4 hyvää syytä lähteä viikonloppuna sienimetsään

Yleinen

4 hyvää syytä lähteä viikonloppuna sienimetsään

Oma Aika arkisto | TEKSTI Oma Aika

4 hyvää syytä lähteä viikonloppuna sienimetsään

Sienestys on hyödyllinen harrastus, sillä siinä saa liikunnan lisäksi ilmaiseksi arvokkaita ja terveellisiä ravintoaineita. Suomi on sienestäjän paratiisi, jota soisi suomalaisten itsensäkin arvostavan nykyistä enemmän.

Teksti Jarmo Aaltonen

Kuva Arto Vuohelainen

1. Sienet ovat ravintopommeja

Sienet ovat mainioita kuitujen, kivennäisaineiden, antioksidanttien sekä vitamiinien (B, K, D ja C) lähteitä. Niissä on vain 1–7 prosenttia rasvaa.

Kuivatuissa sienissä on noin 35 prosenttia sekä hiilihydraatteja että valkuaisaineita. Niissä on myös vatsaa hellivää beetaglukaania.

Sienten proteiini vastaa laadultaan lihaa, ja niiden hiilihydraatit imeytyvät hitaasti. Ravintoarvoiltaan sienet ovat kasvisten ja kalan väliltä. Ne sopivat myös kasvissyöjille.

Tuoreet sienet ovat ravintona verrattavissa rasvattomaan maitoon ja kuivatut sienet vähärasvaisiin juustoihin, mutta hivenaineita sienissä on paljon enemmän.

Lue myös: Nämä gluteenittomat ruoat valmistuvat helposti satokauden herkuista

2. Sienet ehkäisevät dementiaa

Tuoreen japanilaistutkimuksen mukaan sieniä syövät ikä-ihmiset saattavat säästyä muita paremmin dementialta.

Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan sieniä ainakin kolmesti viikossa nauttivien vanhusten riski sairastua dementiaan on viidenneksen pienempi. Vertailuryhmä söi sieniä harvemmin kuin kerran viikossa.

Kuusivuotiseen seurantatutkimukseen osallistui noin 13 000 yli 65-vuotista japanilaista. Vaikka samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin, vielä ei tiedetä, mihin sienten terveysvaikutukset perustuvat. Kasvisten syöminen tai mikään muukaan ruokavalio ei selittänyt eroa.

Lue myös: Stressi talttuu metsässä – neljä kiinnostavaa faktaa

3. Ravintoarvot säilyvät grillaamalla

Espanjalaistutkijat havaitsivat, että sienten ravintoarvot säilyvät parhaiten grillaamalla ja mikroaaltouunissa.

Paistaminen ja keittäminen hävittävät sienistä proteiinia ja antioksidantteja, mutta grillaamalla polyfenolipitoisuus ja antioksidanttien aktiivisuus lisääntyivät huomattavasti.

Sienistä on löydetty yhdisteitä, jotka saattavat ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja, kakkostyypin diabetestä, allergioita ja hammaskariesta sekä hillitä syöpiä ja niveltulehduksia. Ne voivat myös alentaa kolesterolia.

Joillekin sienet aiheuttavat laktoosi-intoleranssin kaltaisia vatsanväänteitä. Myös raskasmetallit ja cesium kertyvät sieniin.

Lue myös: 5 syytä mennä syksyiseen metsään

4. Suurin osa sadosta mätänee metsiin

Suomi – erityisesti Itä-Suomi –on sienten poimijoiden paratiisi, mutta suurin osa sadosta mätänee metsiin. Tästä vuodesta on tulossa loistava sienivuosi.

Vuosittainen sienisato on arviolta 1,5–2 miljardia kiloa, parhaina vuosina jopa 4 miljardia kiloa. Sieniä poimitaan kuitenkin vain 1–2 prosenttia eli 2–10 miljoona kiloa. Suomalainen syö sieniä keskimäärin 1,5 kiloa vuodessa.

Suomen metsissä kasvaa arviolta noin 8 000 sienilajia, joista syötäviä on noin 200 ja myrkyllisiä parikymmentä.

Myrkkysienien vuoksi on viisasta poimia vain hyvin tuntemiaan sieniä. Uusia lajikkeita voi opetella sienioppaiden, alan harrastajien tai vaikkapa sienikurssien avulla.

Lue myös: 5 x syksyn metsäretken saalisviinit

Tunnethan sienet? Valkokärpässieni usein myrkytyksen lähde

Tunnetuimmat myrkkysienet ovat punainen ja valkoinen kärpässieni sekä korvasieni. Korvasieni on ryöpättynä herkullinen ruokasieni. Myrkystä pääsee keittämällä korvasieniä kymmenen minuuttia runsaassa vedessä 2–3 kertaa.

Vaarallisin on kavalakärpässieni, jota kasvaa vain Lounais-Suomessa. Muita myrkyllisiä ovat muun muassa pulkkosieni, suippumyrkkyseitikki, isorusokas, harmaamustesieni, kitkerälahokka, pisamavalmuska ja myrkkynääpikkä.

Suomessa sienimyrkytykseen on kuollut sadan viime vuoden aikana alle 20 ihmistä, useimmiten valkokärpässieneen. Vakavakaan myrkytys ei aina tapa vaan voi aiheuttaa esimerkiksi munuaisvaurion.

Lisätietoa: Holmberg–Marklund: Sieniopas (Otava), Nappa–Moisio: Metsän makuja (Otava), Koronen–Penkkimäki: Suomalainen sienikirja (Readme.fi), Hoyer–Salmela: Sieniä & ihmisiä, (Tammi). funga.fi, evira.fi, hus.fi, luontoportti.com, helsinki.fi/pinkka, mtt.fi, ruokatieto.fi .

Lue myös:

Ruoka tulee halvemmaksi kuin luulet – ota haltuun nämä säästövinkit

6 syksyn sadon inspiroimaa kukka-asetelmaa

Kolme herkullista kasvisruokareseptiä syksyyn

Oikaisu lehden 13/17 liitteessä olleeseen sienijuttuun

Kuvassa vasemmalla on korvasieni ja oikealla on huhtasieni. Lehden liitteessä korvasienen kuvan paikalle oli virheellisesti päätynyt huhtasienen kuva.

Pahoittelemme virhettä.