä. Vain tai­vas on ra­ja­na. Tai kyl­lä tai­vaal­la­kin juh­li­taan: nos­tu­rin kan­nat­te­le­man ruo­ka­pöy­dän ää­res­sä tai kuu­mail­ma­pal­lon ko­ris­sa.

Ra­vin­to­la on sii­tä kä­te­vä, et­tä ruo­kaa ja as­ti­oi­ta ei tar­vit­se kul­jet­taa pai­kas­ta toi­seen. Osa ra­vin­to­lois­ta ei edes ve­loi­ta ti­la­vuok­raa, jos ruo­kaan ja juo­maan käyt­tää tie­tyn sum­man. Esi­mer­kik­si suo­si­tus­sa hel­sin­ki­läis­ra­vin­to­las­sa 50 hen­gen tila on mak­su­ton, jos ra­vin­to­la­las­ku on vä­hin­tään 3 600 eu­roa eli 72 eu­roa hen­ki­löl­tä.

Seu­ra­kun­nat vuok­raa­vat ti­lo­jaan edul­li­ses­ti. Esi­mer­kik­si Es­poon seu­ra­kun­ta­sa­lit mak­sa­vat 50 eu­roa tun­nil­ta. Mo­nen­lai­sia juh­la­paik­ko­ja löy­tää esi­mer­kik­si Ve­nuu-verk­ko­si­vus­tol­ta, joka on Suo­men suu­rin ta­pah­tu­ma­ti­lo­jen va­raus­pal­ve­lu, ve­nuu.fi

Tar­jous­ta kan­nat­taa pyy­tää ai­na­kin kol­mes­ta pai­kas­ta ja juh­la­paik­ka va­ra­ta hy­vis­sä ajoin, puo­li­kin vuot­ta etu­kä­teen. Jos vie­rai­ta tu­lee lä­hem­mäs sata ja ha­lu­aa tie­tyn ti­lan, paik­ka on hyvä vuok­ra­ta jo vuot­ta ai­em­min, juh­la­suun­nit­te­li­jat neu­vo­vat. Vii­me tin­gas­sa va­lin­nan­va­raa on vä­hem­män.

Kun ke­sä­juh­lat jär­jes­tää ko­to­na ja tar­koi­tus on viet­tää ai­kaa myös ul­ko­na, pi­hal­le on syy­tä pys­tyt­tää telt­ta sa­teen va­ral­ta. Run­saan 20 hen­gen pa­go­da­tel­tan vuok­ra asen­nuk­si­neen on noin 600 eu­roa. Pie­nem­piä telt­to­ja saa os­tet­tua rau­ta­kau­pas­ta hal­vim­mil­laan muu­ta­mal­la kym­pil­lä.

Pal­jon­ko mak­saa juh­la­paik­ka?

Ko­to­na 20:lle: 0 eu­roa

Vuok­ra­telt­ta ko­ti­pi­hal­la 20 hen­gel­le: noin 600 eu­roa

Pur­je­lai­val­la 50:lle: 2 000 eu­roa

Ra­vin­to­las­sa 100:lle: 50 eu­roa / tun­ti, tila on il­mai­nen, kun ra­vin­to­la­las­ku on tie­tyn suu­rui­nen

Juh­la­ti­lat: vuok­rat vaih­te­le­vat sa­ta­sis­ta yli tu­han­teen eu­roon. Mitä pa­ket­tiin kuu­luu, vaih­te­lee ta­paus­koh­tai­ses­ti. Joi­hin­kin juh­la­ti­loi­hin voit vie­dä omat ruo­at ja juo­mat, joi­hin­kin juo­mat, jois­sa­kin tar­joi­lu on osa pa­ket­tia.

2. Varo lii­an hal­paa tar­jous­ta

Ruo­ka on ti­lan ohel­la juh­lien suu­rim­pia ku­lu­e­riä. Sii­nä ei kan­na­ta nuu­kail­la ei­kä va­li­ta kaik­kein hal­vin­ta te­ki­jää. Sil­loin ei vält­tä­mät­tä saa laa­du­kas­ta syö­tä­vää.

- Moni ku­vit­te­lee, et­tä ruo­an ti­laa­mi­nen pi­to­pal­ve­lus­ta on hal­paa, mut­ta ei se ole, sa­noo juh­la­suun­nit­te­li­ja Pert­ti Huh­ti­lai­nen.

Hän suo­sit­te­lee miet­ti­mään huo­lel­la, jos jo­kin pi­to­pal­ve­lu tar­jo­aa pal­ve­lui­taan al­le 20 eu­rol­la hen­ki­löl­tä. Sil­loin ei lie­ne teh­ty it­se pal­jon­kaan. Tätä voi toki ky­syä pi­to­pal­ve­lui­ta kil­pai­lut­ta­es­sa. Ja mitä enem­män vie­rai­ta on, sitä pie­nem­mäk­si hin­ta hen­ki­löä koh­den jää.

Jos te­kee ruo­at it­se, kuu­den mu­nan täy­te­ka­kus­ta riit­tää 20:lle ja pel­lil­li­ses­tä pii­rak­kaa 30:lle. Voi­lei­pä­ka­kus­ta riit­tää kul­le­kin syö­jäl­le run­saan sen­tin pala ja ku­ta­kin pik­ku­lei­pää yk­si per vie­ras, neu­voo Mart­ta­liit­to.

Jot­ta juh­lien jär­jes­tä­jä pää­see it­se­kin naut­ti­maan ta­pah­tu­mas­ta ei­kä koko päi­vä mene keit­ti­ös­sä, avuk­si voi pal­ka­ta tar­joi­li­jan. Tun­ti­hin­ta on noin 40 eu­roa.

3. Ti­laa kok­ki tai jää­te­lö­baa­ri

Pie­nis­sä ko­ti­juh­lis­sa pe­rin­teis­tä voi poi­ke­ta ti­laa­mal­la ko­kin huip­pu­ra­vin­to­las­ta. Se on kuu­lem­ma suo­sit­tua pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja te­kee juh­lis­ta yk­si­löl­li­set. Kok­kien hin­nat vaih­te­le­vat vie­rai­den mää­rän ja tar­jot­ta­van ruu­an mu­kaan. Hal­vim­mil­laan hin­nat ovat al­le 50 eu­roa hen­ki­löl­tä.

Nou­to­pöy­dän ma­kei­den herk­ku­jen li­säk­si ke­sä­juh­liin so­pii jää­te­lö­baa­ri, jos­sa voi it­se tuu­na­ta oman jää­te­lön. Vä­riä saa la­si­purk­kei­hin ja -kul­hoi­hin kaa­det­ta­vil­la kar­keil­la. Vie­rai­ta var­ten kan­nat­taa va­ra­ta pa­pe­ri­pus­se­ja, jo­hon kark­ke­ja voi lu­si­koi­da.

Jos juh­lat jat­ku­vat il­taan as­ti, ih­mi­sil­lä saat­taa tul­la näl­kä uu­del­leen. Sii­hen on jär­ke­vää va­rau­tua pie­nel­lä suo­lai­sel­la syö­tä­väl­lä, ku­ten mi­ni­ham­pu­ri­lai­sil­la tai nak­ki­säm­py­löil­lä.

Pal­jon­ko mak­saa pi­to­pal­ve­lu?

20:lle: 520 eu­roa (26 eu­roa / hen­ki­lö)

50:lle: 1 100 eu­roa (22 eu­roa / hen­ki­lö)

100:lle: 2 000 eu­roa (20 eu­roa / hen­ki­lö)

Esi­merk­ki­hin­nat si­säl­tä­vät täy­te­ka­kun, voi­lei­pä­ka­kun, suo­lai­sen pii­ra­kan, pari eri sa­laat­tia, pul­laa ja pik­ku­lei­piä.

Arto Vuohelainen

4. Unoh­da boo­li, tee baa­ri

Ko­ti­juh­liin juo­mat on os­tet­ta­va it­se, vaik­ka syö­tä­vät ti­lai­si pi­to­pal­ve­lus­ta, sil­lä ca­te­ring-yri­tys ei saa vä­lit­tää al­ko­ho­li­juo­mia asi­ak­kail­leen. Moni juh­li­ja ha­kee juo­man­sa päi­vä­sel­tään Tal­lin­nas­ta. Vie­lä edul­li­sem­min ne saa Lat­vi­as­ta. Täl­löin täy­tyy huo­mi­oi­da polt­to­ai­neen ja yö­py­mi­sen hin­ta.

Nyt on muo­di­kas­ta hank­kia juh­liin oma baa­ri­mik­ko. Hin­ta on noin 300 eu­roa muu­ta­mal­ta tun­nil­ta. Yleen­sä baa­ri­mik­ko tuo mu­ka­naan omat cock­tail­la­sit, työ­vä­li­neet ja he­del­mä­ko­ris­teet.

Sääs­töä saa pys­tyt­tä­mäl­lä van­hois­ta puu­laa­ti­kois­ta it­se­pal­ve­lu­baa­rin, jos­sa vie­raat saa­vat it­se se­koit­taa omat juo­man­sa. Se on hyvä vaih­to­eh­to myös sil­le, et­tä ih­mi­set kau­ho­vat boo­lia mal­jas­ta, jota täy­tyy ol­la jat­ku­vas­ti täyt­tä­mäs­sä. Jär­jes­tä­mäl­lä juo­ma­baa­rin ih­mi­set saa­daan liik­keel­le ei­vät­kä he juu­tu pöy­tiin.

Baa­rin voi ra­ken­taa jon­kin tee­man ym­pä­ril­le. Gi­ni­baa­ris­sa vie­raat pää­se­vät mais­te­le­maan esi­mer­kik­si ko­ti­mai­sia gi­ne­jä ja eri­lai­sia to­ni­ce­ja. Juo­man voi ko­ris­tel­la sit­ruu­nan si­jas­ta myös grei­pil­lä, kur­kul­la, ros­ma­rii­nil­la tai kar­pa­loil­la.

Samp­pan­ja­baa­ri tai pien­pa­ni­moi­den ar­te­saa­ni­o­lui­hin eri­kois­tu­nut baa­ri ei ole huo­no vaih­to­eh­to se­kään. Tai mil­tä kuu­los­taa mi­mo­sa­baa­ri? En­tä sang­ri­a­baa­ri?

Kah­via on ol­ta­va run­saas­ti, ai­na­kin kol­me ku­pil­lis­ta vie­ras­ta koh­ti: siis 20:lle 60 ku­pil­lis­ta, 50:lle 150 ku­pil­lis­ta ja 100:lle 300 ku­pil­lis­ta. Teen­juo­jil­le oli­si pa­ras­ta ol­la jo­tain kun­non ir­to­tee­tä.

- Ai­ka mo­nis­sa ko­ti­juh­lis­sa ja jopa ra­vin­to­lois­sa unoh­de­taan koko tee tai lät­käis­tään pöy­tään Lip­ton-pus­se­ja. Li­suk­keek­si lait­tai­sin vie­lä sit­ruu­na­vii­pa­lei­ta, hu­na­jaa ja rus­ke­aa so­ke­ria, sa­noo juh­la­suun­nit­te­li­ja Son­ja Wikst­röm.

Pal­jon­ko mak­sa­vat juo­mat?

20:lle: noin 210 eu­roa

50:lle: noin 520 eu­roa

100:lle: noin 1 040 eu­roa

baa­ri­mik­ko, noin 300 eu­roa (työ­palk­ka)

Pal­jon­ko juo­ta­vaa pi­tää va­ra­ta?

1 kuo­hu­vii­ni­pul­lo = 6 la­sil­lis­ta

ruo­an kans­sa 1-3 la­sil­lis­ta vii­niä / hen­ki­lö

Esi­merk­ki­hin­to­jen juo­mat si­säl­tä­vät samp­pan­jaa, puna- ja val­ko­vii­niä, olut­ta sekä vir­voi­tus­juo­mia.

Mari Lahti

5. Jätä tis­kit, vuok­raa as­ti­at

Ko­ti­juh­lien jäl­keen on ai­na kaa­os. Jos aja­tus tis­ki­vuo­res­ta ah­dis­taa ei­kä as­ti­oi­ta jak­sa pes­tä tai nii­tä ei ole ko­to­na riit­tä­väs­ti, ei hä­tää – ne voi vuok­ra­ta.

Ver­kos­ta löy­tyy hel­pos­ti si­vus­to­ja, jot­ka vuok­raa­vat as­ti­oi­ta, kun ha­ku­sa­nak­si kir­joit­taa esi­mer­kik­si ”as­ti­a­vuok­raus”. As­ti­oi­ta voi ky­sel­lä myös pi­to­pal­ve­luis­ta.

Vuok­rauk­sen hin­nat vaih­te­le­vat hie­man. Ko­ko­nai­sel­le ruo­ka- ja kah­vi­as­ti­as­tol­le voi bud­je­toi­da 3–5 eu­roa hen­ki­löä koh­den.

Jot­kin pi­to­pal­ve­lut myy­vät li­säk­si pa­ket­te­ja, jot­ka si­säl­tä­vät as­ti­oi­den ja pöy­tä­lii­no­jen vuok­rauk­sen, kul­je­tuk­sen ja tar­joi­li­jan. Täl­lai­nen mak­saa suun­nil­leen 900–3 000 eu­roa vie­rai­den mää­rän mu­kaan.

Pal­jon­ko mak­saa as­ti­oi­den vuok­raus?

20:lle: 100 eu­roa

50:lle: 250 eu­roa

100:lle: 500 eu­roa

Kau­niit ker­ta­käyt­tö­as­ti­at ovat vaih­to­eh­to mut­kat­to­miin juh­liin. Sil­loin ei tar­vit­se pe­lä­tä sär­ky­viä as­ti­oi­ta ja sii­vous on help­poa.

6. Ti­laa tai tee kut­sut it­se

Seu­raa­vak­si pi­tää lä­het­tää kut­sut. Val­mii­ta kut­su­kort­te­ja saa ne­tis­tä. Teks­tit nii­hin voi muo­toil­la oman maun mu­kaan.

Kor­tit mak­sa­vat kuo­ri­neen noin 66 eu­roa 25:lle, 130 eu­roa 50:lle ja 260 eu­roa 100:lle. Hin­taan vai­kut­taa, mil­lai­sen kor­tin ha­lu­aa. Li­säk­si tu­lee pos­ti­mak­su, joka on 5,90 eu­roa. Kort­te­ja myy esi­mer­kik­si Cal­lig­rap­hen.

It­se as­kar­te­le­mal­le pää­see hal­vem­mal­la – tai sit­ten ei.

- Kun olen teh­nyt kort­te­ja las­ten­kut­suil­le, olen huo­man­nut mo­nes­ti, et­tä huh huh, taas meni mel­kein 100 eu­roa kät­te­lys­sä as­kar­te­lu­kaup­paan. Kort­tien ti­laa­mi­nen on hyvä vaih­to­eh­to, Son­ja Wikst­röm sa­noo.

Yk­sin­ker­tai­sia kort­ti­poh­jia saa esi­mer­kik­si Si­nel­lis­tä. Kut­su­teks­ti tu­los­te­taan nor­maa­lil­le pa­pe­ril­le, lei­ka­taan so­pi­vaan muo­toon ja lii­ma­taan kort­ti­poh­jaan.

20 kor­tin pos­ti­tus mak­saa noin 2,80 eu­roa, 50 kor­tin pos­ti­tus 5,60 eu­roa ja 100 kor­tin pos­ti­tus 8,40 eu­roa. Jos bud­jet­ti on pie­ni, kut­sut voi lä­het­tää teks­ti­vies­ti­nä, säh­kö­pos­til­la tai Fa­ce­boo­kis­sa.

Pal­jon­ko mak­sa­vat kut­su­kort­ti­poh­jat?

20:lle: 14 eu­roa

50:lle: 35 eu­roa

100:lle: 70 eu­roa

Mari Lahti -

7. Ko­ris­te­le tila edul­li­ses­ti

Juh­la­ti­lan ko­ris­te­luun ei tar­vit­se käyt­tää suu­ria sum­mia ra­haa. Juh­la­pai­kan voi so­mis­taa täy­sin il­mai­sek­si.

- Moni käyt­tää tu­han­sia eu­ro­ja os­ta­mal­la kai­ken­lais­ta pa­pe­rik­rää­sää ja til­pe­höö­riä, tur­haa rih­ka­maa. Sit­ten huo­ma­taan, et­tä ra­haa ei jää pal­jon muu­hun. Ku­vi­tel­laan, et­tä on kau­nis­ta, kun ni­per­re­tään, nä­per­re­tään ja pi­per­re­tään pien­tä. Sen si­jaan kan­nat­taa pa­nos­taa muu­ta­maan isoon jut­tuun, Pert­ti Huh­ti­lai­nen sa­noo.

Jos ha­lu­aa ko­ris­tel­la tuh­laa­mat­ta lii­kaa, riit­tää, et­tä kai­ve­lee kaap­pe­ja. Pöy­däl­le le­vi­te­tään kau­nis pöy­tä­lii­na ja sen pääl­le pan­naan mal­jak­ko, eh­kä kynt­te­lik­kö tai pie­niä tuik­ku­ja. Ne toi­mi­vat ai­na. Hä­tä­va­ra­na pöy­tä­lii­nan si­jas­ta voi käyt­tää la­ka­naa.

Mal­ja­kot saa täy­teen luon­non­ku­kil­la. Jos ei ole mal­ja­koi­ta, myös hil­lo­pur­kit ja la­si­pul­lot käy­vät. Kim­pun en­nät­tää ke­rä­tä vie­lä juh­la­päi­vä­nä ly­hy­el­lä kä­ve­ly­len­kil­lä. Lau­tas­lii­nat saa si­dot­tua nä­tis­ti vaik­ka hei­nil­lä.

- Vä­riä saa ke­säl­lä koi­vun ok­sis­ta, sam­ma­lees­ta ja ki­vis­tä, syk­syl­lä rus­kan vä­reis­sä lois­ta­vis­ta vaah­te­ran leh­dis­tä ja jou­lun lä­hes­ty­es­sä esi­mer­kik­si gra­naat­ti­o­me­nas­ta ja kur­pit­sois­ta. Myös vi­her­leh­tiä käy­te­tään nyt, neu­voo juh­la­suun­nit­te­li­ja Pet­ra Kiis­ki­nen.

Jos ti­laa kuk­ka­kim­pun flo­ris­til­ta, voi pyy­tää kau­den edul­li­sim­pia kuk­kia. Kuk­ka-ase­tel­mia ei tar­vit­se os­taa joka pöy­tään. Tär­kein­tä on, et­tä nou­to­pöy­tä on ko­ris­tel­tu näyt­tä­väs­ti. Se kiin­nit­tää vie­rai­den huo­mi­on.

Pal­jon­ko mak­saa ko­ris­te­lu?

20:lle: 0–50 eu­roa

50:lle: 0–100 eu­roa

100:lle: 0–200 eu­roa

8. Ke­hi­tä kiin­nos­ta­va oh­jel­ma

Juh­lis­sa ei ole pak­ko vain seis­tä pö­nöt­tää, mut­ta ei eri­tyis­tä oh­jel­maa­kaan tar­vit­se vält­tä­mät­tä jär­jes­tää. Tar­koi­tus ei ole uu­vut­taa vie­rai­ta ei­kä pa­kot­taa ke­tään no­loi­hin leik­kei­hin. Tär­kein­tä on syö­dä hy­vin ja naut­tia yh­des­sä­o­los­ta.

Ha­lu­tes­saan oh­jel­mak­si voi jär­jes­tää jo­tain haus­kaa te­ke­mis­tä, ku­ten ul­ko­pe­le­jä. Jos omas­sa tut­ta­va­pii­ris­sä on lau­la­jia, muu­si­koi­ta tai tans­si­joi­ta, hei­tä voi pyy­tää esiin­ty­mään.

- Mitä hen­ki­lö­koh­tai­sem­pi esiin­ty­jä on, sen pa­rem­pi. On pal­jon per­soo­nal­li­sem­paa, kun ra­kas ih­mi­nen esiin­tyy mak­se­tun esiin­ty­jän si­jas­ta, Pet­ra Kiis­ki­nen sa­noo.

Per­heen­jä­sen­ten, su­ku­lais­ten ja ys­tä­vien pu­heet kuu­lu­vat mo­niin juh­liin, sa­moin lah­ja­pöy­dän ihas­te­lu. Se kan­nat­taa siis va­ra­ta päi­vän­san­ka­ril­le.

Jos ei ha­lua pal­ka­ta ku­vaa­jaa, ka­me­ran voi pan­na kier­tä­mään tai jät­tää sen jo­hon­kin ku­vaus­pis­tee­seen. Täl­löin jo­kai­nen vie­ras pää­see it­se ot­ta­maan eri­lai­sia ti­lan­ne­ku­via muis­tok­si juh­lien jär­jes­tä­jil­le. Tätä var­ten jot­kut va­raa­vat myös pien­tä ku­vaus­rek­vi­siit­taa, ja ku­vaa­mi­ses­ta tu­lee sa­mal­la viih­det­tä.

Pal­jon­ko mak­saa oh­jel­ma?

0 eu­ros­ta tu­han­siin eu­roi­hin

9. Palk­kai­sin­ko juh­la­suun­nit­te­li­jan?

Har­va on tot­tu­nut jär­jes­tä­mään iso­ja juh­lia, ja moni te­kee bud­je­toin­nis­sa iso­ja vir­hei­tä, sa­noo juh­la­suun­nit­te­li­ja Pert­ti Huh­ti­lai­nen.

- Käy­te­tään ai­kaa epä­o­len­nai­siin asi­oi­hin ei­kä kil­pai­lu­te­ta pi­to­pal­ve­lui­ta saa­ti juh­la­paik­ko­ja. Toi­nen ylei­nen on­gel­ma on, et­tei teh­dä oman nä­köi­siä juh­lia, vaan teh­dään niin kuin on ai­na teh­ty. Usein sii­nä kär­sii laa­tu.

Hän­tä sää­lit­tä­vät juh­lien jär­jes­tä­jät, usein äi­dit, jot­ka raa­ta­vat hul­lun lail­la. Juh­lat me­ne­vät heil­tä pa­him­mil­laan ohi: niis­tä ei muis­te­ta mi­tään, kos­ka ol­laan vä­sy­nei­tä ja kiuk­kui­sia.

Esi­mer­kik­si so­pi­van juh­la­pai­kan ja pi­to­pal­ve­lun löy­tä­mi­nen ja tar­jous­ten pyy­tä­mi­nen on työ­läs­tä. Jos tun­tuu, et­tä ai­ka, voi­mat tai ide­at ei­vät rii­tä, juh­lien suun­nit­te­lun ja jär­jes­tä­mi­sen voi ul­kois­taa.

Am­mat­ti­lai­sel­ta on mah­dol­lis­ta hank­kia koko pa­ket­ti avai­met kä­teen -toi­mi­tuk­se­na tai apua vain tiet­tyi­hin asi­oi­hin, ku­ten bud­je­toin­tiin, ai­ka­tau­lu­tuk­seen, tar­joi­lun suun­nit­te­luun, pi­to­pal­ve­lui­den kil­pai­lu­tuk­seen ja juh­la­pai­kan va­rauk­seen.

Osa las­kut­taa tun­neis­ta, osa myy pa­ket­te­ja. Hin­nat al­ka­vat noin 50 eu­ros­ta tun­nil­ta. Hal­vim­mat pa­ke­tit ovat muu­ta­man sa­ta­sen. Kai­ken jär­jes­tä­mi­nen saat­taa mak­saa usei­ta tu­han­sia eu­ro­ja.

Juh­la­suun­nit­te­li­ja Son­ja Wikst­röm muis­tut­taa, et­tä suun­nit­te­li­joil­la on yh­tey­det hy­vik­si to­det­tui­hin toi­mi­joi­hin, ku­ten pi­to­pal­ve­lui­hin, ka­kun­te­ki­jöi­hin, flo­ris­tei­hin ja esiin­ty­jiin. Se no­peut­taa jär­jes­te­ly­jä ja vä­hen­tää pet­ty­mi­sen ris­kiä.

Mitä mak­saa juh­la­suun­nit­te­li­ja?

tun­ti­las­ku­tus al­ka­en noin 50 eu­roa

pa­ke­tit muu­ta­mas­ta sa­ta­ses­ta tu­han­siin eu­roi­hin

10. Hyö­dyn­nä ko­ti­ta­lous­vä­hen­nys

Ko­ti­ta­lous­vä­hen­nys­tä saa enin­tään 2 400 eu­roa. Oma­vas­tuu on 100 eu­roa.

Ve­rot­ta­ja myön­tää ko­ti­ta­lous­vä­hen­nys­tä esi­mer­kik­si sii­vous-, tar­joi­lu- ja ruo­an­lait­to­työs­tä eli muun mu­as­sa ca­te­ring-yri­tyk­sel­tä han­ki­tuis­ta pal­ve­luis­ta.

Vä­hen­nyk­sen mää­rään vai­kut­taa se, palk­kaa­ko juh­lien jär­jes­tä­jä työn­te­ki­jän vai työs­ken­te­lee­kö tämä jos­sa­kin yri­tyk­ses­sä.

Jos pal­ve­lun ti­laa en­nak­ko­pe­rin­tä­re­kis­te­riin mer­ki­tyl­tä yri­tyk­sel­tä, työn osuu­des­ta saa vä­hen­tää ve­ro­tuk­ses­sa 45 pro­sent­tia.

Jos työn­te­ki­jän palk­kaa työ­suh­tee­seen, vä­hen­nys­tä saa 15 pro­sent­tia pal­kas­ta ja palk­kaan liit­ty­vis­tä si­vu­ku­luis­ta.

Lue myös: Näin jär­jes­tät on­nis­tu­neet juh­lat

Lue myös: Näin ra­ken­nat juh­liin näyt­tä­vän nou­to­pöy­dän

Lue Myös